Miksi ihmiset yleensäkkin pettää? Toiset haluaa vaihtelua, osa nauttii siitä että saa elämäänsä jännitystä, osa vain pelkän vietin takia. Mutta miksi? Eikö esimerkiksi ihmisten jotka haluaa vaihtelua kannattais pysyä vaan sinkkuna ja harrastaa yhden illan juttuja? Sama noiden kanssa joitka ei ajattele aivoilla vaan sukupuoli elimillään? Ja noi jotka haluaa jännitystä elämäänsä vois koittaa vaikka hakee sitä jännitystä jostain muualta kuin suhteestaan.
Vaikka kyllä sen ymmärtää että joillain on kivi sydämmen tilalla mutta niiden kannattais etsiä samanlaisia kivisydämmiä eikä tuhota jokaista ihmistä joka vastaan tulee. Kaikkia on varmasti jossain vaiheessa petetty tai tullaan pettämään, jollain tavalla ainakin. Mitenkähän tänä päivänä voi edes ajatella vakituista seurustelu suhdetta jos joutuu koko ajan pelkäämään että toinen osapuoli pettää, ja toi ajattelu tapa ei välttämättä johda pettämiseen mutta ainakin suhteen suoraan tuhoon. Entä sen jälkeen kun on joutunut petetyksi? Itseäni on petetty pari kertaa joskus 8 vuotta sitten ja se on tuhonnut luottamuksen kaikkia kohtaan ja jokaisen suhteen sen jälkeen. Joten saako noi pettäjä tyypit jonku nautinnon siitä että ne tuhoaa toisen osapuolen edustajia?
Ja mikä pahinta on, se että jos joskus otat takisin ihmisen joka on pettänyt sinua, milläs sellaiseen enään pystyy luottaan. Ja todennäköisesti kyseinen henkilö tulee pettämään vielä uudestaan, helppoahan se sen jälkeen on kun tietää että toinen ottaa kyllä takaisin. Miten siis voisi löytää ihmisen joka ei petä? Todennäköistä on että voit mennä ihan keneltä vaan kysymään että jos aletaan vakavaan seurustelu suhteeseen niin petätkö mua? En usko että kukaan vastaa että pettää. Ja kaveripiiristä ois ihan helppo valita joku jonka tuntee mutta entä sitten kun suhde katkeaa menee todennäköisesti myös kaveruus kankkulan kaivoon. On se vaan vaikeata. *huokaus*
-Yksinäisyys on kovaa ja kylmää, varsinkin talvella...-
Vaikka kyllä sen ymmärtää että joillain on kivi sydämmen tilalla mutta niiden kannattais etsiä samanlaisia kivisydämmiä eikä tuhota jokaista ihmistä joka vastaan tulee. Kaikkia on varmasti jossain vaiheessa petetty tai tullaan pettämään, jollain tavalla ainakin. Mitenkähän tänä päivänä voi edes ajatella vakituista seurustelu suhdetta jos joutuu koko ajan pelkäämään että toinen osapuoli pettää, ja toi ajattelu tapa ei välttämättä johda pettämiseen mutta ainakin suhteen suoraan tuhoon. Entä sen jälkeen kun on joutunut petetyksi? Itseäni on petetty pari kertaa joskus 8 vuotta sitten ja se on tuhonnut luottamuksen kaikkia kohtaan ja jokaisen suhteen sen jälkeen. Joten saako noi pettäjä tyypit jonku nautinnon siitä että ne tuhoaa toisen osapuolen edustajia?
Ja mikä pahinta on, se että jos joskus otat takisin ihmisen joka on pettänyt sinua, milläs sellaiseen enään pystyy luottaan. Ja todennäköisesti kyseinen henkilö tulee pettämään vielä uudestaan, helppoahan se sen jälkeen on kun tietää että toinen ottaa kyllä takaisin. Miten siis voisi löytää ihmisen joka ei petä? Todennäköistä on että voit mennä ihan keneltä vaan kysymään että jos aletaan vakavaan seurustelu suhteeseen niin petätkö mua? En usko että kukaan vastaa että pettää. Ja kaveripiiristä ois ihan helppo valita joku jonka tuntee mutta entä sitten kun suhde katkeaa menee todennäköisesti myös kaveruus kankkulan kaivoon. On se vaan vaikeata. *huokaus*
-Yksinäisyys on kovaa ja kylmää, varsinkin talvella...-
Vastaukset 1
Vanhimmat
Empä olis itse osannu osuvammin kuvata ajatuksia ihmisistä jotka pettää...niin samalla tavalla oon täs alkanu ajattelee. Miks pettäjillä on tosiaankin tarve luoda pysyvä suhde ja uskotella toisel osapuolelle, et kaikki on hyvin ja muka rakastaa sitä?! Miksei sit elä sinkkuna vai onko ne jotenkin niin läheisriippuvaisia et niillä pitää aina olla kotona joku vaan "seuraa" pitämäs vaikkei sitä ihmistä sit rakastaiskaan...ja ns. kulissit kunnossa?! Tai sit on niitä jotka seurustelee vakituises suhtees vaan siks ku kaikki muutkin seurustelee ja on vakiintunu...vaik se suhde ei sit vastaiskaan sitä mitä itse haluaa? Eikö tällaiset ihmiset vois herätä tajuamaan miten väärin ja loukkaavaa se on sitä toista kohtaan?
Onko liikaa vaadittu: Rehellisyyttä ja sitä et sit laittais ennen vieraisiin menoa poikki jos suhde ei nappaa, Kiitos!!!?...Vaikka se sit kipeää tekeekin.
Ehkä sitä on itse niin naivi et ajattelee et suhde tarkoittaa sit sitä et sen eteen pitää kans tehdä jotain jos jutut alkaa maistua puulta tms....et vois vaikka koittaa yhdes opetella tai kokeilla juttuja joilla vois tuoda uutta säpinää suhteeseen, ennemmin ku lähtee syrjähyppyihin?