http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id2572.html
Koulupudokkaiden pärjääminen työelämässä ei ole ainostaan yhteiskuntapoliittinen asia. YLEN uutisesta saa kuvan jossa työtä vain hankitaan ja työssä ehkä pärjätään ja kouluttautuminenkin on kiinni omasta toiminnasta ja asenteista.
Todellisuudessa koulutuspaikkoja ei ole kaikille. Koulupudokkaaksi voi joutua hyvinkin suunitelmallisella opettajien ja yhteiskunnan terrorisoinnilla. Menestys työelämässä voi olla suhteessa aikaisempaan koulumenestykseen. Pudokkaaksi työelämässä voi joutua jo kouluelämässä totuttuun kiusalla yhteiskunna toimesta mm. laittomalla virkavallan ahdistelulla.
Ihmettelen naisvaltaista koulutusjärjestelmää joka haluaa kouluttaa huonotasoista ja itsenäiseen työhön kykenemätöntä ihmistä suurella rahalla. Työelämässä kykenemätön saa ehkä paremman asemman kykenemättä hoitaman tetäväänsä tehtävää vaatimuksia vastaavalla tavalla. Työn tuotto koulutetun osalta ei anna vastapainoa koulutukseen panostetulle rahalle. Tavanomaisissa ammattikoulutuksissa jatkumo on sama. Huonosti tuottavaan "ammattityöhön" halutaan kouluttaa isolla rahalla. Työn hinta ja koulutukseen panostettu raha suhteessa työn tuottoon ei ole hyvä.
Koulupudokkaiden pärjääminen työelämässä ei ole ainostaan yhteiskuntapoliittinen asia. YLEN uutisesta saa kuvan jossa työtä vain hankitaan ja työssä ehkä pärjätään ja kouluttautuminenkin on kiinni omasta toiminnasta ja asenteista.
Todellisuudessa koulutuspaikkoja ei ole kaikille. Koulupudokkaaksi voi joutua hyvinkin suunitelmallisella opettajien ja yhteiskunnan terrorisoinnilla. Menestys työelämässä voi olla suhteessa aikaisempaan koulumenestykseen. Pudokkaaksi työelämässä voi joutua jo kouluelämässä totuttuun kiusalla yhteiskunna toimesta mm. laittomalla virkavallan ahdistelulla.
Ihmettelen naisvaltaista koulutusjärjestelmää joka haluaa kouluttaa huonotasoista ja itsenäiseen työhön kykenemätöntä ihmistä suurella rahalla. Työelämässä kykenemätön saa ehkä paremman asemman kykenemättä hoitaman tetäväänsä tehtävää vaatimuksia vastaavalla tavalla. Työn tuotto koulutetun osalta ei anna vastapainoa koulutukseen panostetulle rahalle. Tavanomaisissa ammattikoulutuksissa jatkumo on sama. Huonosti tuottavaan "ammattityöhön" halutaan kouluttaa isolla rahalla. Työn hinta ja koulutukseen panostettu raha suhteessa työn tuottoon ei ole hyvä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä keskustelunaihe. Aikanaan moni lähti suoraan koulunpenkiltä töihin ilman sen kummempia ammattiopintoja. Niin sanottuja koulupudokkaita ei juuri löytynyt, termi oli tuntematon. Myös vähemmän kouluja käynyt oli kunniallinen kansalainen, ei ongelmatapaus.
Nykyään työelämän vaatimukset saattavat olla toiset. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä opiskelu on huomattavasti työelämää vaativampaa puuhaa. Kumpi onkaan tärkeämpää, pärjääminen opiskelussa vai pärjääminen työssä?
Työelämässä pärjää ilman koulutustakin mm. älykkyydellä joka ei ole koulutuksen saamisen ehto. Koulutuksilla halutaan ehkä työllistää virkamiehiä ja pitää nuoria päivähoidossa. Työntekijä maksaa virkamiehen olemassaolon mm. veroina, joten eikös se ole melkoisen järjetöntä purra tekevää kättä sen vuoksi, että tälle ei ole suotu asiallista koulutusta? Koulutuksen evääminen ja tämän jälkeen koulutuksen vaatiminen aikuiselta on yksi päivän erikoisimmista piirteistä.
Ilman koulutusta saa töitä jos on jotain erityisosaamista kuten osaa tatitavasti näpelöidä tietokonetta ja vaikka tuottaa ohjelmia. Maassa ei ole enää juuri hätäaputöitä kuten ojan kaivamista. Kaikki mahdollinen työ automatisoidaan joten kaivuhommat menevät kaivinkoneille, varasttyö roboteille suurelta osin ja kassalla osokset luetaan jatkossa automaattisesti. Käytännössä ilman koulutusta saattaa pärjätä jos omassa elinympäristössä on tekijöitä joiden perusteella oman itsensä työllistäminen onnistuu kuten maatila, yrittäjäperhe jne. Työllisyys ei ainakaan kouluttamatomien kohdalla tule paranemaan kun jatkuvasti korkeakoulutettuakin työvoimaa jää jopa pysyvästi työttömäksi.
Korkeastikoulutetut vaativat melko varmasti parempaa palkkatasoa ja asemaa jota kouluttamaton, mutta läpihuutokoulutus ei vielä takaa luovuutta taikka kykeneväisyttä käytännön työssä.
Automatisaatioon ja logistiikkaan tarvitaan älykästä, kykeneväistä ja tehokasta tekijää. Vanha armeijan "johtaja"koulutuksella voi pyyhkäistä vaikkapa peräreikää lähitulevaisuudessa. Yksikään kykeneväinen tekijä ei suostu elämään herran-nuhteessa tosipaikan tullen.