Alan olla aika lopen kyllästynyt omaan lapselliseen käytökseeni, enkä tiedä yhtään mitä tehdä.
Oon siis parikymppinen mies, ja avoliitossa oltu vasta reilu puoli vuotta. Olen kamalan mustasukkainen aivan turhista asioista, joka johtaa sitten mököttämiseen ja mykkäkouluun. Silloin jämähdän usein ajatukseen, että jos parini ei tee asialle mitään, en minäkään aio, ja mykkäkoulu vain jatkuu ja jatkuu. Tuntuu että oman tunne-elämän hallinta on kadonnut täysin.
Olen tosi sosiaalinen, varjopuolena yltiömäisen hellyyden- ja huomionkipeä, avokkini on taas hiljaisempi ja vetäytyväinen. Tunnen usein jääväni vailla huomiota, vaikka niin ei välttämättä ole.
Löydän itsestäni paljon lapsellisia ajatuksia. Haluan olla parini silmissä paras mies maailmassa. Haluan että hän tarvitsee minua. Olen myös tosi omistushaluinen ja haluaisin olla ainoa mies hänen silmissään. Pelkään eroamista enemmän kuin mitään.
Vaadin todella paljon avovaimoltani. Välillä pelkään olevani narsisti.
Onko mitään apua miten pääsisin eroon kaikista lapsellisista ajatuksista ja käyttäytymisestä? Tahtoisin kyetä rakastamaan pyyteettömästi kiukuttelematta. Help
Oon siis parikymppinen mies, ja avoliitossa oltu vasta reilu puoli vuotta. Olen kamalan mustasukkainen aivan turhista asioista, joka johtaa sitten mököttämiseen ja mykkäkouluun. Silloin jämähdän usein ajatukseen, että jos parini ei tee asialle mitään, en minäkään aio, ja mykkäkoulu vain jatkuu ja jatkuu. Tuntuu että oman tunne-elämän hallinta on kadonnut täysin.
Olen tosi sosiaalinen, varjopuolena yltiömäisen hellyyden- ja huomionkipeä, avokkini on taas hiljaisempi ja vetäytyväinen. Tunnen usein jääväni vailla huomiota, vaikka niin ei välttämättä ole.
Löydän itsestäni paljon lapsellisia ajatuksia. Haluan olla parini silmissä paras mies maailmassa. Haluan että hän tarvitsee minua. Olen myös tosi omistushaluinen ja haluaisin olla ainoa mies hänen silmissään. Pelkään eroamista enemmän kuin mitään.
Vaadin todella paljon avovaimoltani. Välillä pelkään olevani narsisti.
Onko mitään apua miten pääsisin eroon kaikista lapsellisista ajatuksista ja käyttäytymisestä? Tahtoisin kyetä rakastamaan pyyteettömästi kiukuttelematta. Help
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei ne turhia asioita ole. Alkavatko nyt vasta silmät avautumaan. Maailma on raaka.
Kannattaa opetella mieluummin puhumaan kuin mököttämään. Toinen ihminen ymmärtää sinua paljon paremmin,kun kerrot mille sinusta tuntuu. Siihenhän se parisuhde usein tökkää, jos ei osata puhua tai riidellä rakentavasti ja siitä kehittyy sitten sitä epäluottamusta mikä ruokkii edelleen sitä mustasukkaisuutta. Pien mustasukkaisuus on ihan hyväksi, mutta sairaissa mitoissa se tuhoaa suhteen. Suhteessakaan toista ihmistä ei voi omistaa, mutta toiseen ihmiseen on vaan osattava luottaa, että hän osaa käyttäytyä sinua kohtaan luottamuksen arvoisesti. Parisuhde on sitä toinen toisensa arvostamista ja oman tilan ja ajan antamista myös. Parisuhteessa osataan joustaa ja tehdä kompromisseja toinen toisensa huomioiden. Sulle tuo menettämisen pelko ja tunne omasta riittämättömyydestä saa aikaan sen mustasukkaisuuden tunteen, ehkä sinun on vaan elettävä tässä ja nyt eikä murehdittava tulevia. Tottahan se on ettei parisuhde aina välttämättä kestä ja se voi loppua syystä jos toisesta, mutta älä itse pilaa sitä sillä omalla epäluottamuksella ja siten mustasukkaisuudellasi, koeta vaan luottaa toiseen ihmiseen ja siihen, että suhteenne kantaa.
Lapsellinen käytös on kaikkialla, nehän on, trollaaminen, mököttää, epäfiksu, epäystävällinen, vittuilija, mykkä-koulu, kyllä suuttuminenkin on. Ite en ole tämmönen, se on fakta musta, tosin oon jopa hivenen liian hyvä-uskonen mut nykyään vaan kovempi ku olin ennen