minkälainen oli teidän ensimmäinen ratsastuskokemuksenne?
Meillä on kotona ollut aina hevosia, ja sen muistan kun sisko kerran toi naapurin shettiksen lainaan ja pisti selkään. :)
...ja siitä se sitten lähti.
Meillä on kotona ollut aina hevosia, ja sen muistan kun sisko kerran toi naapurin shettiksen lainaan ja pisti selkään. :)
...ja siitä se sitten lähti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
olin amerikassa noin 20 vuotiaana. Vietiin karjatilalle. Puolivillin lännen hevosen selkään istutettiin. Ja lähdettiin ratsastamaan preerialle. Mentiin ihan mukavasti. Kotiinpäin lähtiessä hevoselle tuli kiire ja mentiin täyttä laukkaa. Täysi työ pysyä selässä. Huh olihan touhua. Mutta hauska muistella, jo on aikaa.
ekan kerran, äidiltä salaa lähdettiin kaverin kanssa talleille ja maksettiin viikkorahoista säästetty puoli tuntia puoliksi. olihan se jännä kokemus, hevonen oli iso ja minä niin pieni. mutta sen jälkeen ovat hevoset olleet (ja tulevat olemaan) aina jollakin tavalla osa elämääni. ei niistä eroon pääse!=)
Ekan kerran hepan selässä äidin masussa. ;) Äitini ratsasti vielä laskettuna päivänäkin kiitolaukkaa pelloilla! Hurjaa oli meininki silloin. :)
Ensimmäinen kerta äidin masusta ulostautumisen jälkeen tapahtui vissiin n. vuoden ikäisenä. käväisin vain selässä. 2-vuotiaana jo ratsastin tarmokkaasti isolla suokillamme.
Ja siitä se sitten alkoi. Hevoskärpänen puraisi ja pahasti! ;) Hevoshulluus on ihana "sairaus". Toivottavasti en koskaan parane!
Minunkin ensiratsastukseni oli äidin masussa. Ja sen jälkeen kävin joillain talutusratsastuksilla pienenä. Aina oli tapana vinkua rahaa jotta pääsisi shettiksellä ratsastamaan 10 metriä;D
5- vuotiaana pääsin ensimmäistä kertaa hevosen selkään. Ihana kokemus oli. Siitä asti on tullut ratsasteltua :D
menin kaverin kans joskus näihin aikoihin tallille a seisoin siellä kylmässä tunnin. Voi vitsi että palelti!!! Ja sit sain ratsastaa pari kiekkoo yhellä ponilla...Oli kyllä ännää...;)
todella ratsastin ekaa kertaa. Olenhan pienempänä näissä poni-talutuksissa ollut kyydissä muutamia metrejä, mutta tuolloin 11 v, silloin menin tallille ja pitkän harkinnan jälkeen uskaltauduin franco-ponin selkään (n 120cm) ja olin myyty. Muistan, että halusin jopa kokeilla laukata sillä ensimmäisellä kerralla :)
Minun ensimmäinen ratsastuskokemukseni tapahtui Kreikassa. Menimme Rhodoksen kaupungista bussilla Lindoksen kaupunkiin ja sieltä oli tie ylös Akropoliksen kukkulalle jossa sijaitsi historiallinen vanha linna. Tie oli jyrkkä ja matka linnaan oli pitkä joten myös aasin selässä pystyi ratsastamaan vuoren huipulle jos ei halunnut kävellä. Olen todella isokokoinen, painoin 135 kg enkä olisi pystynytkään kiipeämään omin huonoin jaloin huipulle joten tarvitsin aasin viemään minut huipulle.
Valitsin pienen aasin koska pelkäsin ratsastusta, varsinkin nousta ison aasin selkään sillä tunsin että olisi turvallisempaa ratsastaa pienellä aasilla.
Pelkäsin siis nousta aasin selkään koska en ollut aiemmin ratsastanut mutta taluttaja sanoi ettei tarvinnut pelätä ja ratsastaminen olisi helppoa. Oli vain kiusallista nousta pienen eläimen selkään koska mekkoni oli turhan lyhyt ja en halunnut että ihmiset näkisivät alushousuni ja paksut reiteni. Halusin kuitenkin ratsastaa ja eihän minua siellä kukaan tuntenut....joten selkään vain!
Aasi notkui ja äänteli mutta pysyi jaloillaan kun nousin sen selkään, minäkin sitten peloissani kiljuin koska pelkäsin putoavani...taluttaja kuitenkin rauhoitti ja matka alkoi. Pelkäsin alussa putoavani mutta pian totuin enkä pelännyt enää, olihan aasi aika pieni kooltaan. Isossa ylämäessä aasi pysähtyi eikä halunnut kantaa minua enää mutta taluttaja löi sitä kepillä, minä myös potkin sitä kantapäilläni sillä en olisi jaksanut kävellä itse ylös. Aasi huusi mutta jatkoi sitten kävelyä ylös.
Matka sujui hitaasti koska kolme kertaa aasi teki tenän mutta taluttaja oli ilmeisesti jo oppinut aasin temput ja sai eläimen liikkeelle. Ratsastin kaikkiaan kaksi kertaa huipulle ja alas.
Parasta koko lomamatkassani oli tuo aasilla ratsastaminen!
Hirveetä ku tollanen ylipainoinen ihminen menee pienellä aasilla ratsastamaan! Et ajatellut aasia kyllä yhtään! Aasit on kestäviä, mutta pienelle aasille 135kg on jo aivan liian paljon.
Monet minuakin isommat ratsastivat aaseilla, en ollut ainoa isokokoinen. Olisihan omistaja voinut kieltää minua nousemasta aasin selkään mutta ei kieltänyt kun nähtävästi tiesi että aasi jaksaa kantaa. He houkuttelivat kaikkia turisteja ratsastamaan. Näin yhden valtavan kokoisen tumman amerikkalaisnaisen ratsastavan joten jos aasi jaksoi kantaa häntä, jaksaa kyllä minuakin!
Muuten amerikkalaiset naiset ovat yleensä lihavampia kuin suomalaiset ja he eivät kävele!
juuh.. miun eka kokemukseni ratsastuksesta oli vaan sellanen et oli aloittanut ratsastuksen ja vaan hyppäsin hepan selkään ilman mitään pelkoja.. yms.. ekal tunnil mentii vaa käyntii.. ja sillee..
Ekat tunnit opettelin aluksi harjaamaan, taluttamaan, satuloimaan ja suitsimaan. Itse ensimmäisestä ratsastuskerrasta en mitään muista, mutta mieleen on jäänyt muutamat pukkikiitolaukat ihan ekoilla kerroilla. Mutta ensimmäinen kosketus hevoseen oli, kun syötin porkkanan hevoselle, joka myöhemmin ostettiin meille. Ihan hauska vanha poika. Sen selässä kait sitten ratsastinkin ekan kerran. Kun en muista...
Menin Valkoisella Connemaralla, sain ravata eka kerralla, mutta joiduin jo käyttämään raippaa. Ei jännittänyt yhtään!
Varmaa se oli ku olin neljä vuotias srkuksessa ku joku kysy et kuka haluu tulla ratsastamaan in stten mut ja mun serkut valittiin osko säkä ollu joku 155cm se oli kyl hurjaa touhua