Ääh.. tää on ehkä tyhjää taaplausta.. mutta ahdistaa nyt aika rankalla tavalla..
Nimittäin.. olen nyt seurustellut miesystäväni kanssa pikkasen päälle 2 kuukautta enkä ole vieläkään saanut sanotuksi, että minulla on avioeroprosessi vielä käynnissä.. Alussa tää "uus suhde" oli mulle semmonen "no katotaan nyt, jos vaan sekstailtas" ja aattelin, ettei sitä kauaa kestäisikään ja sen vuoksi siirsin asian esilletuontia (en edes kyllä ajatellut kertoa koko asiaa, yritin olla pelkässä seksisuhteessa..) Mutta toisin on käynyt. Olen tainnut pahemman kerran ihastua/rakastua.. ja samaten tää suhde nyt tuntuu kantavan pidemmälle kuin alussa ajattelin..
APUA!! Kerronko nyt vai odotanko edelleen, että jos tää nyt kumminkin loppuu.. eikä sitte tarttekaan kertoa.. Mitenhän mies siihen suhtautuu? En todellakaan haluaisi menettää häntä!! Mutta toisaalta.. tällä haavaa en uskalla olla kovin avoinkaan.. ja vasta eilen tämä uusi sanoi minulle luottavansa minuun täysin =((
Älkää sanoko, etten ansaitse häntä.. on vaan nyt niin kipeä ja ahdistunut olo, ettei mitään rajaa.. Sairaaksko tässä nyt tulee..?
:(
Nimittäin.. olen nyt seurustellut miesystäväni kanssa pikkasen päälle 2 kuukautta enkä ole vieläkään saanut sanotuksi, että minulla on avioeroprosessi vielä käynnissä.. Alussa tää "uus suhde" oli mulle semmonen "no katotaan nyt, jos vaan sekstailtas" ja aattelin, ettei sitä kauaa kestäisikään ja sen vuoksi siirsin asian esilletuontia (en edes kyllä ajatellut kertoa koko asiaa, yritin olla pelkässä seksisuhteessa..) Mutta toisin on käynyt. Olen tainnut pahemman kerran ihastua/rakastua.. ja samaten tää suhde nyt tuntuu kantavan pidemmälle kuin alussa ajattelin..
APUA!! Kerronko nyt vai odotanko edelleen, että jos tää nyt kumminkin loppuu.. eikä sitte tarttekaan kertoa.. Mitenhän mies siihen suhtautuu? En todellakaan haluaisi menettää häntä!! Mutta toisaalta.. tällä haavaa en uskalla olla kovin avoinkaan.. ja vasta eilen tämä uusi sanoi minulle luottavansa minuun täysin =((
Älkää sanoko, etten ansaitse häntä.. on vaan nyt niin kipeä ja ahdistunut olo, ettei mitään rajaa.. Sairaaksko tässä nyt tulee..?
:(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro.. avioero on aina vaikea ja se itsessään vie jo voimiasi, älä uhraa kertomattomuuteen energiaasi joten rohkeasti kerro tilanteesi.
Luottamus kun suhteessa on aikkein tärkein.
tsemppiä
Kerro ihmeessä. Hän saattaa kuulla sen jostain muualta ja silloin uskottavuutesi on hyvin heikoilla. Ja jos hänestä aiot kiinni pitää, niin kyllä silloin täytyy kertoa elämänsä merkittävistä asioista.
Ja tuo ed. kirjoittaja oli oikeassa, eroprosessi kuluttaa ja väsyttää, mikset kertoisi rakaalle siitä niin hän voi tukena.
Ja toisaalta, jos et pysty kertomaan, niin ehkä tämä ei ole se oikea jolle kykenet olemaan rehellinen.
Tsemppiä!
Ja oli kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä! Rakaskin ymmärsi, huh.. ja oli iloinen, että pystyin asian hänelle kertomaan! Kauan aikaa mietin, onko sopiva hetki nyt vai ikinä, mutta tänään se fiilis iski, että NYT SEN KERRON.. Ja taisi kohtuuoikea sauma löytyäkin :) olimme päivällä katsomassa kiekkomatsia yhdessä ja sen jälkeen salilla treenaamassa; saunasta palattuani sen sitten kerroin... Ja olo on aivan loistava! Kuin synkkä verho olis raapaistu väliltämme pois!
Kiitos! :)