Olen siis seurustellut melkein vuoden ihanan tyttöystävän kans jota rakastat todella paljon..Puolenvuoden seurustelun jälkeen tyttöystäväni kertoo että lähtee ensikesänä vuodeksi amerikkaan au pairiksi eli hoitamaan lapsia yms koska se on ollut hänen unelmansa pienestä pitäen ja hän eroaa mielummin kuin jättää menemättä sinne..itse olensanonut että en pysty jatkamaan suhdetta jos hän tekee sen vuoden reissun muta hän on silti lähdössä.auttakaa..en pysty eroamaan hänestä enkä myös pysty odottamaan vuitta että tyrröystäväni toteuttaa unelmansa. Olemme myös kihloissa ja kohta täytämme 21v
vuosi amerikassa
etelänvarjo
10176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Haluat siis kihlattusi uhraavan pitkäaikaisen unelmansa vuoksesi?
Miksi et pysty odottamaan vuotta?
Etkö pysty odottamaan vuotta vai etkö halua?
Nuorena kannattaa toteuttaa tuollaiset haaveet ja on tosi ikävää, että yrität estää tyttöä lähtemästä kiristämällä häntä suhteen päättymisellä. Vuosi kuluu nopeasti, voitte käyttää yhteydenpitoon Skypeä ja kenties voit vierailla häntä katsomassakin.
Tietysti on mahdollista, ettei suhteenne kestä vuoden eroa, jompikumpi löytää uuden tai huomaa ettei enää kaipaakaan toista, mutta ei se silloin olisi kestänyt muutenkaan.
Kannattaa erota jos tyttösi sinne lähtee.sillä on houkutus liian suuri kokeillakseen jotain ameriikan gigoloa.
Mieti itsekin jos lähtisit ja siellä tulis samannäköisiä seksikkäitä misuja kiehnäämään sun kylkeen mitä näet telkkarissa.
Parisuhdesääntö nro 1: älä kiellä kumppanilta hänen unelmiaan. Houkutuksia tulee varmasti kummallekin. Eikö olisi parasta että sovitte olevanne ystäviä ja katsotte mikä tilanne on puolin ja toisin kun hän palaa? Tulee muistoja mieleen, 15v sitten kun itsekin laitoin aupair-paperit vetämään, satuin tapaamaan kiinnostavan miehen. Hän pakotti kuitenkin minut lähtemään vaikka epäröin. Olisin ollut valmis jäämään jos hän olosi pyytänyt ja erittäin todennäköisesti myös olisin katunut etten lähtenyt. Olin tuolloon hyvin epävarma itsestäni siitä jäämisen halu. jos yrität estää tyttöystävääsi lähtemästä hän katkeroituu ja siitä taas eo seuraa mitään hyvää teidän suhteeseenne.
Ehdit vuoden keräillä kokemuksia nussien eri naisia. Ei sitten kokemusten puute vituta keski-ikäisenä. Voitte halutessanne palata reissun jälkeen yhteen.
Teet tosi väärin kieltäessäsi häneltä unelmansa toteuttamisen!
Vuosi ihmisen elämässä on lyhyt aika, sitäpaitsi te voitte helposti pitää vaikka päivittäisin yhteyttä Skypellä!
Mikä tai kuka estää sinuakin matkaamasta ulkomaille? Skype toimii ympäri maailman! Nyt teillä on loistava tilaisuus, ennenkuin solmitte avioliiton (parina on vaikeampi saada samasta paikasta tyopaikkaa - ei mahdoton, mutta vaikeampi) ja hankitte lapsia, tehdä vaikka vuoden, parin ulkomaan kokemus.
Tulette aivan VARMASTI katumaan tekemättä jäänyttä kokemusta.
Mielestäni vuosi erossa toisesta osapuolesta jota rakastaa on liian pitkä aika. Eikö hän yhtään ajattele miltä sinusta tuntuu.. vuosi keskustella skypen välityksellä ilman minkäänlaista koskettelua ei auta ikävään sen enenpää.vuoden erossa oleminen toisesta parisuhteessa on kuitenkin liian pitkä aika..mutta tämä on vain minun mielipide.
Jos suhde ei kestäkään elämän loppuun asti, tyttö katkeroituu pojalle, kun tämä esti hänen unelmansa. Saattaa katkeroitua siitä huolimatta, että liitosta tulee elinikäinen.
Onko katkeran ihmisen kanssa mukava jatkaa parisuhdetta?
Juuri noin minäkin ajattelen...
Itselläni on vastaava kokemus: menin kihloihin mieheni kanssa juhannuksena ja heinäkuun lopussa hän lähti jenkkeihin opiskelujen vuoksi 9 kuukaudeksi. Mahdollisuus vaihtoon lähtemiseen tarjoutui meidän seurusteltuamme puolitoista vuotta ja totta kai veti mieltä maahan ajatella, ettei näe toista pitkään aikaan... Silloin ei ollut vielä edes nettiä, skypestä ym puhumattakaan, joten oltiin lankapuhelimen ja kirjeiden varassa! Silti ei tullut pieneen mieleenikään alkaa asettumaan poikkiteloin miehen unelman tielle, vaan ajattelin, että kun saattelen miehen matkaan hymyssä suin, hänelle jää hyvä fiilis ja kotiinpaluu on sitä ihanampi. Kaikki meni hyvin ja mies muistaa edelleen toisinaan mainita, miten ihana olin tukiessani häntä tuon "reissun" yhteydessä.
Meillä homma taitaa kariutua tuohon tyttöystäväni vaihtoon. Hän siis lähti puoleksi vuodeksi vaihtoon, ei pahemmin kysynyt mielipidettäni tai muuta, kunhan ilmoitti noin kuukautta ennen lähtöä, että mun kannattaa hommata kämppis yhteiseen asuntoomme ettei tule niin kalliiksi.
Siellä sitten mennä viiletti kuin sinkkuna, ei tosin koskaan myöntänyt pettäneensä, mutta biletti monta päivää viikossa, kotona ei suostunut juuri lähtemään kanssani ulos tai jos lähti halusi kotiin klo 00 viimeistään. Myöskään yhteiselle lomalle ei meinannut löytyä aikaa, mutta vaihtarikavereiden kanssa kyllä reissasi ympäri Eurooppaa. Vaihdon jälkeen palasi kotiin hehkuttamaan miten hienoa oli.
Harmittaa edelleen, etten eronnut samantien kun ensimmäiset riidat vaihdon aikana tulivat.