Hei!
Aika hurja tämä palsta... Minua kiinnostaisi Suomessa syntyneiden, täällä hyvin pitkään asuneiden monikulttuurisen avioliiton tuloksena syntyneiden lasten kokemukset. Itse olen syntynyt turkkilais-suomenruotsalaiseen perheeseen. Olen saanut äidiltä vaalean ihon, pituuden ja kasvonpiirteet, isältä tummat vinot silmät ja hiukset.
Törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni rasismiin viime viikonloppuna baarissa. Juttelin kivan oloisen miehen kanssa ja hän kommentoi, että näytän jotenkin eksoottiselta. (yleensä minua ei erota ulkonäön perusteella suomalaisesta, mutta esim. ulkomailla kysytään usein olenko osittain aasialainen)Sitten kerroin isästäni ja tämä poika alkoi kysellä minulta tämän palstan pahimpien ennakkoluulojen mukaisia kysymyksiä ja huomautteli todella ilkeitä. Poistuin paikalta mutta törmäsimme vielä narikassa, kun juttelin ruotsiksi ystäväni kanssa. ( ystäväni näyttää perus ennakkoluulojen mukaan ultrasuomenruotsalaiselta vaaleine hiuksineen, helmikoruineen ja burberrytakkeineen)Sitten tämäm älynjättiläisherra huomautti ystävälleni suomeksi, että ei varmaan kannata liikkua minun kanssani kun perheeni saattaisi kerjätä häneltä rahaa! Uskomaton kokemus.
Oletteko muut huomanneet rasisimia näissä ikävissä mutta myös vähän huvittavissa tai sitten vakavammissa tilanteissa, työn hankinnassa yms?
Aika hurja tämä palsta... Minua kiinnostaisi Suomessa syntyneiden, täällä hyvin pitkään asuneiden monikulttuurisen avioliiton tuloksena syntyneiden lasten kokemukset. Itse olen syntynyt turkkilais-suomenruotsalaiseen perheeseen. Olen saanut äidiltä vaalean ihon, pituuden ja kasvonpiirteet, isältä tummat vinot silmät ja hiukset.
Törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni rasismiin viime viikonloppuna baarissa. Juttelin kivan oloisen miehen kanssa ja hän kommentoi, että näytän jotenkin eksoottiselta. (yleensä minua ei erota ulkonäön perusteella suomalaisesta, mutta esim. ulkomailla kysytään usein olenko osittain aasialainen)Sitten kerroin isästäni ja tämä poika alkoi kysellä minulta tämän palstan pahimpien ennakkoluulojen mukaisia kysymyksiä ja huomautteli todella ilkeitä. Poistuin paikalta mutta törmäsimme vielä narikassa, kun juttelin ruotsiksi ystäväni kanssa. ( ystäväni näyttää perus ennakkoluulojen mukaan ultrasuomenruotsalaiselta vaaleine hiuksineen, helmikoruineen ja burberrytakkeineen)Sitten tämäm älynjättiläisherra huomautti ystävälleni suomeksi, että ei varmaan kannata liikkua minun kanssani kun perheeni saattaisi kerjätä häneltä rahaa! Uskomaton kokemus.
Oletteko muut huomanneet rasisimia näissä ikävissä mutta myös vähän huvittavissa tai sitten vakavammissa tilanteissa, työn hankinnassa yms?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole ensimmäinen kerta kun tuollaista kuuluu. Vaikka ne jutut joskus huvittaakin, ei sitä aina jaksa ihmisten tyhmyydelle nauraakaan. Ikävämpää on, että työnhalu tyssää monesti vierasperäiseen nimeen. Kummasti yhtäkkiä paikat onkin täytetty.
Minua seurataan aina kaupoissa (en kuvittele) kun olen kuulemma ihan mustalaisen näköinen joka ei käytä heimovaatteita. Ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti ja luottamusta on vaikeaa saavuttaa. Varsinkin raha- asioissa. Ei vanhempiaan pyty valitsemaan. Minkäs sille voi...Noh, valitsisin silti omani. Viis siitä mitä muut ajattelevat.
Minun poikaystävääni haukutaan koska hán on adoptio lapsi, ja tumma. Muuta kansalaisuutta hánellä ei ole kuin suomalaisuus, mutta sehän ei mene järkeen kenellekään!
Myös jadulla kulkiessamme monet huutelevat/kuiskivat kuinka blondityttö saa mustaa miestä...(ja poikakaverini ei ole todellakaan ole musta, vaan hiukan ruskeampi..)
Mitähän isäsi mahtaisi tuumia, jos tuot näytille valkoisen poikaystävän... Voipi olla että tulee kylmää kyytiä... ;)