Olen 20 v. nainen ja seurustellut noin puoli vuotta erittäin kunnollisen ja ihanan miehen kanssa. Suhteessamme tuntuu kuitenkin olevan suuri kommunikaatio-ongelma. Emme vain yksinkertaisesti kykene puhumaan tunteistamme avoimesti. Olemme tiedostaneet asian ja tavasta poiketen keskustelleetkin aiheesta. Mies ei ole mikään sana-seppo ja onkin kertonut minulle syvällisen keskustelun olevan hänelle vaikeaa. Hän sanoi tarvitsevansa aikaa ja harjoitusta.
En sano, että ongelma on yksin miehessä. Itse puhun kuitenkin melko herkästi omista tunteistani. Kokemukset keskuteluhetkistä miehen kanssa ei kuitenkaan ole kovin antoisia. Usein minä puhun ja avaudun, jonka jälkeen mies on hiljaa mietteissään. Vaikeiden asioiden esiin tuominen saa hänet lukkoon. Tämä puolestaan on saanut minut kyllästymään avautumisiin, sillä kärsivällisyyteni ei riitä varsinkaan vaikean aiheen keskellä vastauksien pumppaukseen ja mieheni tuntemuksien esille kaivamiseen.
Mies on erittäin rakastunut minuun ja olen huolissani, sillä itse olen alkanut ahdistumaan. Tällä hetkellä miehen tunteet tuntuvat olevan minun tunteitani voimakkaammat. Kaipaisin suhteelta oikeita syvällisiä keskusteluja ja avointa ilmapiiriä, jossa kaikesta voitaisiin keskustella. Olemme oravanpyörässä, enkä tiedä onko siitä ulospääsyä.
Onko syvällinen keskusteleminen miehille normaalistikin vaikeaa? Onko sen kanssa vain elettävä ja yritettävä ymmärtää? Tarvitsenko lisää kärsivällisyyttä?
En sano, että ongelma on yksin miehessä. Itse puhun kuitenkin melko herkästi omista tunteistani. Kokemukset keskuteluhetkistä miehen kanssa ei kuitenkaan ole kovin antoisia. Usein minä puhun ja avaudun, jonka jälkeen mies on hiljaa mietteissään. Vaikeiden asioiden esiin tuominen saa hänet lukkoon. Tämä puolestaan on saanut minut kyllästymään avautumisiin, sillä kärsivällisyyteni ei riitä varsinkaan vaikean aiheen keskellä vastauksien pumppaukseen ja mieheni tuntemuksien esille kaivamiseen.
Mies on erittäin rakastunut minuun ja olen huolissani, sillä itse olen alkanut ahdistumaan. Tällä hetkellä miehen tunteet tuntuvat olevan minun tunteitani voimakkaammat. Kaipaisin suhteelta oikeita syvällisiä keskusteluja ja avointa ilmapiiriä, jossa kaikesta voitaisiin keskustella. Olemme oravanpyörässä, enkä tiedä onko siitä ulospääsyä.
Onko syvällinen keskusteleminen miehille normaalistikin vaikeaa? Onko sen kanssa vain elettävä ja yritettävä ymmärtää? Tarvitsenko lisää kärsivällisyyttä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihmisiä on erilaisia, jotkut ei tykkää paljoa jutella asioista parisuhteessaan, mutta tulevat silti toimeen. Itse olisi kiva jutella syvällisiäkin asioita, jos vain olisi jolle kulle jolle jutella(muu kuin ystävät, joille ei hirveästi viitti mitään syvällistä heittää)
Meillä juuri noin, myöskin. Mies ei puhu, jos minä väkisin kiskon vastauksia niin johonkin päästään(minulla siinä vaiheessa hyvin pientä vaille että kuristaisin hänet..) Se ottaa päähän kun kaikki pitää nyhtää irti, mikään ei tule itsestään. Välillä sitä ajattelee että "noh, se on sen luonne" no niinhän se onkin mutta minun mielenterveyteni takia hän voisi sitä aivan pikkuriikkisen nyt muuttaa. Tämä on myös suisituin riidanaihe meillä. Kai se on kestettävä.. saanpahan vastineeksi olla hänelle vaikea jossain asiassa ;) Siitäs sai.
Näin meilläkin, että rasittaa. Välillä tuppisuun kanssa pystyy elämään mutta isomman osan aikaa tekis mieli ravistella sitä kun ei puhu. Mutta annas olla kun ollaan jossain porukassa niin kyllä herra supliikkimieheltä juttua irtoo, ei tosin mitään henk.koht. asioita mutta kuitenkin. Aina kun saan raivarin ja sanon hälle että en voi tuntee itteeni tärkeeksi kun ei luoteta että vois puhua hän vastaa että ton jankutuksen jälkeen ei kiinnosta sitäkään vähää puhua. Niinpä, sanon asiasta tai en, suu pysyy kiinni. Voi vittu.
Enpä ole yksin:-/
Ja samalla voin sanoa että avautuminen on huomattavasti helpompaa jos on rauhallinen ympäristö ja katalysaattori= esim terapeutti opastamassa alkuun!
Hiljainen mies jolla on vielä hiljaisempi vaimo...
minulla itsellani on samaa ongelmaa. mieheni osaa puhua tunteistaan, mutta minulle se liian vaikeaa. rakkaudesta pystyn keskustelemaan, mutta vaikeista asioista en. liikutun niin pahasti, et en pysty lainkaan puhumaan ja itken vain. joskus kirjoitamme kirjeita toisillemme, joissa kykenen avautumaan.