Kiusattu itse vaikea ihminen?

Ymmärtääkseni kirjoitat jostakin muusta asiasta kuin työpaikkakiusaamisesta.

Työpaikkakiusaaminen ei ole oikeutettua millään perusteella. Useimmiten kiusatuksi joutuu hyvä, tunnollinen työntekijä, joka on myös hyväkäytöksinen.

Kiusaaminen muuttaa ihmistä hänen sairastuttuaan.

Okei, ymmärrän pointin kyllä työpaikkakiusaamistermissä ja laajensin sen myös tällaisiin tapauksiin.

Tässä on jonkinlainen ryhmä, jota ei välttämättä pysty auttamaan.

Olet ajatellut, että hän laukaisee työpaikallaan. Et siis ole hänen työkaverinsa.
Sinua nyt jurppii tämä itseriittoinen tyyppi henkilökohtaisesti. Haluat tehdä hänestä henkilön, joka valittaa, että häntä kiusataan. Ja kuitenkin väität että hän on suorasanainen ja itseriittoinen, sanoo suunsa puhtaaksi. Siis hänkö kokee olevansa kiusattu!

Mitä?

Yleensä henkilöiden välisissä suhteissa on kyse kummastakin tyypistä. Jos on ongelmia, niin silloin se viestintätapa on kummallakin puutteellinen. On kummankin asia sopeuttaa viestintäänsä. Ei pidä siis sinunkaan ottaa itseesi - ja sinun ystäväsihän hän on.....

Kyllä se pultin ottaminen on jotain muuta kuin kiusaamiskokemusta. Teillä vain ei viestintä pelaa.

Olenko minä hankala ihminen, kun olen työssä ja teen työni, olen kyllä sellainen vähemmän sosiaalinen, mutta työpaikalla minun ymmärtääkseni pääasia on työn tekeminen, työ on pääasia. No, sosiaalisessa kanssakäymisessä pitää tietysti ne perusasiat sujua, mutta itse olen sitä mieltä, että minun ei tarvitse istua vaikkapa kahvipöydässä koko porukan kanssa ja nauraa hekottaa heidän jutuilleen, voin viettää kahvituntini tai ruokatuntini yksikseni, se ei ole minulle ongelma, mutta ilmeisesti jollekin muulle on, "katsoo olevansa parempi, ettei meidän seura kelpaa - no, ei sille tarvitse työasioistakaan kertoa!" Näin mennään vähän lapsellisten akkojen porukassa.
Tai itse en esim. jotain pikkuasiaa koe maailmaa kaatavaksi, mutta kun porukassa on joku jolle se on yks iso asia, etenkin kun hän itse ei tee koskaan virheitä, hän on nopea, hän on täsmällinen, hän on suorastaan paras, häneltä pitää kysyä, hänelle pitää tarjota, hän ja hän ja hän.... niin eihän siitä mitään tule... Olen siis vaikea ihminen. Meitä on monenlaisia, ja monesti se ongelma työpaikalla on suurin silloin, kun esimies on sellainen, jolle on yks ja lysti miten alaiset toimivat, tai oikeastaan parasta on se, että ne hoitavat homman keskenään, hän ei sekaannu, hän vain pistää nimen alle, hän ei ohjaa, hän ei valvo, hän ei sano, että meillä ei sorsita, vaan riittää kun työ hoituu, ja jos ei hoidu, niin sitten ulos ilman mutinoita,,,, niin silloin se ongelma on valmis, kun esimies on vain palkkansa takia töissä! Hän ei ole se pomo, vaan pomoja ovat porukan vahvat akat, tai ne jotka osaavat kylliä sen pomon vanavedessä oli se pomo sitten siellä esimiehen huoneessa tai porukan vanhin tai kokenein tai suulain tai pelottavin!

http://www.tyoturva.fi/asiantuntija-_ja_toimistotyo/tyoyhteiso

Muuten, kun tuossa on linkin artikkelissa on kaikenlaista lueteltu, niin on se vaan kumma, että Turun terveystoimessa voi joku käyttää sellaistakin kieltä kuin "leveät perseet" jostakin, toistuvasti, ja levittelee sitten ihmisestä pilapuheita, vitsejä, pistää halvalla,herjaa suoraan sanoen, mutta menee siis aivan ok-tyyppinä, ei mitään vikaa. Työnantaja antaa mieluusti tuollaisen häirikön touhuta! Ja vielä se, että joku isompikin työntekijä, lääkäri, rupeaa vielä vitsailemaan sille, jota häirikkö jo jahtasi siellä työpaikallaan omaksi ilokseen ja tyydytyksekseen. Lääkäri oikein nauraa päin naamaa! Hyvää käytöstä vissiin! Se on tämä terveydenhuollon maailma, ainakin heidän itsensä kertoman mukaan, ammattilaisia pullollaan, koulutettuja ihmisiä, jotka kohtelevat asiakkaitaankin ihmisarvon mukaan - heheh, taitaa olla eri ihmisillä erilainen arvo - niin jestas sentään, täytyy vain päivitellä. Että sillä lailla.... Yritäpä tässä sitten päästä palkannauttijaksi... kaikkensa tekevät että hauskaa olisi, heillä itsellään nimittäin, saati sitten se, että edes koskaan missään tilanteessa harkitsisi menemistä omissa asioissaan tuollaisen porukan eteen! Pelleksihän sitä itsensä tuntee näitten paskojen kanssa! Oho tuliko epäasiallista - no, eikös se aloittajakin sanonut, että sillai vastataan kuin huudetaan! P.s. kun tuonne töihin menin, niin en ketään tuntenut, joten en tiedä, mikä tarve sillä häiriköllä oli tulla sinne leikkimään, paitsi se oman tyydytyksen hakeminen! Kaikesta ihmiset ja tyydytystä saavatkin, mikähän perversio olisi kyseessä tuon tapauksessa?

Mikä on toisesta kiusaamista, ei toisesta tunnu miltään. Suurin osa työpaikan ristiriidoista johtuu siitä, ettei asioista puhuta kunnolla, vaan asiat jätetään olemaan.. Mielestäni keskinäiset ristiriidat pitäisi hoitaa keskenään, ei siihen tarvitse vetää muita. Edellyttää siis, että molemmat ovat valmiita asioista keskustelemaan, joka on eri asia kuin riiteleminen. Tietysti on päällepäsmäreitä ja me hiljaisemmat jäämme hieman syrjään.

TAPe tille kaikki työ paikka kiusaajat ... siis niiden aivotkii!

On tyypillistä, että työpaikkakiusaaja mustamaalaa kiusaamaansa henkilöä ja vaikeuttaa hänen työntekoaan monin tavoin. Kiusatusta tulee viimeistään sairastumisen myötä ns. hankala ihminen. Ympäristö alkaa ajatella kiusatusta entistä kielteisemmin ja kuvittelee kiusatun ansainneen oman kohtalonsa.

Sellainen on laumaeläin. Harva työntekijä kykenee, haluaa, uskaltaa katsoa tosiasioita silmiin ja toimia terveiden arvojen mukaisesti kiusattua tukien.

Kyllähän se muuttaa ja varsinkin jos joutuu turvautumaan lääkitykseen.
Jos on aiemmin ollut mukautuvainen kaikkeen ja alkaakin tuoda
ilmi epäkohtia niin tottahan siitä saa hankalan maineen, mutta
kannatan sitä silti että avataan se suu, vaikka tulee pomoltakin puukkoa
selkään mikä taas kertoo johtamistaidoista JOTAKIN.

Olen työskennellyt työpaikassa jossa muiden työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä pilasi kuvaamasi kaltainen nainen.
Tauoilla ja työn lomassa tämä henkilö puhui, viisasteli ja ylpeili omilla asioillaan, oli jatkuvasti äänessä suurella volyymilla.
Jos naiselle ei ollut rapahtunut edellisen illan aikana mitään kummempaa, hän puhui vaikka pihaluudasta. Ihan täyttä diipdaapaa jossa ei päätä eikä häntää. Melusaastetta.

Työyhteisössä oli myös toinen nainen, kova puhumaan hänkin, mutta työasioista ja työn kehittämisestä, meidän koko työyhteisön hyvinvoinnista ja kaikesta ihan asiallisesta sellaisesta.

Kahvi- ja ruokatauot työpaikan tiloissa oli ikäänkuin tämän ensimmäisen hölöttäjänaisen esiintymistilaa. Sielä et kenenkään kanssa voinut vaihtaa kuulumusua kun hölöttäjä kiilasi väliin tai nousi seisomaan ja puhui suurella äänellä muiden yli " Hei kaikki, ette ikinä arvaa mitä meidän Heikki eilen sanoi".

Muuramia kertoja hölöttäjä keskeytti tämän toisen suulaamman joka oli kertomassa kaikille jotain työtä koskevaa tärkeää.
Keskeytetty suhahti yleensä, että odotatko hetken kun kerron tämän ensin.
Suulas hölöttäjä koki tällaisen työpaikkakiusaamisena, kun hänet ohitettiin, hänen ylitseen käveltiin, kun keskeytettiin kun hän oli juuri kertomassa jotain traagista perhe elämänsä tai naapuruston tapahtumaa.
Valitettavasti ketään ei kiinnostanut tuntemattomien ihmisten, hänen naapurustonsa asiat.

Ennenpitkää hölöttäjä nainen vei asiat niin pitkälle, että uhriutui näyttävästi, varmaankin saadakseen täysin koko työyhteisön huomion itselleen ja veti mukaan niin työterveyden, työsuojelun, työyhteisön kuin kaikki työyhteisöä vähänkään sivuavat.
Hän soitteli jopa vapaa ajalla milloin kellekin kotiin ja kertoi miten häntä on loukattu ja aikoo saada tuon toisen ulos työpaikalta. Muutamat jotka eivät halunneet sekaantua ja sivuuttivat asian keskittymällä töihin, hän repi mukaan vaahtoamalla että häntä ei arvosteta, hänelle käännetään selkä ja jengiydytään.

Raskasta oli tulla vedetyksi mukaan kymmeniin työhyvinvointipalavereihin asian vuoksi, koska "tämä oli kaikkien asia josta kaikkien tuli jutella".
Töissä oli aina kiire ja kova vastuu, silti jokaisen aikaa vaadittiin näihin palavereihin.

Itse väsyin ja koin töihin menon isoksi taakaksi, niin varmaan muutama muukin koska väki alkoi liikehtimään ja äänestimme jaloillamme siirtyen muualle töihin.

Varmaan tästäkään ei olisi tällaista loputonta vatkaamista tullut jos joku suorasuu olisi jo vuosia aiemmin uskaltanut olla se joka sanoo " Ootko nyt hetken edes hiljaa joskus".

Hei! Meil kyl ukot on niit pahimpia selkäänpuukottajia ja
ylimielisiä nälvehtelijöitä!!!

Pahinta kiusaamista on joutua silmätikuksi, narsistejen mariotiksi, kun haluaa vain tehdä työnsä kunnolla ja olla hyvin käyttäytyvä muille. Kaivetaan tietoja työntekijästä, kiusataan. Tapahtuu suuressa mediatalossa. Ei tervettä.

Ei tarvitse suvaita. Kiusataan porukalla. Siinä se itsetunto paranee. Ja jos joku vaikka tekeekin työnsä hyvin niin ainakin sairaslomalle sellaisen pitää joutua. Kun se nyt vaan on niin että kaikilla pitäisi olla vaikea elämä.

Komppaan edellistä. Hyvin työnsä tekevä, osaava ja tykätty työntekijä pitää kiusata pois. Eihän sellaista kukaan voi suvaita. Tehdään siitä ensin hullu ja sitten ajetaan työkyvyttömyyden kautta pois ihmisten silmistä. Siitä sitä vasta hyvän olon itselleen saa. Voi kokea olevansa todellinen sankari...

...ja mitään riskiähän siinä ei itselleen ota, koska on jo manipuloitu koko työyhteisö tuota yhtä kiusattua vastaan eikä työnantajakaan välitä tehdä mitään, koska työkyvyttömyyseläkkeelle ajo on niin paljon helpompaa.

Säälittää katsoa meidän työpaikan ongelmanarskua,ikää tullu mittariin jo yli viisi10ntä mutta ei ainoastaan ala jalka painaan vaan alkaa muistikin meneen.Mutta yhtä reittiä ei ole se äijä unohtanu,pomon huoneeseen menevää porrasta..On nääs ollu päivittäin samalla matkalla useamman kerran ja yleensä puhumassa pahaa muista työntekijöistä

Muistakaa narsisti osaa aluksi miellyttää sen tähden muita työntekijöitä i,että iskee sitten heikkoon kohtaas kun tilanne sen vaatiii.Sitten hän vielä valitsee itselleen sopivan työkaverin /reita(hovi),jota voi pitää valtansa keppihevosena.Mielumin vielä sellainen työkaveri,jota pomo pitää hyvänä ja ahkerana työntekijän.Kun narsisti narsku on valinnut kohteensa pyrkii hän pitämään tämän henkilön huonossa maineessa kaiken aikaa työpaikalla ja eristämään hänet työyhteistöstä.Yksi yleisempiä tapoja vallankäytössä narsisteilla on puhumatomuus,eristäminen.pilkkaaminen,lavertelu .Meidän työpaikallamme narsistimme on pikku hiljaa jäänyt työyhteisömme ulkopuolelle.Nykyään hän yrittää uusille työkavereille esittää miellyttävää persoonaa ja vie heitä kahville.Mutta jo seuraavana päivänä nille uusillekkin kerrotaan ,että missä oikeasti mennään tämän henkilön suhteen.Narsistillamme on virka kunnalta ja vaikka hänet on jo kertaalleen siirretty toiselle osastolle työpaikkakiusaaminen on jatkunut entiseen tapaan.

Yleensä työpaikkakiusaaja on ollut koulukiusaaja. Kiusaaja kun on savustanut ja vääntänyt valheita toisesta saa suurta tyydytystä. Tiedän muutaman entisen kiusaajan, kun on saanut kunnolla turpaan niin kiusaaminen loppuu kuin seinään! Kannattaa siis vetää kunnolla turpiin kiusaajaansa niin loppuu kiusaaminen. Ennen vanhaan mukuloita opetettiin puolustamaan itseään henkeen ja vereen eikä antaa periksi. Ehkä tuo tapa voisi tulla myös työpaikoille. Puhuminen on viisaita varten, ei kiusaajia eli idiootteja varten.