Eli ruiskutetaanko sitä polttoaineen sekaan vai ahtoilman sekaan. Paljonko tuo tehoja. Minkälainen paine pitää vedellä ja minkälainen pumppu? Sit neuvokaapa 9000 Turbo saabbbiin turbo vaihtoehtoo. Pitäs ny vaihtaa järeempään.
Kertokaapa vesiruisku systeemistä
Jaks
8
2421
Vastaukset
- Achilles Viggen
Vettä ruiskutetaan joko ilmaan (ennen tai jälkeen ahtamisen) tai suoraan palotilaan, juuri ennen sytytystä. Myös kokeiluja vesi-polttoaine-emulsiolla on tehty, näissä kuitenkin pääasiallinen tavoite on ollut laskea polttoaineen syttymisherkkyyttä (varastointi, sotilassovellukset) ja kaikki muut edut ovat olleet lähinnä sivutuotteita.
Kotikonstein helpointa vesiruiskutus on järjestää syöttämällä vesi ilmaan ennen ahdinta. Tässä systeemissä tarvitaan vain suutin, pumppu ja kuristusventtiili (määrän säätöön). Pumpuksi kelpaa esim pissapojan pumppu ja suuttimeksi jokin hyvän sumun tuottava suutin, sopiva kuristin löytyy esim. pneumatiikka komponenteista. Suutinta kannattaa alkaa etsiskelemään esim öljypoltinten suuttimista, kasvinsuojeluainesuuttimista tai kostutussuuttimista. Osat ovat tässä ratkaisussa parin satasen luokkaa. Suutin asennetaan imuputkeen siten että se ruiskuttaa suoraan ahtimen imuaukkoon ja etäisyys valitaan siten että suihku ei kastele putken seiniä, mutta täyttää mahd suuren alueen aukosta. Eri suuttimien antamia suihkunmuotoja, pisarakokoja ja sopivaa rusikutusannosta kannattaa tutkiskella huolella... tarkoitus ei ole ajaa vettä ruiskuna tai pisaroina ahtimeen vaan mahdollisimman hienojakoisena sprayna. Liian suuri vesimäärä ja vääränlainen suihku tod.näk rikkovat ahtimen... viileä vesi - kuuma ahdin.
Astetta monimutkaisempi vaihtoehto ruiskuttaa ahtamisen jälkeen, ennen intercooleria. Todennäköisesti tähän tarvitaan järeämpi pumppu, riippuu ahtopaineesta, jotta suuttimen yli saataisiin riittävä paine-ero. Vesilinjaan tarvitset myös vastaventtiilin, ettei ilmat karkaa pumpun läpi vesisäiliöön kun ruiskutus ei ole kytkettynä. Pumppuna voisi hyvinkin toimia esim painelampunpesimen pumppu tai jokin hyvin pieni kasvinsuojeluaine pumppu (jälkimmäisen varjopuoli on hinta, etu kohtuu suuri max paine).
Viimeinen ja käytännössä mahdoton vaihtoehto on ruiskutus suoraan palotilaan tai imusarjaan. Palotilaan ruiskuttamiseen sopivia komponentteja autonmoottorikokoluokkaan ei varmasti löydy ja toisaalta juuri ennen sytytystä tapahtuva ruiskutus vaatii painettakin jo sen verran että tee-se-itse-miehen budjetti menee pumpun kanssa pahasti kuralle. Imusarjaan ruiskutusta voisi ajatella toteutettavan lisäämällä toiset polttoainesuuttimet joiden läpi ruiskutettaisiinkin vettä. Imusarjaan ruiskutettaessa ei painetta vaadita sen kummemmin kuin ennen intercooleriakaan. Joka tapauksessa molemmat näistä jälkimmäisistä vaihtoehdoista vaativat oman ECU:n ohjaamaan vesi ruiskutusta, koska se ei voi olla jatkuva vaan sen täytyy olla sidottu palotapahtumaan/venttiilin avautumiseen.
Tehon lisästä en osaa sanoa muuta kuin että se lisääntyy.
Onnea kokeiluille.- 9-5 Aero
Yks vaihto ehto on ruiskuttaa coolerin päälle vettä jolloin saadaan ahtoilma lisää jäähtymään ja saadaa täytöstä paremmaksi. En tosin tiedä hyödyn määrää, mutta esim. rekkamiehet käärii kokis pullon märkään pyyhkeeseen ja laittaa sen peilin varteen ja se menee helteelläkin liki jäähän, joten vois auttaa.
- 9000 vm-88
autoni kulkee kevyemmän tuntuisesti ja vie
noin 0,5 litraa vähemmän satasella?
Turboa ei ole, ja käytän vain 95E:tä.
Luulin, että vain kuvittelen.
Vai voiko imuilman mukana tulla sadesäällä niin
paljon lisää kosteutta, että se aiheuttaisi
tehokkuuden paranemista, edes periaatteessa? - Achilles Viggen
9000 vm-88 kirjoitti:
autoni kulkee kevyemmän tuntuisesti ja vie
noin 0,5 litraa vähemmän satasella?
Turboa ei ole, ja käytän vain 95E:tä.
Luulin, että vain kuvittelen.
Vai voiko imuilman mukana tulla sadesäällä niin
paljon lisää kosteutta, että se aiheuttaisi
tehokkuuden paranemista, edes periaatteessa?Periaatteessa kyllä... enpä tiedä käytännössä, mutta ainakin pers'tuntumalta niin voisi väittää.
Pikkupoikanakin oli aina kiire päästä mopoilemaan sumulla ja vesitihkulla kun mopo tuntui olevan silloin tuultakin nopeampi. - 9000 vm-88
Achilles Viggen kirjoitti:
Periaatteessa kyllä... enpä tiedä käytännössä, mutta ainakin pers'tuntumalta niin voisi väittää.
Pikkupoikanakin oli aina kiire päästä mopoilemaan sumulla ja vesitihkulla kun mopo tuntui olevan silloin tuultakin nopeampi.bensan sekaan kannattaa lisätä vettä ja jäänestoa,
jossakin sopivassa suhteessa, eikö?
Mikä mahtaisi olla oikea suhde: 60/40? 70/30?
Paljonko "votkaa" tai "kossua" kannattaa
lisätä 60 litran tankilliseen bensaa?
Vai olenko hullu, hajoaako moottori, jos kokeilen
vaikka ihan pienellä vesi jäänestolisällä aluksi?
Vai meneekö homma kannattamattomaksi sen takia,
että jäänesto maksaa enemmän kuin bensa?
Toisaalta, tarvitaanhan sitä talvella muutenkin.
(Pelkkä vesi ei paljon maksa, mutta...) - Achilles Viggen
9000 vm-88 kirjoitti:
bensan sekaan kannattaa lisätä vettä ja jäänestoa,
jossakin sopivassa suhteessa, eikö?
Mikä mahtaisi olla oikea suhde: 60/40? 70/30?
Paljonko "votkaa" tai "kossua" kannattaa
lisätä 60 litran tankilliseen bensaa?
Vai olenko hullu, hajoaako moottori, jos kokeilen
vaikka ihan pienellä vesi jäänestolisällä aluksi?
Vai meneekö homma kannattamattomaksi sen takia,
että jäänesto maksaa enemmän kuin bensa?
Toisaalta, tarvitaanhan sitä talvella muutenkin.
(Pelkkä vesi ei paljon maksa, mutta...)Taisin mainita aiemmin nuo polttoaine-vesi emulsiot... eli tietyissä tapauksissa kannattaa lisätä vettä, mutta kotikonstein se ei onnistu.
Viime syksynä eräässä konferenssissa kuuntelin esityksen vesi-diesel emulsion käytöstä kuorma-autokokoluokan dieselissä (en siksi että juttu olisi kiinnostanut, mutta oli muista syistä pakko). Dieselissä homma tuntuu pelaavan ja ainakin päästöjä saadaan pudotettua aivan yhtä hyvin kuin suoraan palotilaan tehtävällä vesiruiskutuksellakin, tehoista muistaakseni ei mainittu mitään. Bensamoottorien yhteydessä en ole vastaavista kokeiluista kuullut, mutta periaatteellisia esteitä hommalle ei ole.
Joka tapauksessa veden lisääminen polttoaineeseen on lähinnä sotilassovelluksiin liittyvä jippo, varastoidun polttoaineen syttymisherkkyys saadaan pienemmäksi ja siten polttoainevarastot turvallisemmiksi.
Emulsion käytölle ajoneuvoissa on melkoisia teknisiä esteitä: emulsion lämpötilan täytyy olla tarkkaan säädelty, se pysyy homogeenisena vain tietyn ajan, sitä täytyy sekoittaa koko ajan jne... luulisin että emulsion käyttömahdollisuudet rajoittuvat lähinnä laivoihin, voimalaitoksiin jne. Eli aivan polttoaine-vesi-jäänesto seoksesta ei ole kysymys.
Eräs melko yleisesti käytetty vesiemulsio polttoaine on orimulsion (luonnon bitumin ja veden emulsio, ominaisuuksiltaan vastaa lähinnä raskasta polttoöljyä), jota käytetään kaasuturbiinien, öljykattiloiden ja hitaiden/keskinopeiden dieseleiden polttoaineena. Jos joku luki eilisen Tekniikan&Talouden niin siellä oli pikku juttu ensimmäisistä Wärtsilä NSD:n toimittamista moottoreista tälle polttoaineelle. - SS
Achilles Viggen kirjoitti:
Periaatteessa kyllä... enpä tiedä käytännössä, mutta ainakin pers'tuntumalta niin voisi väittää.
Pikkupoikanakin oli aina kiire päästä mopoilemaan sumulla ja vesitihkulla kun mopo tuntui olevan silloin tuultakin nopeampi.Vai johtuuko moinen hapekkaammasta ilmasta? Kostea ilma on suhteessa happirikkaampaa kuin kuuma ilma. Siksi esimerkiksi sateella on helpompi hengittää. KOKEILE: ota saunassa kovat löylyt ja mene kuumaan suihkuun (älä polta nahkaasi) jos henkeä alkaa ahdistamaan käännä vedenlämpötilasäädin kylmälle ja johan alkaa henki kulkemaan. Sama homma moottorin kanssa.
Imuilma kannattaa ottaa moottorille mahdollisimman suoraan ajoviimasta, ei esim. koneen päältä. Mitä raikkaampaa ilma on sitä paremmin moottori hengittää. - Achilles Viggen
SS kirjoitti:
Vai johtuuko moinen hapekkaammasta ilmasta? Kostea ilma on suhteessa happirikkaampaa kuin kuuma ilma. Siksi esimerkiksi sateella on helpompi hengittää. KOKEILE: ota saunassa kovat löylyt ja mene kuumaan suihkuun (älä polta nahkaasi) jos henkeä alkaa ahdistamaan käännä vedenlämpötilasäädin kylmälle ja johan alkaa henki kulkemaan. Sama homma moottorin kanssa.
Imuilma kannattaa ottaa moottorille mahdollisimman suoraan ajoviimasta, ei esim. koneen päältä. Mitä raikkaampaa ilma on sitä paremmin moottori hengittää.Yleensä asia kuitataan sillä että kostea ilma sisältää tilavuusyksikköä kohti enemmän happea kuin kuiva.
Vesiruiskun päätarkoitus on kuitenkin sitoa lämpöenergiaa vesipisaroiden höyrystämiseen ja siten laskea ahtoilman lämpötilaa mikä taas luonnollisesti lisää hapen määrää tilavuusyksikköä kohti. Toisaalta alempi koneeseen tulevan ilman lämpötila myös laskee nakutusherkkyyttä eli ahtopainetta voidaan kasvattaa/sytytystä säätää myöhemmälle -> palopaine ja siten teho kasvavat. Suoraan palotilaan tai heti imuventtiilin taakse tapahtuvalla ruiskutuksella taas pyritään laskemaan palotilassa olevan seoksen lämpötilaa, millä luonnollisesti on samat vaikutukset.
Tästä syystä vesisumun täytyy olla mahd hienojakoista -> pisaroilla enemmän pinta-alaa -> nopeampi ja tehokkaampi höyrystyminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2663338Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.791435- 661213
Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra1991039Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta
"MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:48943- 63941
- 49855
- 42787
- 47772
- 113716