Joulumuistutus

Kappas vaan. Multini(l)kki kehtaa käyttää vaihteeksi *JC nikkiä. Mites on häpeäloma sulla ketku sujunut?

Sitä minä en vain ymmärrä, että miksi sinulla multinikki on noin hirveä into esitellä ja todistaa meille, että sinä et monen kreationistin lailla hallitse todennäkösyysmatematiikkaa? Sen verran lapsellinen ja naurettava oli tuo sun olkiukkosi - jälleen kerran.

Tässäpä palstalaisille esimerkki todennäkösyysmatematiikan tehtävästä, johon täytyy soveltaa tilastollista todennäkösyystulkintaa. Ajatellaan otosavaruutena kaikkia JCn tänne palstalla kirjottamia kommentteja, joiden joukosta on tarkotus poimia satunnaisesti yksi.

Määritellään sitten seuraavat tapahtumat:

A = "kommentti sisältää kieroilua"
B = "kommentti sisältää valehtelua"
C = "kommentti sisältää vääristelyn"
D = "kommentti sisältää lainauslouhintaa"
E = "kommentti on kirjoitettu eri nikillä kuin *JC"
F = "kommentti on narsistinen tai omahyväinen"
G = "kommentti on rasistinen"
H = "kommentti on sovinistinen"
I = "kommentti on denialistinen"
J = "kommentti osoittaa JCn oppimattomuuden jollain tieteenalalla"
K = "kommentti todistaa että JC ei hallitse todennäkösyysmatematiikkaa"
L = "kommentti, jossa JC ei vastaa esitettyyn hänelle kiusalliseen kysymykseen"
M = "kommentti, jossa JC esittää ite aatellun kreationistisen hörhöilyn"
N = "kommentti, jossa JC on väärässä"

Mikä on todennäkösyys sille, että satunnaisesti valitun kommentin kohdalla toteutuu jokin edellä mainituista tapahtumista eli mikä on P(A tai B tai ... tai N). Olen lukenut JC pöljäilyä sen verran, että voin rehellisesti todeta, että kyseinen todennäkösyys on likipitäen 1.

Tämän voi itse kukin todeta lukemalla vaikkapa JCn eri nikeillään lavastamansa "sopuisan" keskustelun, jossa JCtä hänen omien sanojensa mukaan kovasti "kiiteltiin": http://keskustelu.suomi24.fi/node/11979929

JC:n nikkejä ko. keskustelussa, jossa JC jäi nolosti kiinni lukemattomista kieroiluista ovat ainakin:

1. kuis on
2. tyhjä tynnyri?
3. nyt asia selväksi
4. tyhjä pää?
5. endofstory
6. näin sen näin
7. ei tästä tuu mitään
8. Oikea Vastaus 1
9. tämä vielä please!
10.vielä oikea vastaus?
11. hyvä vastaus
12. OV1
13. *JC

Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi JCn aivopiereskelyksi. Niin JCelle ominaisen typerä ja lapsellinen se on.

""Mutta toteutuivatko äärimmäisen epätodennäköisetkin tapahtumat kuitenkin aina, vai miten se nyt olikaan..."

Ja koska olet tunnetusti vääristelevä ketku JC, niin esittelisitkö meille kommentin, jossa minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina.

*PM kirjoitti:

Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi JCn aivopiereskelyksi. Niin JCelle ominaisen typerä ja lapsellinen se on.

""Mutta toteutuivatko äärimmäisen epätodennäköisetkin tapahtumat kuitenkin aina, vai miten se nyt olikaan..."

Ja koska olet tunnetusti vääristelevä ketku JC, niin esittelisitkö meille kommentin, jossa minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina.

Lue lisää

"...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit.

"Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä.

Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?

*JC kirjoitti:

"...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit.

"Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä.

Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?

Lue lisää

""...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit."

Voi voi typerys kun todennäköisyysmatematiikan mukaan millä tahansa symmetrisen satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevalla yksittäisellä jonolla on sama todennäköisyys sattua kuin millä tahansa ko. kokeen yksittäisellä nimetyllä jonolla.

Kerroppas multinikki onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?

Et siis kyennyt näyttämään pyytämäni kommenttia, mutta esittelit lisää typeryyttäsi sen sijaan. Sehän sopii minulle. Hih hih.


""Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä. "

Hih hih. Aivan sinähän sen "kertomuksen" kerroit ja todistit sillä ymmärryksesi puutteen.

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?"

Minä en sun luulojasi luule enkä ketkuilujasi allekirjoita. Lotossa arvotaan, joka viikko 15 380 937 rivin joukosta tulokseksi yksi rivi. Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi.

Kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

Rehellisille ja todennäkösyysalkeet ymmärtävälle peruskoululaisellekaan ei tuota vaikeuksia vastata tuohon kysymykseen oikein, mutta palstan ketkuin kieroilija multinikki-JC ei kykene vastaamaan tuohon rehellisesti ja oikein, koska tulee silloin itse myöntäneeksi olleensa kaiken aikaa väärässä.

Näin yksinkertaista on JCn kyykyttäminen.

Ja huvittavaa on se, että JC typeryksenä palaa aina uudelleen esittelemään typeryyttään. Hih hih.

*JC kirjoitti:

"...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit.

"Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä.

Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?

Lue lisää

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000?"

Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?

*PM kirjoitti:

""...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit."

Voi voi typerys kun todennäköisyysmatematiikan mukaan millä tahansa symmetrisen satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevalla yksittäisellä jonolla on sama todennäköisyys sattua kuin millä tahansa ko. kokeen yksittäisellä nimetyllä jonolla.

Kerroppas multinikki onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?

Et siis kyennyt näyttämään pyytämäni kommenttia, mutta esittelit lisää typeryyttäsi sen sijaan. Sehän sopii minulle. Hih hih.


""Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä. "

Hih hih. Aivan sinähän sen "kertomuksen" kerroit ja todistit sillä ymmärryksesi puutteen.

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?"

Minä en sun luulojasi luule enkä ketkuilujasi allekirjoita. Lotossa arvotaan, joka viikko 15 380 937 rivin joukosta tulokseksi yksi rivi. Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi.

Kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

Rehellisille ja todennäkösyysalkeet ymmärtävälle peruskoululaisellekaan ei tuota vaikeuksia vastata tuohon kysymykseen oikein, mutta palstan ketkuin kieroilija multinikki-JC ei kykene vastaamaan tuohon rehellisesti ja oikein, koska tulee silloin itse myöntäneeksi olleensa kaiken aikaa väärässä.

Näin yksinkertaista on JCn kyykyttäminen.

Ja huvittavaa on se, että JC typeryksenä palaa aina uudelleen esittelemään typeryyttään. Hih hih.

Lue lisää

"Lotossa arvotaan, joka viikko 15 380 937 rivin joukosta tulokseksi yksi rivi. "

Niin, jokin rivi arvotaan, todennäköisyydellä 1. Yksi rivi kerrallaan, yksi jokin rivi joka viikko.

"Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi."

Vai "tällöin". Jälleen esitit asiayhteyteen liittymättömän triviaalin tosiasian, joka pätee aina.

Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä rivin lottokone arpoo - jokainen rivi käy kierrokselle arvotuksi riviksi. Siksi huomiosi "...kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua..." , on pelkkää asiatonta ketkuilua.

Niinpä lottokoneen pyörityksen ainoa merkityksellinen tapahtuma todennäköisyyksineen kuuluu:

P(arvottu lottorivi) = P(mikä tahansa rivi) = 1.

Lottokoneen rivin ei tarvitse olla sama minkään rivin kanssa, koska se ei ole mikään tietty rivi eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvaston rivin on oltava täysin satunnainen, muuten lottokone on kelvoton.

Tapahtumat arvontaan esittävät lottoajat. Silloin pätee P(voittorivi) = 1/15 380 937. Rivin on oltava yksi tietty rivi 15 380 937:sta rivistä, siis sama rivi kuin koneen lauantai-iltana arpoma rivi.

Kirjoittamani on itsestäänselvyyksien luetteloa. Jos sitä ei voi ymmärtää, asiaa on vaikea auttaa.

kvasi2 kirjoitti:

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000?"

Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?

Lue lisää

"Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?"

Mainiosti tiivistetty kysymys! Kun tuohon osaa vastata, lotossa ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä, niin kuin kovin monella evolla on ollut.

kvasi2 kirjoitti:

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000?"

Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?

Lue lisää

Hih hih. On todellakin näköjään tarpeen että pyydät joulupukilta niitä asioita, joita sua kehotin toivomuslistalle lisäämään.

"Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi"

Jos tarkoitat voittorivillä lottoarvonnan tuloksena olevaa riviä niin etkös tuota vieläkään osaa itse laskea: 1/15 380 937

"ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?"

Keiden molempien? Kysymyksessäsi viittaat ainoastaan yhteen lottoajaan.

*JC kirjoitti:

"Lotossa arvotaan, joka viikko 15 380 937 rivin joukosta tulokseksi yksi rivi. "

Niin, jokin rivi arvotaan, todennäköisyydellä 1. Yksi rivi kerrallaan, yksi jokin rivi joka viikko.

"Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi."

Vai "tällöin". Jälleen esitit asiayhteyteen liittymättömän triviaalin tosiasian, joka pätee aina.

Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä rivin lottokone arpoo - jokainen rivi käy kierrokselle arvotuksi riviksi. Siksi huomiosi "...kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua..." , on pelkkää asiatonta ketkuilua.

Niinpä lottokoneen pyörityksen ainoa merkityksellinen tapahtuma todennäköisyyksineen kuuluu:

P(arvottu lottorivi) = P(mikä tahansa rivi) = 1.

Lottokoneen rivin ei tarvitse olla sama minkään rivin kanssa, koska se ei ole mikään tietty rivi eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvaston rivin on oltava täysin satunnainen, muuten lottokone on kelvoton.

Tapahtumat arvontaan esittävät lottoajat. Silloin pätee P(voittorivi) = 1/15 380 937. Rivin on oltava yksi tietty rivi 15 380 937:sta rivistä, siis sama rivi kuin koneen lauantai-iltana arpoma rivi.

Kirjoittamani on itsestäänselvyyksien luetteloa. Jos sitä ei voi ymmärtää, asiaa on vaikea auttaa.

Lue lisää

"Yksi rivi kerrallaan, yksi jokin rivi joka viikko."

Vau. Ihanko yksi rivi kerrallaan? Kun oot noin pitkälle päässyt, niin kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi."

Vai "tällöin". Jälleen esitit asiayhteyteen liittymättömän triviaalin tosiasian, joka pätee aina."

Vai asiayhteyteen liittymätön? Hih hih, Mitenkäs se, että perustavaa laatua oleva tosia asia, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa kunkin on rivin todennäkösyys on sama 1/15 380 937 on muka lottoon liittymätön seikka?

"Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä rivin lottokone arpoo - jokainen rivi käy kierrokselle arvotuksi riviksi."

No tietenkään ole, koska kysymyksessä on symmetrinen satunnaiskoe. Joten kerrohan sitten multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Siksi huomiosi "...kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua..." , on pelkkää asiatonta ketkuilua."

Miten ihmeessä sen matemaattisen tosiasian toteaminen on ketkuilua, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa jokaisen tulosvaihtoehtona olevan rivin todennäkösyys sattua on 1/15 380 937? Ai niin mutta sinähän ootkin JC palstan ketkuin kieroilija, joka yrittää välttää vastaamasta kiusalliseen kysymykseen lässyttämällä turhanpäiväisyyksiä.


"Niinpä lottokoneen pyörityksen ainoa merkityksellinen tapahtuma todennäköisyyksineen kuuluu:

P(arvottu lottorivi) = P(mikä tahansa rivi) = 1."

Jospas sitten ketku esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti. Me kun olemme jo tottuneet siihen, että kieroilet kielellisesti kommenteissasi. Noin toimii ketku kreationisti.

Ihankos tosissasi multinikki väität, että tuloksesi sattuneen lottorivin todennäköisyys sattua on 1? Hih hih.


"Lottokoneen rivin ei tarvitse olla sama minkään rivin kanssa, koska se ei ole mikään tietty rivi eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvaston rivin on oltava täysin satunnainen, muuten lottokone on kelvoton."

Nerokasta. Kerroppas sitten neropatti onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Tapahtumat arvontaan esittävät lottoajat. Silloin pätee P(voittorivi) = 1/15 380 937. Rivin on oltava yksi tietty rivi 15 380 937:sta rivistä, siis sama rivi kuin koneen lauantai-iltana arpoma rivi. "

Vai esittävät tapahtumat arvontaan lottoajat? Ilmeisesti kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa. HI

"Kirjoittamani on itsestäänselvyyksien luetteloa."

Lähinnä sun kieron ketkun jaarittelua, lässytystä ja kysymyksiin vastaamisen välttelyä. Kuten kaikki sivulliset voivat todeta.

"Jos sitä ei voi ymmärtää, asiaa on vaikea auttaa."

Oot kyllä todistanut jo meille, että oot kaiken avun ja järjenkäytön ulkopuolella.

Unohdit muuten multinilkki "vahingossa" vastata kysymykseeni:

Kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

*JC kirjoitti:

"...minä tai joku muu evo väittää, että yksi ja sama äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuisi aina."

Toistuessaan yksi ja sama jono olisi tietty jono, sillä olisi toki tietyn jonon todennäköisyys. Mutta E:n esimerkin ylöskirjattu jono ei ollut tietty jono, eikä sillä ollut tietyn jonon todennäköisyyttä sattua, kuten sinä onneton väitit.

"Tämän kommentin kyllä tunnistaa helposti aidoksi..."

Niin, kertomus kuvaa varsin osuvasti sitä, mihin johtaa todennäköisyys"laskelmat" ilman ymmärrystä siitä, ovatko laskelmiin sisältyvät tapahtumat varmoja vaiko aidosti satunnaisia ja epätodennäköisiä.

Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?

Lue lisää

Eihän puolimutka näitä asioita luule, vaan tietää:

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?"

Sinäkin näytät jo kypsyneen myöntämään, että loton voittorivi on "tietty rivi", vaikka se onkin joka viikko (suurella todennäköisyydellä) erilainen.

*JC kirjoitti:

"Ja millä todennäköisyydellä lottoajan rivi on voittorivi ja millä todennäköisyydellä molempien rivi on voittorivi?"

Mainiosti tiivistetty kysymys! Kun tuohon osaa vastata, lotossa ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä, niin kuin kovin monella evolla on ollut.

Lue lisää

Nuija ja tosi nuija toisiaan komppaavat. Kreationistisen todennäköisyyspöljäilyn dynaaminen voimakaksikko. Hih hih

tieteenharrastaja kirjoitti:

Eihän puolimutka näitä asioita luule, vaan tietää:

"Vai vieläkö puolimutka luulet, että lottokone osaa arpoa voittorivin todennäköisyydellä 1/15 000 000? Joka viikko, joka ainoa kerta?"

Sinäkin näytät jo kypsyneen myöntämään, että loton voittorivi on "tietty rivi", vaikka se onkin joka viikko (suurella todennäköisyydellä) erilainen.

Lue lisää

"Sinäkin näytät jo kypsyneen myöntämään, että loton voittorivi on "tietty rivi", vaikka se onkin joka viikko (suurella todennäköisyydellä) erilainen."

Lottoajan esittämä rivi (myös voittorivi) on aina tietty rivi, joka viikko ja aivan riippumatta siitä, onko se sama vai eri verrattuna mihin tahansa riviin.

Lottokoneen arpoma rivi on vain jokin rivi, eikä mitään muuta. Se on vain 7 numeroa 39:stä. Niinhän virallinen valvojakin sanoo: "Arvotaan 7 numeroa ja ....".

Nimitin lottokoneen tuottamaa riviä "voittoriviksi" vain hupaisaan puolimutkalle esittämääni kysymykseen liittyen. Varmasti useimmat jo ymmärtävät, että kone ei voita rivillään yhtään mitään ja että jonkin rivin arpominen ei ole tapahtuma, jonka todennäköisyys sattua on 1/15 000 000.

"Eihän puolimutka näitä asioita luule, vaan tietää:"

MIksi hän sitten kirjoittelee tällaisia: "Vai esittävät tapahtumat arvontaan lottoajat?" Mistä Lottoon osallistuvat rivit - eli ko. arvonnan tapahtumat - muka tulisivat, jos eivät lottoajilta?

Ja miksi itse väität minun "kypsyneen myöntämään", että voittorivin on oltava tietty rivi, kun olen niin alusta alkaen kirjoittanut? Ja miksi samassa yhteydessä otat esiin aivan epäoleellisen asian, voittorivin erilaisuuden (suurella todennäköisyydellä) viikoittain?

*JC kirjoitti:

"Sinäkin näytät jo kypsyneen myöntämään, että loton voittorivi on "tietty rivi", vaikka se onkin joka viikko (suurella todennäköisyydellä) erilainen."

Lottoajan esittämä rivi (myös voittorivi) on aina tietty rivi, joka viikko ja aivan riippumatta siitä, onko se sama vai eri verrattuna mihin tahansa riviin.

Lottokoneen arpoma rivi on vain jokin rivi, eikä mitään muuta. Se on vain 7 numeroa 39:stä. Niinhän virallinen valvojakin sanoo: "Arvotaan 7 numeroa ja ....".

Nimitin lottokoneen tuottamaa riviä "voittoriviksi" vain hupaisaan puolimutkalle esittämääni kysymykseen liittyen. Varmasti useimmat jo ymmärtävät, että kone ei voita rivillään yhtään mitään ja että jonkin rivin arpominen ei ole tapahtuma, jonka todennäköisyys sattua on 1/15 000 000.

"Eihän puolimutka näitä asioita luule, vaan tietää:"

MIksi hän sitten kirjoittelee tällaisia: "Vai esittävät tapahtumat arvontaan lottoajat?" Mistä Lottoon osallistuvat rivit - eli ko. arvonnan tapahtumat - muka tulisivat, jos eivät lottoajilta?

Ja miksi itse väität minun "kypsyneen myöntämään", että voittorivin on oltava tietty rivi, kun olen niin alusta alkaen kirjoittanut? Ja miksi samassa yhteydessä otat esiin aivan epäoleellisen asian, voittorivin erilaisuuden (suurella todennäköisyydellä) viikoittain?

Lue lisää

En aio juttua jatkamalla tyydyttää huomiontarvettasi ja ketkuilunhaluasi. Sivulliset ymmärsivät jo.

*PM kirjoitti:

"Yksi rivi kerrallaan, yksi jokin rivi joka viikko."

Vau. Ihanko yksi rivi kerrallaan? Kun oot noin pitkälle päässyt, niin kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi."

Vai "tällöin". Jälleen esitit asiayhteyteen liittymättömän triviaalin tosiasian, joka pätee aina."

Vai asiayhteyteen liittymätön? Hih hih, Mitenkäs se, että perustavaa laatua oleva tosia asia, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa kunkin on rivin todennäkösyys on sama 1/15 380 937 on muka lottoon liittymätön seikka?

"Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä rivin lottokone arpoo - jokainen rivi käy kierrokselle arvotuksi riviksi."

No tietenkään ole, koska kysymyksessä on symmetrinen satunnaiskoe. Joten kerrohan sitten multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Siksi huomiosi "...kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua..." , on pelkkää asiatonta ketkuilua."

Miten ihmeessä sen matemaattisen tosiasian toteaminen on ketkuilua, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa jokaisen tulosvaihtoehtona olevan rivin todennäkösyys sattua on 1/15 380 937? Ai niin mutta sinähän ootkin JC palstan ketkuin kieroilija, joka yrittää välttää vastaamasta kiusalliseen kysymykseen lässyttämällä turhanpäiväisyyksiä.


"Niinpä lottokoneen pyörityksen ainoa merkityksellinen tapahtuma todennäköisyyksineen kuuluu:

P(arvottu lottorivi) = P(mikä tahansa rivi) = 1."

Jospas sitten ketku esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti. Me kun olemme jo tottuneet siihen, että kieroilet kielellisesti kommenteissasi. Noin toimii ketku kreationisti.

Ihankos tosissasi multinikki väität, että tuloksesi sattuneen lottorivin todennäköisyys sattua on 1? Hih hih.


"Lottokoneen rivin ei tarvitse olla sama minkään rivin kanssa, koska se ei ole mikään tietty rivi eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvaston rivin on oltava täysin satunnainen, muuten lottokone on kelvoton."

Nerokasta. Kerroppas sitten neropatti onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

"Tapahtumat arvontaan esittävät lottoajat. Silloin pätee P(voittorivi) = 1/15 380 937. Rivin on oltava yksi tietty rivi 15 380 937:sta rivistä, siis sama rivi kuin koneen lauantai-iltana arpoma rivi. "

Vai esittävät tapahtumat arvontaan lottoajat? Ilmeisesti kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa. HI

"Kirjoittamani on itsestäänselvyyksien luetteloa."

Lähinnä sun kieron ketkun jaarittelua, lässytystä ja kysymyksiin vastaamisen välttelyä. Kuten kaikki sivulliset voivat todeta.

"Jos sitä ei voi ymmärtää, asiaa on vaikea auttaa."

Oot kyllä todistanut jo meille, että oot kaiken avun ja järjenkäytön ulkopuolella.

Unohdit muuten multinilkki "vahingossa" vastata kysymykseeni:

Kerrohan multini(l)kki onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?

Lue lisää

"Mitenkäs se, että perustavaa laatua oleva tosia asia, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa kunkin on rivin todennäkösyys on sama 1/15 380 937 on muka lottoon liittymätön seikka?"

Oli kyse lottokoneella arvotusta rivistä, minkä tahansa rivin saamisesta tulokseksi. Siihen todennäköisyys 1/15 380 937 ei liity lainkaan.

"Jospas... esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti."

Miksi? Olen sen jo aiemmin tehnyt.

"...onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?"

Kunkin tietyn rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937. Jos yksikään riveistä ei ole tietty rivi, tulos voi olla vain jokin rivi. Silloin jokin rivi saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Vastaavasti E:n esimerkissä jokin jono ylöskirjattiin todennäköisyydellä 1.

tieteenharrastaja kirjoitti:

En aio juttua jatkamalla tyydyttää huomiontarvettasi ja ketkuilunhaluasi. Sivulliset ymmärsivät jo.

Minäkin uskon sivullisten jo ymmärtävän.

Mutta heitetäänpä vielä kolikkoa. Peli on seuraava: kumpikin pelaaja valitsee puolensa, toinen kruunan ja toinen klaavan. Kolikko on todettu rehdiksi, virheettömäksi. Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin.

Sitten heitetään, aina sata heittoa kerrallaan ja lasketaan "osumat". Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. Olkoon tilanne ensimmäisten sadan heiton jälkeen vaikka 49 H ja 51 T. Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen.

Kysymys kuuluu: kuinka pisteet jakautuvat heittäjien kesken, kun peliä jatketaan pitkään?

*JC kirjoitti:

"Mitenkäs se, että perustavaa laatua oleva tosia asia, että lotto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa kunkin on rivin todennäkösyys on sama 1/15 380 937 on muka lottoon liittymätön seikka?"

Oli kyse lottokoneella arvotusta rivistä, minkä tahansa rivin saamisesta tulokseksi. Siihen todennäköisyys 1/15 380 937 ei liity lainkaan.

"Jospas... esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti."

Miksi? Olen sen jo aiemmin tehnyt.

"...onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?"

Kunkin tietyn rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937. Jos yksikään riveistä ei ole tietty rivi, tulos voi olla vain jokin rivi. Silloin jokin rivi saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Vastaavasti E:n esimerkissä jokin jono ylöskirjattiin todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

"Oli kyse lottokoneella arvotusta rivistä, minkä tahansa rivin saamisesta tulokseksi."

Hih hih. Ketäpä satunnaiskokeiden kohdalla kiinnostaa se todennäkösyysmatematiikan aksioomeista että P(Ω) = 1 eli maalaisjärjellä tulkittuna se, että kun satunnaiskoe suoritetaaan niin varmasti saadaan tulokseksi satunnaisesti jokin tulosvaihtoehdoista. Tuonko tapahtuman ja sen todennäkösyyden 1 varaan lotto on arvontana laadittu? Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?

Ootko JC ihan oikeesti niin kertakaikkisen typerä, että et itse tajua kuinka typeränä itsesi esität noilla aivopieruillasi?

"Siihen todennäköisyys 1/15 380 937 ei liity lainkaan."

Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen. Hih hih.

""Jospas... esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti."

Miksi? Olen sen jo aiemmin tehnyt."

No tapojesi mukaan esitit härskin valeen. Esittäisitkä meille sen kommentit jossa olet nuo formaalit, joukko-oppiin perustuvat määrittelyt esittänyt? Kuten tullaan näkemään multinikkimme ei sellaista kommenttia pysty linkittämään.

""...onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?"

Kunkin tietyn rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937. Jos yksikään riveistä ei ole tietty rivi, tulos voi olla vain jokin rivi. Silloin jokin rivi saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1. "

Hih hih. Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937? Ootko multinilkki oikeesti niin typerys, että kuvittelet ettei kukaan (kvasia lukuunottamatta, hih hih) näe miten typerää kiemurtelusi on?

"Vastaavasti E:n esimerkissä jokin jono ylöskirjattiin todennäköisyydellä 1."

Kerroppas multinikki onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?

*JC kirjoitti:

Minäkin uskon sivullisten jo ymmärtävän.

Mutta heitetäänpä vielä kolikkoa. Peli on seuraava: kumpikin pelaaja valitsee puolensa, toinen kruunan ja toinen klaavan. Kolikko on todettu rehdiksi, virheettömäksi. Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin.

Sitten heitetään, aina sata heittoa kerrallaan ja lasketaan "osumat". Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. Olkoon tilanne ensimmäisten sadan heiton jälkeen vaikka 49 H ja 51 T. Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen.

Kysymys kuuluu: kuinka pisteet jakautuvat heittäjien kesken, kun peliä jatketaan pitkään?

Lue lisää

"Kolikko on todettu rehdiksi, virheettömäksi. "

Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2? Eli voiko rehdin kolikon heitossa sattua tulokseksi sellainen yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2 vaan jotain muuta?

Kysymyksesi on täysin triviaali. Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini, joihin sinä ketkuna kieroilijana et oo kyennyt rehellisesti vastaamaan. Aloita vaikka tuosta yllä olevasta kysymyksestäni.

Sivullisetkin tietävät jo, että palstan ketkuin kieroilija *JC ei kykene vastaamaan rehellisesti oikein kysymykseen, johon jo peruskoulaisetkin osaavat vastata.

Triviaali kysymys, joka paljastaa kreationistien läpimädän moraalin, totaalisen älylisen rehellisyyden puuttumisen. Narsistinen kreationisti kuten JC vaikka mieluummin valehtelee Jumalansa nimeen kuin vastaa rehdisti ja oikein triviaaliin kysymykseen, jolla tulee samalla tunnustaneeksi väärässä olonsa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

En aio juttua jatkamalla tyydyttää huomiontarvettasi ja ketkuilunhaluasi. Sivulliset ymmärsivät jo.

"En aio juttua jatkamalla tyydyttää huomiontarvettasi ja ketkuilunhaluasi. Sivulliset ymmärsivät jo."

Tunnetusti fiksuna miehenä oot aivan oikeassa. Aivan kaikille (paitsi ehkä kvasille) on täysin selvää mikä narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija JC on. En olis todellakaan yllättynyt jos JC on jyri. Rehellisenä kuitenkin myönnän että a) en oo 100% varma, b) minulla ei oo aukottomia todisteita.

Toisaalta se, että oon väärässä on täysin yhden tekevää, koska se ei poista sitä faktaa, että JC on narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija.

Ei kukaan vähänkää rehellinen:

- väärennä keskustelua useiden nikkien voimalla kuten *JC teki matikkapalstalla
- tietoisesti ja erityisesti pahansuopana vääristele ja kieroilu kuten JC
- valehtele jumalansa nimeen

*PM kirjoitti:

"Oli kyse lottokoneella arvotusta rivistä, minkä tahansa rivin saamisesta tulokseksi."

Hih hih. Ketäpä satunnaiskokeiden kohdalla kiinnostaa se todennäkösyysmatematiikan aksioomeista että P(Ω) = 1 eli maalaisjärjellä tulkittuna se, että kun satunnaiskoe suoritetaaan niin varmasti saadaan tulokseksi satunnaisesti jokin tulosvaihtoehdoista. Tuonko tapahtuman ja sen todennäkösyyden 1 varaan lotto on arvontana laadittu? Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?

Ootko JC ihan oikeesti niin kertakaikkisen typerä, että et itse tajua kuinka typeränä itsesi esität noilla aivopieruillasi?

"Siihen todennäköisyys 1/15 380 937 ei liity lainkaan."

Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen. Hih hih.

""Jospas... esittäisit nämä "tapahtumasi" "arvottu lottorivi" ja "mikä tahansa rivi" formaalisti."

Miksi? Olen sen jo aiemmin tehnyt."

No tapojesi mukaan esitit härskin valeen. Esittäisitkä meille sen kommentit jossa olet nuo formaalit, joukko-oppiin perustuvat määrittelyt esittänyt? Kuten tullaan näkemään multinikkimme ei sellaista kommenttia pysty linkittämään.

""...onko olemassa sellaista yksittäistä Loton satunnaiskokeen tulosvaihtoehtona olevaa lottoriviä, jonka todennäkösyys sattua ei oo 1/15 380 937?"

Kunkin tietyn rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937. Jos yksikään riveistä ei ole tietty rivi, tulos voi olla vain jokin rivi. Silloin jokin rivi saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1. "

Hih hih. Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937? Ootko multinilkki oikeesti niin typerys, että kuvittelet ettei kukaan (kvasia lukuunottamatta, hih hih) näe miten typerää kiemurtelusi on?

"Vastaavasti E:n esimerkissä jokin jono ylöskirjattiin todennäköisyydellä 1."

Kerroppas multinikki onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?

Lue lisää

"Tuonko tapahtuman ja sen todennäkösyyden 1 varaan lotto on arvontana laadittu?"

Sivuutan kysymyksesi. Oleellisempaa on, että tunnustat lottokoneen pyörityksessä toteutuvan tapahtuman todennäköisyydeksi 1. Hyvä.

E:n kolikonheitto on lottokoneen pyöritystä täysin vastaava koe. Voinen tulkita että tunnustat myös siinä toteutuneen tapahtuman todennäköisyydeksi 1.

"Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?"

Ei loton, mutta lottokoneen kannalta kyllä, ja siitähän keskustelimme.

"Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen."

Annan sinulle anteeksi olkiukkoilusi, mutta samalla kehotan lopettamaan sen.

"Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937?"

Kysehän ei ole ollut siitä, mikä tulosvaihtoehto sattuu, vaan siitä, minkä tapahtuman sattunut tulosvaihtoehto toteuttaa. Koko klassisen todennäköisyyslaskennon perustehtävä on tapahtumien todennäköisyyksien määritys. Satunnaiskokeessa sitten testataan käytännnössä, mitkä tapahtumat silloin toteutuvat.

Jos yksikään alkeistapauksista ei ole tietty, sellainen tapahtuma ei tietenkään voi toteutua. Silloin tulos voi olla vain jokin alkeistapaus, eli toteutuu vain tapahtuma (saadaan jokin alkeistapaus). P(jokin alkeistapaus) = 1.

"...onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?"

P(jokin yksittäinen jono) = 1. P(jokin tietty jono) = 1/2^100.

Et taida puolimutka oikein ymmärtää, mitä tarkoitat sanalla "yksittäinen" tässä yhteydessä. Vai yritätkö vain kielellisesti ketkuilla?

*PM kirjoitti:

"Kolikko on todettu rehdiksi, virheettömäksi. "

Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2? Eli voiko rehdin kolikon heitossa sattua tulokseksi sellainen yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2 vaan jotain muuta?

Kysymyksesi on täysin triviaali. Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini, joihin sinä ketkuna kieroilijana et oo kyennyt rehellisesti vastaamaan. Aloita vaikka tuosta yllä olevasta kysymyksestäni.

Sivullisetkin tietävät jo, että palstan ketkuin kieroilija *JC ei kykene vastaamaan rehellisesti oikein kysymykseen, johon jo peruskoulaisetkin osaavat vastata.

Triviaali kysymys, joka paljastaa kreationistien läpimädän moraalin, totaalisen älylisen rehellisyyden puuttumisen. Narsistinen kreationisti kuten JC vaikka mieluummin valehtelee Jumalansa nimeen kuin vastaa rehdisti ja oikein triviaaliin kysymykseen, jolla tulee samalla tunnustaneeksi väärässä olonsa.

Lue lisää

"Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1.

E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi.

"Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?

"Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista.

*JC kirjoitti:

"Tuonko tapahtuman ja sen todennäkösyyden 1 varaan lotto on arvontana laadittu?"

Sivuutan kysymyksesi. Oleellisempaa on, että tunnustat lottokoneen pyörityksessä toteutuvan tapahtuman todennäköisyydeksi 1. Hyvä.

E:n kolikonheitto on lottokoneen pyöritystä täysin vastaava koe. Voinen tulkita että tunnustat myös siinä toteutuneen tapahtuman todennäköisyydeksi 1.

"Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?"

Ei loton, mutta lottokoneen kannalta kyllä, ja siitähän keskustelimme.

"Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen."

Annan sinulle anteeksi olkiukkoilusi, mutta samalla kehotan lopettamaan sen.

"Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937?"

Kysehän ei ole ollut siitä, mikä tulosvaihtoehto sattuu, vaan siitä, minkä tapahtuman sattunut tulosvaihtoehto toteuttaa. Koko klassisen todennäköisyyslaskennon perustehtävä on tapahtumien todennäköisyyksien määritys. Satunnaiskokeessa sitten testataan käytännnössä, mitkä tapahtumat silloin toteutuvat.

Jos yksikään alkeistapauksista ei ole tietty, sellainen tapahtuma ei tietenkään voi toteutua. Silloin tulos voi olla vain jokin alkeistapaus, eli toteutuu vain tapahtuma (saadaan jokin alkeistapaus). P(jokin alkeistapaus) = 1.

"...onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?"

P(jokin yksittäinen jono) = 1. P(jokin tietty jono) = 1/2^100.

Et taida puolimutka oikein ymmärtää, mitä tarkoitat sanalla "yksittäinen" tässä yhteydessä. Vai yritätkö vain kielellisesti ketkuilla?

Lue lisää

"Sivuutan kysymyksesi."

Ei juma. Tulipa yllätyksenä ... Hih hih. Ei perkules taas lensi kokiksen näppikselle. hih hih.

"Oleellisempaa on, että tunnustat lottokoneen pyörityksessä toteutuvan tapahtuman todennäköisyydeksi 1. Hyvä."

Hih hih. "Tunnustamista" multinikkihörhömme JCn mielestä on siis että tietää todennäkösyysaksiooman P(Ω) = 1 ...

"E:n kolikonheitto on lottokoneen pyöritystä täysin vastaava koe. Voinen tulkita että tunnustat myös siinä toteutuneen tapahtuman todennäköisyydeksi 1."

Palstan ketkuin kieroilija JC toki "tulkitsee" mitä tahansa miksi tahansa kunhan välttyy objektiivisen ja rehellisen totuuden tunnustamiselta. Taas tuli niin puun takaa ... hih hih.


""Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?"

Ei loton, mutta lottokoneen kannalta kyllä, ja siitähän keskustelimme."

Aivan niin. Tokihan me keskustelimme nimeenomaan lottokoneen kannalta ... hih hih. Sehän on lotossa kreationistisen todennäkösyyspöljäilyn kannalta oleellisinta, että lottokoneen kannalta saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1. Ja sehän on tärkeintä. Hih hih. Sovitaanko JC että lähdetään yhdessä Veikkauksen matemaatikoille luennoimaan sun kreationistisen todennäkösyyspöljäilyn tulkintaa lotosta satunnaiskokeena. Bruahahahahahaaaa


""Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen."

Annan sinulle anteeksi olkiukkoilusi, mutta samalla kehotan lopettamaan sen."

No oikeesti jyri tuo oli aika lapsellinen väistöyritys vai mitä?


""Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937?"

Kysehän ei ole ollut siitä, mikä tulosvaihtoehto sattuu, vaan siitä, minkä tapahtuman sattunut tulosvaihtoehto toteuttaa. Koko klassisen todennäköisyyslaskennon perustehtävä on tapahtumien todennäköisyyksien määritys. Satunnaiskokeessa sitten testataan käytännnössä, mitkä tapahtumat silloin toteutuvat."

Hih hih. Bruahahahaaa. Tiedän että JC oot väsynyt aivopiereskelemään aiheesta todennäkösyys ...

"Jos yksikään alkeistapauksista ei ole tietty, sellainen tapahtuma ei tietenkään voi toteutua. Silloin tulos voi olla vain jokin alkeistapaus, eli toteutuu vain tapahtuma (saadaan jokin alkeistapaus). P(jokin alkeistapaus) = 1. "

Kun nyt oot kehua retostellut ymmärtäväsi matematiikkaa jne, niin voisitkos vaivautua esittämään formaalit, joukko-oppiin perustuvat määritelmät "tapahtumille" "saadaan jokin alkeistapaus" ja "jokin alkeistapaus"?

""...onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?"

P(jokin yksittäinen jono) = 1. P(jokin tietty jono) = 1/2^100."

Edelleen jyri: Ne formaalit, joukko-opin mukaiset määritelmät "tapahtumillesi" "jokin yksittäinen jono" ja "jokin tietty jono".

"Et taida puolimutka oikein ymmärtää, mitä tarkoitat sanalla "yksittäinen" tässä yhteydessä. Vai yritätkö vain kielellisesti ketkuilla?"

Täytyy myöntää jyri että rehelliseen keskusteluun tottuneena älyllisesti rehellisenä en aina oikein pysy kärryillä siitä mitä kreationistinen "yksittäinen" tai jokin muu kreationistinen "" missäkin kreationistin esittämässä kommentissa milloinkin "tarkoittaa". Siksipä yritän sivullisia ajatellen nöyrästi pyytää sinua mytomaanimultinilkki käyttämään yksikäsitteisiä formaaleja matemaattisia määritelmiä. Hih hih.

*JC kirjoitti:

"Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1.

E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi.

"Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?

"Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista.

Lue lisää

""Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1."

Hih hih. Kerroppas sitten onko MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?

Niin ja minähän, kuten kaikki sivulliset huomaavat en kysynyt tapahtuman Ω todennäköisyyttä, joka on P(Ω) = 1.

"E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi."

Ja onkos joku väittänyt niin?

""Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?"

Hih hih. Voi voi multinilkki. Etkös yhtään säälittävämpään kiemurteluun kykene.

""Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista."

Hih hih. Vai tietää jumalasi? Kauankos mytoomaanimultinikki jaksat esittää tätä pelleilyäsi? Minä en väsy. Jokainen aivopierusi, valheesi, ja typeryytesi minkä esität, on vain tilaisuus näytttää että kreationismi on täsmälleen sitä mitä sinä pelle edustat. Oon yrittänyt sulle vajakki tämän kertoa, mutta minkäs minä sille voin että et tajua.

*PM kirjoitti:

""Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1."

Hih hih. Kerroppas sitten onko MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?

Niin ja minähän, kuten kaikki sivulliset huomaavat en kysynyt tapahtuman Ω todennäköisyyttä, joka on P(Ω) = 1.

"E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi."

Ja onkos joku väittänyt niin?

""Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?"

Hih hih. Voi voi multinilkki. Etkös yhtään säälittävämpään kiemurteluun kykene.

""Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista."

Hih hih. Vai tietää jumalasi? Kauankos mytoomaanimultinikki jaksat esittää tätä pelleilyäsi? Minä en väsy. Jokainen aivopierusi, valheesi, ja typeryytesi minkä esität, on vain tilaisuus näytttää että kreationismi on täsmälleen sitä mitä sinä pelle edustat. Oon yrittänyt sulle vajakki tämän kertoa, mutta minkäs minä sille voin että et tajua.

Lue lisää

"Kerroppas sitten onko MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Ei ole. Mutta ilman määriteltyjä tapahtumia voi tapahtua vain (kruuna tai klaava), todennäköisyydellä 1. Silloin sillä, tuleeko kruuna vai klaava, ei ole mitään merkitystä.

Aivan vastaavasti kävi E:n esimerkissä, saatiin jokin jono, todennäköisyydellä 1.

*JC kirjoitti:

"Kerroppas sitten onko MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Ei ole. Mutta ilman määriteltyjä tapahtumia voi tapahtua vain (kruuna tai klaava), todennäköisyydellä 1. Silloin sillä, tuleeko kruuna vai klaava, ei ole mitään merkitystä.

Aivan vastaavasti kävi E:n esimerkissä, saatiin jokin jono, todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

""Kerroppas sitten onko MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Ei ole."

Hih hih. Eli samalla myönsit että E:n satunnaiskokeenssa MÄÄRITELTYJEN tulosvaihtojen joukossa ei oo sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100.

Eli myönsit että Enqvist oli oikeassa väitteessään ja sinä väärässä.

Mutta ilman määriteltyjä tapahtumia voi tapahtua vain (kruuna tai klaava), todennäköisyydellä 1. "

Eli ilman määriteltyä tapahtumia voi sattua vain yksi tulosvaihtoehdoista ... Hih hih.
Niinpä ... multiketku JC, mitäs se merkitsee? Ja mikäs onkaan kunkin tulosvaihtoehdon todennäkösyys symmetrisessä satunnaiskokeessa? Väitätkö tollo matematiikan vastasesti että se ei oo 1/N missä N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä?



"Silloin sillä, tuleeko kruuna vai klaava, ei ole mitään merkitystä."

Ei olekaan. Eihän symmetrisessä satunnaiskokeessa oo mitään merkitystä mikä tulosvaihtoehdoista, joiden kunkin todenäkösyys sattua tulokseks on 1/N, sattuu tulokseksi.

"Aivan vastaavasti kävi E:n esimerkissä, saatiin jokin jono, todennäköisyydellä 1."

Jokin tulosvaihtoehdoista sattuu tuloksesi aivan varmasti aksiooman P(Ω) = 1, mutta kuten itse viimein myönsit, on symmetrisessa satunnaiskokeessa sattuneen tuloksen todennäkösyys sattua aina 1/N, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen määrä. Näin ollen viimein myönsit, että E:n väite siitä että sattuneen tuloksen todennäkösyys on 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa) on oikein.

Eikö sua jyri hävetä tämä sun vajakkipelleilys?

*JC kirjoitti:

"Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1.

E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi.

"Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?

"Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista.

Lue lisää

"E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi."

Pointti jota sinun kaikista muista keskustelijoista poiketen on mahdoton ymmärtää oli juuri se, että etukäteen ja jälkikäteen tilanne voidaan nähdä kovin eri tavalla.

Kun kokeeseen lähdetään, niin etukäteen on selvää, että joku rivi saadaan tulokseksi. Kuten jankutat niin "jonkun rivin" todennäköisyys on osapuilleen 1. En sano, että se on tasan yksi koska jos lähdetään sinun harrastamalle pilkunviilauksen tasolle, niin eihän tulevaisuus koskaan ole varmaa. Kolikonheitto voi keskeytyä esimerkiksi kokeen tekijän kuolemaan kesken kokeen tai vaikka Jeesuksen toiseen tulemiseen. Eikös senkin todennäköisyys minä tahansa ajanjaksona ole >0? Ainakin sinusta.

Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos. Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Jos kolikonheittojen määrä on korkea, juuri tuon rivin todennäköisyys on sangen pieni.

E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme, jonka toteutumiseen olisi tarvittu Jeesusta tai taivaallisten sotajoukkojen maagista vaikutusta.

Vai minkä sinä kuvittelet esimerkin pointin olevan?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi."

Pointti jota sinun kaikista muista keskustelijoista poiketen on mahdoton ymmärtää oli juuri se, että etukäteen ja jälkikäteen tilanne voidaan nähdä kovin eri tavalla.

Kun kokeeseen lähdetään, niin etukäteen on selvää, että joku rivi saadaan tulokseksi. Kuten jankutat niin "jonkun rivin" todennäköisyys on osapuilleen 1. En sano, että se on tasan yksi koska jos lähdetään sinun harrastamalle pilkunviilauksen tasolle, niin eihän tulevaisuus koskaan ole varmaa. Kolikonheitto voi keskeytyä esimerkiksi kokeen tekijän kuolemaan kesken kokeen tai vaikka Jeesuksen toiseen tulemiseen. Eikös senkin todennäköisyys minä tahansa ajanjaksona ole >0? Ainakin sinusta.

Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos. Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Jos kolikonheittojen määrä on korkea, juuri tuon rivin todennäköisyys on sangen pieni.

E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme, jonka toteutumiseen olisi tarvittu Jeesusta tai taivaallisten sotajoukkojen maagista vaikutusta.

Vai minkä sinä kuvittelet esimerkin pointin olevan?

Lue lisää

"Pointti jota sinun kaikista muista keskustelijoista poiketen on mahdoton ymmärtää oli juuri se, että etukäteen ja jälkikäteen tilanne voidaan nähdä kovin eri tavalla."

Aivan, mutta Enqvistin esimerkissä ei anneta tietoa tästä heittämällä heitetystä sarjan tuloksesta. Meillä on siis vain tuo etukäteistieto. Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä.

"Kun kokeeseen lähdetään, niin etukäteen on selvää, että joku rivi saadaan tulokseksi. Kuten jankutat niin "jonkun rivin" todennäköisyys on osapuilleen 1."

Aivan.

"Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos. Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Jos kolikonheittojen määrä on korkea, juuri tuon rivin todennäköisyys on sangen pieni."

Enqvistin esimerkissä ei ole esitetty heiton jälkeistä tulosta kruuna klaava järjestyksenä, vaan todennäköisyytenä.

"E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme, jonka toteutumiseen olisi tarvittu Jeesusta tai taivaallisten sotajoukkojen maagista vaikutusta."

Kuten on jo mainittu, Enqvistin antamassa esimerkissä kolikonheiton tulosta ei näytetä, se ilmoitetaan vain todennäköisyytenä, joka on sama kuin ennen heittoa.

"Vai minkä sinä kuvittelet esimerkin pointin olevan?"

Pointti on yksinkertaisten jymäytys.

selvää pässiä kirjoitti:

"Pointti jota sinun kaikista muista keskustelijoista poiketen on mahdoton ymmärtää oli juuri se, että etukäteen ja jälkikäteen tilanne voidaan nähdä kovin eri tavalla."

Aivan, mutta Enqvistin esimerkissä ei anneta tietoa tästä heittämällä heitetystä sarjan tuloksesta. Meillä on siis vain tuo etukäteistieto. Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä.

"Kun kokeeseen lähdetään, niin etukäteen on selvää, että joku rivi saadaan tulokseksi. Kuten jankutat niin "jonkun rivin" todennäköisyys on osapuilleen 1."

Aivan.

"Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos. Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Jos kolikonheittojen määrä on korkea, juuri tuon rivin todennäköisyys on sangen pieni."

Enqvistin esimerkissä ei ole esitetty heiton jälkeistä tulosta kruuna klaava järjestyksenä, vaan todennäköisyytenä.

"E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme, jonka toteutumiseen olisi tarvittu Jeesusta tai taivaallisten sotajoukkojen maagista vaikutusta."

Kuten on jo mainittu, Enqvistin antamassa esimerkissä kolikonheiton tulosta ei näytetä, se ilmoitetaan vain todennäköisyytenä, joka on sama kuin ennen heittoa.

"Vai minkä sinä kuvittelet esimerkin pointin olevan?"

Pointti on yksinkertaisten jymäytys.

Lue lisää

"Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä."

Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut? Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa? Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä."

Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut? Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa? Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?

Lue lisää

Huomautan, että Koistisen lottovoitto ei tapahdu silmiemme edessä joka lottoarvonnassa.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä."

Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut? Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa? Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?

Lue lisää

"Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut?"

Joo, mutta tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on määritelty, että se on yksi. Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä.

onko vaihtoehtoja? kirjoitti:

"Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut?"

Joo, mutta tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on määritelty, että se on yksi. Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä.

Lue lisää

Ihmisen ihmeellinen aivokoppa pystyy paljoon:

"Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä."

Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista. Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä

Puolimutkateisti kirjoitti:

"En aio juttua jatkamalla tyydyttää huomiontarvettasi ja ketkuilunhaluasi. Sivulliset ymmärsivät jo."

Tunnetusti fiksuna miehenä oot aivan oikeassa. Aivan kaikille (paitsi ehkä kvasille) on täysin selvää mikä narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija JC on. En olis todellakaan yllättynyt jos JC on jyri. Rehellisenä kuitenkin myönnän että a) en oo 100% varma, b) minulla ei oo aukottomia todisteita.

Toisaalta se, että oon väärässä on täysin yhden tekevää, koska se ei poista sitä faktaa, että JC on narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija.

Ei kukaan vähänkää rehellinen:

- väärennä keskustelua useiden nikkien voimalla kuten *JC teki matikkapalstalla
- tietoisesti ja erityisesti pahansuopana vääristele ja kieroilu kuten JC
- valehtele jumalansa nimeen

Lue lisää

Tuo hänessä ainakin on samaa jyrin kanssa:

"..JC on narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija."

Molemmissa on myös ilmeisen vahva tiedekauna ja samalla hinku tekeytyä tieteilijäksi. Kummaltakin pilkahtaa ajoittain samanlaisia piintyneitä mielipiteitä ja fraaseja.

Mutta tietenkin voi olla kaksikin psyyykeltään noin yhtäläistä trollia, jotka osin kopioivat toisiaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ihmisen ihmeellinen aivokoppa pystyy paljoon:

"Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä."

Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista. Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä

Lue lisää

"Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista. Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä"

No, jos nopalla on saatu noppaluku 5, niin miettimien siitä hetkestä taaksepäin, ennen heittoa olleeseen tilanteeseen, ei muuta sitä, että jokin muu kuin 5 tulisi. Vai onko ehdotuksia?

onko vaihtoehtoja? kirjoitti:

"Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut?"

Joo, mutta tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on määritelty, että se on yksi. Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä.

Lue lisää

"Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä."

Tämä kiertely ja kaartelu menee todella hassuksi.

Eli kaikki kreationistien (ymmärtämättömyyteen perustuvat) pohdinnat erilaisten mutaatioketjujen todennäköisyyksistä ovat täysin turhia, koska tapahtuneiden mutaatioiden todennälöisyys on ollut 1?

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä."

Tämä kiertely ja kaartelu menee todella hassuksi.

Eli kaikki kreationistien (ymmärtämättömyyteen perustuvat) pohdinnat erilaisten mutaatioketjujen todennäköisyyksistä ovat täysin turhia, koska tapahtuneiden mutaatioiden todennälöisyys on ollut 1?

Lue lisää

"Eli kaikki kreationistien (ymmärtämättömyyteen perustuvat) pohdinnat erilaisten mutaatioketjujen todennäköisyyksistä ovat täysin turhia, koska tapahtuneiden mutaatioiden todennälöisyys on ollut 1?"

Mietis vähän. Kreationistit, eivät lähde siitä, että eliöt ovat muodostuneet mutaatioketjujen kautta. Siksi he laskevat niille todennäköisyyksiä, joita evolutionistit eivät tee, koska heille ne ovat mutaatioketjujen aikaansaannoksia.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuo hänessä ainakin on samaa jyrin kanssa:

"..JC on narsistisen huomionhaluinen mytomaanimultinilkkiketkuilija."

Molemmissa on myös ilmeisen vahva tiedekauna ja samalla hinku tekeytyä tieteilijäksi. Kummaltakin pilkahtaa ajoittain samanlaisia piintyneitä mielipiteitä ja fraaseja.

Mutta tietenkin voi olla kaksikin psyyykeltään noin yhtäläistä trollia, jotka osin kopioivat toisiaan.

Lue lisää

Rohkenen jälleen esittää eriävän mielipiteen ja arvioida että JC on edelleen vakavissaan. Tuo lentomatkapakina onneksi osoitti että hän on sentään ihminen eikä algoritmi - ellei nyt sitten heuristinen algoritmi. Tuskin kuitenkaan harkinta- ja oletuskytkentäinen, looginen, moniehtoinen säätelin eli HOLMES 4 joka myös Mikenä vuoden 2076 Kuussa tullaan tuntemaan. (Ei osannut Heinleinkään 1960-luvulla aavistaa mikrotietokoneiden räjähdysmäistä yleistymistä - myös Clarken 1970-luvun romaanissa "Uhka avaruudesta" mainitaan jossain kohtaa että tietokoneaika on kallista.)

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ihmisen ihmeellinen aivokoppa pystyy paljoon:

"Tapahtuneen tapahtuman todennäköisyyttä on siis aivan turha miettiä."

Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista. Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä

Lue lisää

"Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista."

Pitää muistaa, että E:n esimerkissä mitä tahansa jonoa - joka ainoaa jonoa - nimitetään "juuri tuoksi jonoksi".

Siis, E:n esimerkissä: (mikä tahansa jono) = (juuri tuo jono). Voidaan kirjoittaa: P(mikä tahansa jono) = P(juuri tuo jono) = 1. Tämä on siis todennäköisyys tuolle tapahtumalle E:n esimerkissä, ennen kolikonheiton suoritusta. Jälkimmäinen nimitys saadulle jonolle on vähintäänkin kieroileva, itse asiassa huijauksen ydintä.

Mitään muuta tapahtumaa E:n esimerkissä ei ollut, eikä voinut siis toteutua. Yksikään alkeistapaus ei ollut suotuisa tapaus millekään muulle tapahtumalle kuin itse otosavaruudelle.

"Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä"

Varman tapahtuman todennäköisyys ennen tapahtumistaan on aivan triviaali asia. Oleellista tässä on ymmärtää mitä tapahtui, eikä harhautua sellaiseen, mitä ei lainkaan tapahtunut.

Mutta osaatko tieteenharrastaja ottaa kantaa ylempänä esittämääni kolikonheittopeliin? puolimutka jo sitä väitti aivan triviaaliksi, en ole aivan varma onko se sitä. Se saattaa kertoa jotain vähän yllättävääkin sattuman leikistä.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Jos heittosarjan tulos ilmaistaan kruuna klaava järjestyksenä, niin sitä ei tarvitse ilmoittaa todennäköisyytenä."

Onko siis sinusta mahdoton miettiä tapahtumasarjan todennäköisyyttä sen jälkeen kun se on tapahtunut? Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa? Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?

Lue lisää

"Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa?"

Siinä lottoarvonnassa, joka antoi juuri ne numerot jotka Koistisen kupongilta löytyvät, Koistinen voittaa varmasti. Eikö totta?

"Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?"

Tänään Koistinen on esittänyt oman tietyn rivinsä lottoarvontaan. Sen todennäköisyys sattua tulevassa arvonnassa on n. 1/15 000 000.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi."

Pointti jota sinun kaikista muista keskustelijoista poiketen on mahdoton ymmärtää oli juuri se, että etukäteen ja jälkikäteen tilanne voidaan nähdä kovin eri tavalla.

Kun kokeeseen lähdetään, niin etukäteen on selvää, että joku rivi saadaan tulokseksi. Kuten jankutat niin "jonkun rivin" todennäköisyys on osapuilleen 1. En sano, että se on tasan yksi koska jos lähdetään sinun harrastamalle pilkunviilauksen tasolle, niin eihän tulevaisuus koskaan ole varmaa. Kolikonheitto voi keskeytyä esimerkiksi kokeen tekijän kuolemaan kesken kokeen tai vaikka Jeesuksen toiseen tulemiseen. Eikös senkin todennäköisyys minä tahansa ajanjaksona ole >0? Ainakin sinusta.

Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos. Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä. Jos kolikonheittojen määrä on korkea, juuri tuon rivin todennäköisyys on sangen pieni.

E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme, jonka toteutumiseen olisi tarvittu Jeesusta tai taivaallisten sotajoukkojen maagista vaikutusta.

Vai minkä sinä kuvittelet esimerkin pointin olevan?

Lue lisää

"Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos."

Ei. Se ei ollut "joku tietty rivi", vaan ainoastaan jokin rivi.

"Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä."

Se on asiaton laskelma E:n esimerkkiin liittyen, koska siinä rivin sisällöllä ei ollut mitään merkitystä. Saatu rivi siis ei toteuttanut tapahtumaa, "jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä".

Ylöskirjattu rivi toteutti vain tapahtuman (jokin rivi), oli sen suotuisa tapaus.

Kun lasket todennäköisyyden "nimenomaiselle järjestykselle", lasket tietyn rivin todennäköisyyttä. Se on aivan eri asia kuin E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys, jonkin rivin todennäköisyys.

"E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme..."

Tulos ei ollut määritelty, eikä sen todennäköisyys sattua ollut pieni. Siksi se ei ollut ihme.

*JC kirjoitti:

"Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos."

Ei. Se ei ollut "joku tietty rivi", vaan ainoastaan jokin rivi.

"Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä."

Se on asiaton laskelma E:n esimerkkiin liittyen, koska siinä rivin sisällöllä ei ollut mitään merkitystä. Saatu rivi siis ei toteuttanut tapahtumaa, "jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä".

Ylöskirjattu rivi toteutti vain tapahtuman (jokin rivi), oli sen suotuisa tapaus.

Kun lasket todennäköisyyden "nimenomaiselle järjestykselle", lasket tietyn rivin todennäköisyyttä. Se on aivan eri asia kuin E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys, jonkin rivin todennäköisyys.

"E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme..."

Tulos ei ollut määritelty, eikä sen todennäköisyys sattua ollut pieni. Siksi se ei ollut ihme.

Lue lisää

Tiedätkö mikä ero on siinä inttääkö uhmaikäisen lapsen vai sinun kanssasi? Sinä olet sinnikkäämpi. Mitään muuta oleellista eroa ei ole.

ne lähtökohdat kirjoitti:

"Eli kaikki kreationistien (ymmärtämättömyyteen perustuvat) pohdinnat erilaisten mutaatioketjujen todennäköisyyksistä ovat täysin turhia, koska tapahtuneiden mutaatioiden todennälöisyys on ollut 1?"

Mietis vähän. Kreationistit, eivät lähde siitä, että eliöt ovat muodostuneet mutaatioketjujen kautta. Siksi he laskevat niille todennäköisyyksiä, joita evolutionistit eivät tee, koska heille ne ovat mutaatioketjujen aikaansaannoksia.

Lue lisää

Eli se kannattaako tai edes voiko jonkun tapahtuman todennäköisyyttä laskea riippuu siitä, mikä on kreationistien lähtökohta. Teidän juttunne muuttuvat koko ajan typerimmiksi.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Eli se kannattaako tai edes voiko jonkun tapahtuman todennäköisyyttä laskea riippuu siitä, mikä on kreationistien lähtökohta. Teidän juttunne muuttuvat koko ajan typerimmiksi.

Lue lisää

"Eli se kannattaako tai edes voiko jonkun tapahtuman todennäköisyyttä laskea riippuu siitä, mikä on kreationistien lähtökohta. Teidän juttunne muuttuvat koko ajan typerimmiksi."

No, jos luet Enqvistin todennäkösyys esimerkin ajatuksella, niin se on tarkoitettu näyttämään, kuinka typerää on laskea todennäköisyyttä tapahtuneelle tapahtumalle.

eipä auta kirjoitti:

"Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista. Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä"

No, jos nopalla on saatu noppaluku 5, niin miettimien siitä hetkestä taaksepäin, ennen heittoa olleeseen tilanteeseen, ei muuta sitä, että jokin muu kuin 5 tulisi. Vai onko ehdotuksia?

Lue lisää

Eipä muuta sitäkään, että jokin muukin olisi voinut tulla:

"ei muuta sitä, että jokin muu kuin 5 tulisi. Vai onko ehdotuksia?"

Jos olisi pelattu rahasta niin, että panos on neljä euroa ja voitto nopan silmäluku, niin ensimmäisen heiton jälkeen saattaisit vöyhähtää jatkamaan peliä ilman tuollaisia laskelmia.

*JC kirjoitti:

"Myös miettimään, mikä oli tapahtuneen tapahtuman (=juuri tuo jono) sattumisen todennäköisyys ennen sen tapahtumiista."

Pitää muistaa, että E:n esimerkissä mitä tahansa jonoa - joka ainoaa jonoa - nimitetään "juuri tuoksi jonoksi".

Siis, E:n esimerkissä: (mikä tahansa jono) = (juuri tuo jono). Voidaan kirjoittaa: P(mikä tahansa jono) = P(juuri tuo jono) = 1. Tämä on siis todennäköisyys tuolle tapahtumalle E:n esimerkissä, ennen kolikonheiton suoritusta. Jälkimmäinen nimitys saadulle jonolle on vähintäänkin kieroileva, itse asiassa huijauksen ydintä.

Mitään muuta tapahtumaa E:n esimerkissä ei ollut, eikä voinut siis toteutua. Yksikään alkeistapaus ei ollut suotuisa tapaus millekään muulle tapahtumalle kuin itse otosavaruudelle.

"Tuolla tiedolla voi jopa olla hyötykäyttöä"

Varman tapahtuman todennäköisyys ennen tapahtumistaan on aivan triviaali asia. Oleellista tässä on ymmärtää mitä tapahtui, eikä harhautua sellaiseen, mitä ei lainkaan tapahtunut.

Mutta osaatko tieteenharrastaja ottaa kantaa ylempänä esittämääni kolikonheittopeliin? puolimutka jo sitä väitti aivan triviaaliksi, en ole aivan varma onko se sitä. Se saattaa kertoa jotain vähän yllättävääkin sattuman leikistä.

Lue lisää

Tarkoitit siis peliä näillä säännöillä:

"heitetään, aina sata heittoa kerrallaan ja lasketaan "osumat". Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. Olkoon tilanne ensimmäisten sadan heiton jälkeen vaikka 49 H ja 51 T. Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen."

Sadan heiton sarjalla on pieni todennäköisyys jäädä tasan ja siis ratkaisemattomaksi. Jos nämä tulkitaan nollapisteiksi, ovat pisteen saaminen ja saamatta jäänti joka "etapilla" yhtä todennäköiset

Pistejakautuma kehittyy siis täsmälleen samoin kuin kruunujen ja klaavojen lukumäärien jakautuma yhden heiton koitoksissa..Keksintösi on siis tosiaankin triviaali, ja olet itsekin, ellet osaa tuota jakautumaa laskea (tai kirjasta hakea).

naapurin.kissa kirjoitti:

Rohkenen jälleen esittää eriävän mielipiteen ja arvioida että JC on edelleen vakavissaan. Tuo lentomatkapakina onneksi osoitti että hän on sentään ihminen eikä algoritmi - ellei nyt sitten heuristinen algoritmi. Tuskin kuitenkaan harkinta- ja oletuskytkentäinen, looginen, moniehtoinen säätelin eli HOLMES 4 joka myös Mikenä vuoden 2076 Kuussa tullaan tuntemaan. (Ei osannut Heinleinkään 1960-luvulla aavistaa mikrotietokoneiden räjähdysmäistä yleistymistä - myös Clarken 1970-luvun romaanissa "Uhka avaruudesta" mainitaan jossain kohtaa että tietokoneaika on kallista.)

Lue lisää

Sivujuoneesi lisään, että atk-alalle tullessani miljoonan rahan tietokoneen ostaessaan sai ohjelmistot ilmaiseksi; nyt voi saada koneen ilmaiseksi ostaessaan miljoonan ohjelmistot.

*JC kirjoitti:

"Jos huomenna selviää, että Koistinen voitti lotossa, niin silloin ei voida sanoa, että hänellä oli olemattoman pieni mahdollisuus voittaa?"

Siinä lottoarvonnassa, joka antoi juuri ne numerot jotka Koistisen kupongilta löytyvät, Koistinen voittaa varmasti. Eikö totta?

"Tänään Koistisen mahdollisuus näyttää vielä olemattomalta - siitä kai olemme yhtä mieltä?"

Tänään Koistinen on esittänyt oman tietyn rivinsä lottoarvontaan. Sen todennäköisyys sattua tulevassa arvonnassa on n. 1/15 000 000.

Lue lisää

Eli jos Koistinen voittaa lotossa päävoiton kolme kertaa peräkkäin, niin jälkikäteen voimme sanoa, että kyseessä ei ole ihme, vaan jotain joka vain tapahtui ja jälkikäteen tapahtumaketjun todennäköisyys on 1.

Mutkan kautta olet mennyt paljon E:tä pitemmälle mitätöidessäsi kokonaan todennäköisyyden merkityksen jo tapahtuneille asioille. Et edelleenkään ymmärtänyt E:n ydinsanomaa, mutta olet tullut samaan johtopäätökseen: se, että joku tapahtumasarja etukäteen arvioituna oli erittäin epätodennäköinen ei tarkoita, että se oli ihme johon tarvittaisiin metafyysisiä selityksiä.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Tiedätkö mikä ero on siinä inttääkö uhmaikäisen lapsen vai sinun kanssasi? Sinä olet sinnikkäämpi. Mitään muuta oleellista eroa ei ole.

"Tiedätkö mikä ero on siinä inttääkö uhmaikäisen lapsen vai sinun kanssasi? Sinä olet sinnikkäämpi. Mitään muuta oleellista eroa ei ole."

On merkittävä ero. Tuskin koskaan uhmaikäinen lapsi on kieroileva ketku ja harvoin pahansuovan narsistinen. JCn lukemattomat kieroilut (josta matikkapalstan väärennetty keskustelu oli yksi noloimmista), kysymyksiin vastaamattomuus, vääristelyt jne, jne, kertovat yksikäsitteisesti sen, että hän toki tietää olevansa väärässä, muttei voi narsisminsa vuoksi myöntää että evot ovat oikeassa ja hän väärässä.

*JC kirjoitti:

"Jälkikäteen voimme todeta, että kokeen tuloksena on syntynyt joku tietty rivi kruunuja ja klaavoja eli kokeen sen kertainen tulos."

Ei. Se ei ollut "joku tietty rivi", vaan ainoastaan jokin rivi.

"Klassisen todennäköisyyden laskentakaavoilla voimme sitten laskea mikä oli todennäköisyys että saatiin rivi jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä."

Se on asiaton laskelma E:n esimerkkiin liittyen, koska siinä rivin sisällöllä ei ollut mitään merkitystä. Saatu rivi siis ei toteuttanut tapahtumaa, "jossa kruunat ja klaavat seurasivat toisiaan juuri tuossa nimenomaisessa järjestyksessä".

Ylöskirjattu rivi toteutti vain tapahtuman (jokin rivi), oli sen suotuisa tapaus.

Kun lasket todennäköisyyden "nimenomaiselle järjestykselle", lasket tietyn rivin todennäköisyyttä. Se on aivan eri asia kuin E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys, jonkin rivin todennäköisyys.

"E:n pointti oli, että vaikka juuri sen määritellyn tuloksen todennäköisyys, joka satuttiin kolikonheittokokeella saamaan aikaan oli pieni, niin se ei ollut silti ihme..."

Tulos ei ollut määritelty, eikä sen todennäköisyys sattua ollut pieni. Siksi se ei ollut ihme.

Lue lisää

"Ylöskirjattu rivi toteutti vain tapahtuman (jokin rivi), oli sen suotuisa tapaus."

Ylöskirjattu rivi toteutti itse asiassa valtavan määrän tapahtumia, mm. alkeistapahtuman {ω} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1. Olen sinulle tämän matemaattisesti todistanut ja sinä kieroileva ketku et oo matemaattista todistustani kyennyt kumoamaan. Etkä tietenkään kykynekkään koska todistus on johdettavissa todennäkösyyden aksioomeista.

"Kun lasket todennäköisyyden "nimenomaiselle järjestykselle", lasket tietyn rivin todennäköisyyttä. Se on aivan eri asia kuin E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys, jonkin rivin todennäköisyys."

Tollainen ketkun sössötys on helppo kumota maalaisjärjelläkin. E:n symmetrisessä satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa, joista kunkin todennäkösyys sattua on sama 1/2^100. Yhdelläkään tulosvaihtoehdolla ei oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi. Joten ei voida väittää että tulokseksi sattuvan yksittäisen jonon (joka myös paperille ylöskirjataaan) todennäkösyys sattua on 1. Oikein on todeta että sattumisen todennäkösyys on 1/2^100 eli se triljoonasosan triljoonasosa.


"Tulos ei ollut määritelty, eikä sen todennäköisyys sattua ollut pieni. Siksi se ei ollut ihme."

Tuloksen ei tarvitse olla "määrittelty" tai muuta multinikin kieroilevaa lässytystä. Tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista, eikä yhdelläkään tulosvaihtoehdolla oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi vaan 1/2^100.

Vaikka kullakin tulosvaihtoehdolla on äärimmäisen pieni todennäkösyys 1/2^100 sattua tulokseks ja kun yksi niistä väistämättä sattuu tulokseksi toteutuu juuri tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon kohdalla tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2^100. Tämä ei tietty oo mikään ihme koska niitä tulosvaihtoehtoa on 2^100 ja sattuman valitsee yhden tulosvaihtoehdon tulokseksi.

Tokihan kieroileva mytomaaninen multinilkkimme tämän ymmärtää, muuten narsistisena ja pahansuopana kieroilijana ei voi tätä tunnustaa vaan mieluummin valehtee "Jumalansa" nimeen. Tästä syystä pidän mytomaanimultinilkki-JCta palstan ketkuimpana kieroilijana.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Eli jos Koistinen voittaa lotossa päävoiton kolme kertaa peräkkäin, niin jälkikäteen voimme sanoa, että kyseessä ei ole ihme, vaan jotain joka vain tapahtui ja jälkikäteen tapahtumaketjun todennäköisyys on 1.

Mutkan kautta olet mennyt paljon E:tä pitemmälle mitätöidessäsi kokonaan todennäköisyyden merkityksen jo tapahtuneille asioille. Et edelleenkään ymmärtänyt E:n ydinsanomaa, mutta olet tullut samaan johtopäätökseen: se, että joku tapahtumasarja etukäteen arvioituna oli erittäin epätodennäköinen ei tarkoita, että se oli ihme johon tarvittaisiin metafyysisiä selityksiä.

Lue lisää

Kyllä kolikkoa heitellessä yleensä jonkinlainen kolikkojono saadaan aikaiseksi, mutta harvoin sellainen kolikkojono joka täsmää riippumattomasti kirjatun kolikkojonon kanssa. Mitä enemmän heitellään kolikkoa, sitä epätodennäköisemmin täsmää. Jospa vain kiltisti opettelisitte tämän tosiasian.

kvasi2 kirjoitti:

Kyllä kolikkoa heitellessä yleensä jonkinlainen kolikkojono saadaan aikaiseksi, mutta harvoin sellainen kolikkojono joka täsmää riippumattomasti kirjatun kolikkojonon kanssa. Mitä enemmän heitellään kolikkoa, sitä epätodennäköisemmin täsmää. Jospa vain kiltisti opettelisitte tämän tosiasian.

Lue lisää

"Kyllä kolikkoa heitellessä yleensä jonkinlainen kolikkojono saadaan aikaiseksi, mutta harvoin sellainen kolikkojono joka täsmää riippumattomasti kirjatun kolikkojonon kanssa. Mitä enemmän heitellään kolikkoa, sitä epätodennäköisemmin täsmää. Jospa vain kiltisti opettelisitte tämän tosiasian."

Onkos kvasiälykkö joku väittänyt tuota vastaan? Jos on niin missä ja kuka?

Vaikuttaako se, että joku on riippumattomasti kirjannut kolikkojonon ylös minkään E:n kokeessa tulosvaihtoehtona olevan kolikkojonon sattumisen todennäköisyyteen?

Onko E:n kokeessa yhtään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa kolikkojonoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100?

Jospa vain kiltisti ja erityisesti rehellisesti vastaisit noihin kysymyksiin kvasi. Mutta ethän sinä älyllisesti epärehellinenä ketkuna siihen kykene.

Sitäpaitsi se kylläki niin, että kolikkoa heitellessä saadaan aina jonkinlainen kolikkojono aikaiseksi ei "yleensä".


Ymmärrätkö sinä kvasiälykkö mita E:n kokeen kohdalla tarkoittavat nämä matemaattiset ilmaisut:

1. Satunnaiskokeen E otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen (kolikkojonojen) määrä eli N = 2^100.

2. Satunnaiskokeen E kullakin suorituskerralla voi sattua tulokseksi ainoastaan yksi tulosvaihtoehto (kolikkojono) N:n mahdollisen tulosvaihtoehdon joukosta.

3. Merkitään satunnaiskokeessa E sattuvaa tulosta eli kolikkojonoa symbolilla ω ja tietenkin muistetaan, että väistämättä ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1. (Formaalia matematiikka erittäin heikosti osaaville kreationistitolloille tiedoksi, että merkintä |A| tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää eli joukon mahtavuutta)

4. Muistetaan, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma, jonka todennäkösyys on P(Ω) = 1 (Kolmogorovin toinen aksiooma). (Anekdoottina mainittakoon, että tollo *JC on jopa väittänyt, että otosavaruus ei toteudu tapahtumana satunnaiskoe suoritettaessa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63114305-view)

5. Satunnaiskokeen E alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, missä i = 1, 2, … N. Muistetaan, että {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1, ∀ i = 1, 2, …, N.

6. P(Ω) = P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωN}) = 1 (Seurausta Kolmogorovin kolmannesta aksioomasta)

7. Koska satunnaiskokeen E tulosvaihtoehdot ovat symmetriset niin P({ω1}) = P({ω2}) = ... = P({ωN}). Tästä seuraa, että P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωn}) = N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N

8. Koska N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N niin seuraa P({ωi}) = 1/N = 1/2^100, ∀ i = 1, 2, ..., N.

9. Koska sattuvalle tulokselle ω väistämättä pätee ω
∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω niin seuraa väistämättä P({ω}) = 1/N. Eli satunnaiskokeessa E tulokseksi sattuvan jonon ω todennäkösyys sattua on aina P({ω}) = 1/N = 1/2^100 . Tällöin Envqvist oli täysin oikeessa ilmoittaessaan sattuvan jonon todennäkösyydeksi triljoonasosa triljoonasosa.

Onko sulla kvasi, jotain vastaanväitettävää kohtien 1-9 suhteen? Jos on niin osoita matemaattisesti mikä meni väärin.

kvasi2 kirjoitti:

Huomautan, että Koistisen lottovoitto ei tapahdu silmiemme edessä joka lottoarvonnassa.

"Huomautan, että Koistisen lottovoitto ei tapahdu silmiemme edessä joka lottoarvonnassa."

Huomautan, että mikään kommenttisi silmiemme edessä ei toistaisiksi oo ollut varsinaisesti mikään älyllisyyden lottovoitto - päinvastoin.

Eli mikähän oli taas tämän sun kommenttisi pointti? Vaikuttaako esimerkiksi se, että satunnaiskoe suoritetaan jonkun silmien edessä ko. satunnaiskokeen tapahtumien todennäkösyyteen? Vai mitä oikein taas hörhöilet?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tarkoitit siis peliä näillä säännöillä:

"heitetään, aina sata heittoa kerrallaan ja lasketaan "osumat". Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. Olkoon tilanne ensimmäisten sadan heiton jälkeen vaikka 49 H ja 51 T. Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen."

Sadan heiton sarjalla on pieni todennäköisyys jäädä tasan ja siis ratkaisemattomaksi. Jos nämä tulkitaan nollapisteiksi, ovat pisteen saaminen ja saamatta jäänti joka "etapilla" yhtä todennäköiset

Pistejakautuma kehittyy siis täsmälleen samoin kuin kruunujen ja klaavojen lukumäärien jakautuma yhden heiton koitoksissa..Keksintösi on siis tosiaankin triviaali, ja olet itsekin, ellet osaa tuota jakautumaa laskea (tai kirjasta hakea).

Lue lisää

Tarkoitin siis: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen."

"Sadan heiton sarjalla on pieni todennäköisyys jäädä tasan ja siis ratkaisemattomaksi. Jos nämä tulkitaan nollapisteiksi..."

Kun jatketaan siitä, mihin sata ensimmäistä heittoa jäi (kuten on tarkoitus), tilanne olisi tasan menneiden 100 heiton jälkeen 49 50 H ja 51 50 T = 99 H ja 101 T, eli T johtaisi edelleen ja saisi toisen pisteensä.

Tällöin symmetrisellä kolikolla, 200 heiton jälkeen, T johtaisi H:ta 0-2.

Kruunien ja klaavojen lukumäärien keskinäinen suhde on kuitenkin tuolloin täsmälleen 1:1.

*JC kirjoitti:

Tarkoitin siis: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen."

"Sadan heiton sarjalla on pieni todennäköisyys jäädä tasan ja siis ratkaisemattomaksi. Jos nämä tulkitaan nollapisteiksi..."

Kun jatketaan siitä, mihin sata ensimmäistä heittoa jäi (kuten on tarkoitus), tilanne olisi tasan menneiden 100 heiton jälkeen 49 50 H ja 51 50 T = 99 H ja 101 T, eli T johtaisi edelleen ja saisi toisen pisteensä.

Tällöin symmetrisellä kolikolla, 200 heiton jälkeen, T johtaisi H:ta 0-2.

Kruunien ja klaavojen lukumäärien keskinäinen suhde on kuitenkin tuolloin täsmälleen 1:1.

Lue lisää

Tuo käyttämäsi etappi-sana ohjasi minut ajattelemaan toisistaan riippumattomia sadan jaksoja:

"Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen."

Nyt haluatkin käsitellä koko heittosarjaa yhtenä, jolloin toinen "etappi" on kaksisataa heittoa ja niin edelleen. Triviaalisuus hiukan vähenee, mutta eipä paljon. Kullekin sarjapituudelle voidaan laskea todennäköisyydet tasapelille, sekä kruuna- ja klaavaylivoimalle (nämä ovat yhtäsuuret). Ensimainittu lähenee hiljalleen nollaa, ja loput saadaan jakamalla sen ja ykkösen erotus kahtia.

Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta. Mikä tahansa maaliero on silti mahdollinen ja sen todennäköisyys laskettavissa kombinatoriikan perussäännöillä.

*JC kirjoitti:

Tarkoitin siis: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen."

"Sadan heiton sarjalla on pieni todennäköisyys jäädä tasan ja siis ratkaisemattomaksi. Jos nämä tulkitaan nollapisteiksi..."

Kun jatketaan siitä, mihin sata ensimmäistä heittoa jäi (kuten on tarkoitus), tilanne olisi tasan menneiden 100 heiton jälkeen 49 50 H ja 51 50 T = 99 H ja 101 T, eli T johtaisi edelleen ja saisi toisen pisteensä.

Tällöin symmetrisellä kolikolla, 200 heiton jälkeen, T johtaisi H:ta 0-2.

Kruunien ja klaavojen lukumäärien keskinäinen suhde on kuitenkin tuolloin täsmälleen 1:1.

Lue lisää

Sun kannattais multinilkki opetella kirjoittamaan selkeästi ja yksikäsitteisesti. Mutuilevistä sössötyksistäsi kun ei aina tiedä mitä milloinkin tarkoitat.

Kirjoitit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. "

Eli pöhkössä "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen. Tämä on puolestaan ristiriidassa sen kanssa että totesit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin."

Kirjoitit: "Se saattaa kertoa jotain vähän yllättävääkin sattuman leikistä."

Pöhkö "pelisi" kertoo ensinnäkin siitä että oot yksinkertainen tollo. Ja toisekseen siitä, että osaa käyttää selkeää ja yksinkertaista kieltä. Ja kolmanneksi edelleen sen, että et ymmärrä todennäkösyydestä juuri mitään.

"Kruunien ja klaavojen lukumäärien keskinäinen suhde on kuitenkin tuolloin täsmälleen 1:1."

Hih hih. Ilmeisesti kreationistisessa matematiikassa suhde 99:101 (99 H ja 101 T) on täsmälleen sama kuin suhde 1:1.

Kiitos taas multinilkki tästä typeryytesi osoituksesta. Se ei sinänsä kertonut mitään yllättävää sinusta.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Eli jos Koistinen voittaa lotossa päävoiton kolme kertaa peräkkäin, niin jälkikäteen voimme sanoa, että kyseessä ei ole ihme, vaan jotain joka vain tapahtui ja jälkikäteen tapahtumaketjun todennäköisyys on 1.

Mutkan kautta olet mennyt paljon E:tä pitemmälle mitätöidessäsi kokonaan todennäköisyyden merkityksen jo tapahtuneille asioille. Et edelleenkään ymmärtänyt E:n ydinsanomaa, mutta olet tullut samaan johtopäätökseen: se, että joku tapahtumasarja etukäteen arvioituna oli erittäin epätodennäköinen ei tarkoita, että se oli ihme johon tarvittaisiin metafyysisiä selityksiä.

Lue lisää

"Mutkan kautta olet mennyt paljon E:tä pitemmälle mitätöidessäsi kokonaan todennäköisyyden merkityksen jo tapahtuneille asioille."

Jo tapahtunut asia on varmuudella tapahtunut, satunnaisuudella ei enää ole sen kanssa tekemistä.

Toki voimme jälkikäteen laskea, millä todennäköisyydellä jokin tapahtuma toteutui. E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1.

"...mutta olet tullut samaan johtopäätökseen: se, että joku tapahtumasarja etukäteen arvioituna oli erittäin epätodennäköinen ei tarkoita, että se oli ihme johon tarvittaisiin metafyysisiä selityksiä."

Ei, vaan "tapahtumasarja" ei ollut ihme, koska sen todennäköisyys sattua tulevassa kokeessa oli 1. Jos ylöskirjattu jono olisi ollut tietty jono eli jono, jota oikeasti voisi nimittää sanoilla "juuri tuo jono", silloin äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma olisi todellakin toteutunut.

*JC kirjoitti:

"Mutkan kautta olet mennyt paljon E:tä pitemmälle mitätöidessäsi kokonaan todennäköisyyden merkityksen jo tapahtuneille asioille."

Jo tapahtunut asia on varmuudella tapahtunut, satunnaisuudella ei enää ole sen kanssa tekemistä.

Toki voimme jälkikäteen laskea, millä todennäköisyydellä jokin tapahtuma toteutui. E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1.

"...mutta olet tullut samaan johtopäätökseen: se, että joku tapahtumasarja etukäteen arvioituna oli erittäin epätodennäköinen ei tarkoita, että se oli ihme johon tarvittaisiin metafyysisiä selityksiä."

Ei, vaan "tapahtumasarja" ei ollut ihme, koska sen todennäköisyys sattua tulevassa kokeessa oli 1. Jos ylöskirjattu jono olisi ollut tietty jono eli jono, jota oikeasti voisi nimittää sanoilla "juuri tuo jono", silloin äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma olisi todellakin toteutunut.

Lue lisää

"Toki voimme jälkikäteen laskea, millä todennäköisyydellä jokin tapahtuma toteutui. E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1."

Hih hih. Esitäppä nyt multinilkki matemaattinen todistus sille, että saadun tuloksen todennäkösyys ennen koetta oli 1. Kun tulos on väistämättä vain ja ainoastaan yksi tulosvaihtoehdoista niin faktisesti väität, että E:n kokeessa saatu tulos on sellanen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys ennen koetta on 1.

Ihanko tosissaan tollo väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1? Voi jeesus. Kyllähän minä tiesin, että sinä multinikki oot typerys, mutta että kehtaat sen esitellä sivullisille.

*PM kirjoitti:

"Ylöskirjattu rivi toteutti vain tapahtuman (jokin rivi), oli sen suotuisa tapaus."

Ylöskirjattu rivi toteutti itse asiassa valtavan määrän tapahtumia, mm. alkeistapahtuman {ω} ⊂ Ω, missä ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1. Olen sinulle tämän matemaattisesti todistanut ja sinä kieroileva ketku et oo matemaattista todistustani kyennyt kumoamaan. Etkä tietenkään kykynekkään koska todistus on johdettavissa todennäkösyyden aksioomeista.

"Kun lasket todennäköisyyden "nimenomaiselle järjestykselle", lasket tietyn rivin todennäköisyyttä. Se on aivan eri asia kuin E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys, jonkin rivin todennäköisyys."

Tollainen ketkun sössötys on helppo kumota maalaisjärjelläkin. E:n symmetrisessä satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa, joista kunkin todennäkösyys sattua on sama 1/2^100. Yhdelläkään tulosvaihtoehdolla ei oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi. Joten ei voida väittää että tulokseksi sattuvan yksittäisen jonon (joka myös paperille ylöskirjataaan) todennäkösyys sattua on 1. Oikein on todeta että sattumisen todennäkösyys on 1/2^100 eli se triljoonasosan triljoonasosa.


"Tulos ei ollut määritelty, eikä sen todennäköisyys sattua ollut pieni. Siksi se ei ollut ihme."

Tuloksen ei tarvitse olla "määrittelty" tai muuta multinikin kieroilevaa lässytystä. Tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista, eikä yhdelläkään tulosvaihtoehdolla oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi vaan 1/2^100.

Vaikka kullakin tulosvaihtoehdolla on äärimmäisen pieni todennäkösyys 1/2^100 sattua tulokseks ja kun yksi niistä väistämättä sattuu tulokseksi toteutuu juuri tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon kohdalla tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2^100. Tämä ei tietty oo mikään ihme koska niitä tulosvaihtoehtoa on 2^100 ja sattuman valitsee yhden tulosvaihtoehdon tulokseksi.

Tokihan kieroileva mytomaaninen multinilkkimme tämän ymmärtää, muuten narsistisena ja pahansuopana kieroilijana ei voi tätä tunnustaa vaan mieluummin valehtee "Jumalansa" nimeen. Tästä syystä pidän mytomaanimultinilkki-JCta palstan ketkuimpana kieroilijana.

Lue lisää

"Tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista, eikä yhdelläkään tulosvaihtoehdolla oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi vaan 1/2^100."

E:n esimerkissä tulos on väistämättä jokin tulosvaihtoehdoista, eikä sillä että saadaan jokin jono ole todennäköisyyttä 1/2^100 sattua tulokseksi vaan 1.

Jos esimerkissä olisi ollut edes yksi tietty jono, tilanne olisi ollut aivan toinen. Tulos ei enää olisi ollut "välttämättä jokin", koska se olisi voinut olla myös kyseinen tietty jono, todennäköisyydellä 1/2^100.

"...ja kun yksi niistä väistämättä sattuu tulokseksi toteutuu juuri tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon kohdalla tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2^100."

Höpsistä. Sellaista tapahtumaa ei ollut E:n esimerkin sigma-algebrassa lainkaan.

*PM kirjoitti:

"Toki voimme jälkikäteen laskea, millä todennäköisyydellä jokin tapahtuma toteutui. E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1."

Hih hih. Esitäppä nyt multinilkki matemaattinen todistus sille, että saadun tuloksen todennäkösyys ennen koetta oli 1. Kun tulos on väistämättä vain ja ainoastaan yksi tulosvaihtoehdoista niin faktisesti väität, että E:n kokeessa saatu tulos on sellanen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys ennen koetta on 1.

Ihanko tosissaan tollo väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1? Voi jeesus. Kyllähän minä tiesin, että sinä multinikki oot typerys, mutta että kehtaat sen esitellä sivullisille.

Lue lisää

E itse lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos on "välttämättä jokin".

Eiköhän jokainen jo ymmärrä, millä todennäköisyydellä sellainen tulos sattuu.

*JC kirjoitti:

E itse lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos on "välttämättä jokin".

Eiköhän jokainen jo ymmärrä, millä todennäköisyydellä sellainen tulos sattuu.

Lue lisää

Jokainen myös ymmärtää, miten naurettavalla tavalla yrität todistaa, että et joskus kuukausia sitten erehtynyt karekasti E:n esimerkin tulkinnassa. Mitä enemmän venkoilet sitä selvempi kaikille on, että olet erehtynyt. Uskonkappaleistasi tärkein eli oma erehtymättömyytesi osoittautui taas kerran harhaksi.

Puolimutkateisti kirjoitti:

"Tiedätkö mikä ero on siinä inttääkö uhmaikäisen lapsen vai sinun kanssasi? Sinä olet sinnikkäämpi. Mitään muuta oleellista eroa ei ole."

On merkittävä ero. Tuskin koskaan uhmaikäinen lapsi on kieroileva ketku ja harvoin pahansuovan narsistinen. JCn lukemattomat kieroilut (josta matikkapalstan väärennetty keskustelu oli yksi noloimmista), kysymyksiin vastaamattomuus, vääristelyt jne, jne, kertovat yksikäsitteisesti sen, että hän toki tietää olevansa väärässä, muttei voi narsisminsa vuoksi myöntää että evot ovat oikeassa ja hän väärässä.

Lue lisää

"Tuskin koskaan uhmaikäinen lapsi on kieroileva ketku ja harvoin pahansuovan narsistinen."

Voi olla. Lapsethan ovat itse asiassa aika itsekeskeisiä, mutta eivät hekään ehkä pääse JC:n narsistisen itseihailun tasolle.

*JC kirjoitti:

"Tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista, eikä yhdelläkään tulosvaihtoehdolla oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi vaan 1/2^100."

E:n esimerkissä tulos on väistämättä jokin tulosvaihtoehdoista, eikä sillä että saadaan jokin jono ole todennäköisyyttä 1/2^100 sattua tulokseksi vaan 1.

Jos esimerkissä olisi ollut edes yksi tietty jono, tilanne olisi ollut aivan toinen. Tulos ei enää olisi ollut "välttämättä jokin", koska se olisi voinut olla myös kyseinen tietty jono, todennäköisyydellä 1/2^100.

"...ja kun yksi niistä väistämättä sattuu tulokseksi toteutuu juuri tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon kohdalla tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2^100."

Höpsistä. Sellaista tapahtumaa ei ollut E:n esimerkin sigma-algebrassa lainkaan.

Lue lisää

""Tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista, eikä yhdelläkään tulosvaihtoehdolla oo todennäkösyyttä 1 sattua tulokseksi vaan 1/2^100."

E:n esimerkissä tulos on väistämättä jokin tulosvaihtoehdoista, eikä sillä että saadaan jokin jono ole todennäköisyyttä 1/2^100 sattua tulokseksi vaan 1."

Varsin hyvin ketku kieroilija tiedät ettei kukaan väittäkkään että tuloksen SAAMISEN todennäkösyys olisi 1/2^100. Tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon todennäkösyys on se 1/2^100 eli triljoonasosan triljoonasosa. Siihen todennäkösyyteen Enqvist viittasi.

Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto ei se että ylipäätään jokin tulosvaihtoehdoista sattuu. Tiedät tämänkin ketku varsin hyvin, jota ketä oikein multinilkki luulet kusettavasi? Itseäsi typerämpiäkö?

"Jos esimerkissä olisi ollut edes yksi tietty jono, tilanne olisi ollut aivan toinen. Tulos ei enää olisi ollut "välttämättä jokin", koska se olisi voinut olla myös kyseinen tietty jono, todennäköisyydellä 1/2^100. "

Lässyn lässyn. E:n satunnaiskokeessa minkä tahansa tulosvaihtoehtona olevan jonon todennäkösyys sattua on 1/2^100 oli niitä nimennyt kukaan tai ei. Edelleen kenen multinilkki luulet tuota lässytystä uskovan?

""...ja kun yksi niistä väistämättä sattuu tulokseksi toteutuu juuri tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon kohdalla tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2^100."

Höpsistä. Sellaista tapahtumaa ei ollut E:n esimerkin sigma-algebrassa lainkaan."

Höpsistä. Ne sinun mytomaaniset sigma-algebra sössötyksesti on jo osoitettu moneen kertaan osoitettu pelkiksi kieroiluyrityksi. Ja lapsellisiksi sellaisiksi.


Kirjoitit: "Toki voimme jälkikäteen laskea, millä todennäköisyydellä jokin tapahtuma toteutui. E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1."

Sulla on edelleen mullistamatta todennäkösyysmatematiikka todistamalla se, että E:n symmetrisen satunnaiskokeen tuloksen eli sattuneen tulosvaihtoehdon todennäkösyys ennen koetta oli 1.

Odotan mielenkiinnolla pelle.

*JC kirjoitti:

E itse lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos on "välttämättä jokin".

Eiköhän jokainen jo ymmärrä, millä todennäköisyydellä sellainen tulos sattuu.

Lue lisää

"E itse lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos on "välttämättä jokin".

Voisitko multinikki-JC selittää mitä oikein kuvittelet saavuttavasi tuolla vanhalla lainauslouhinnallasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12370548#comment-68933911-view

Edelleen: Ihanko tosissaan tollo väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1? Voi jeesus. Kyllähän minä tiesin, että sinä multinikki oot typerys, mutta että kehtaat sen esitellä sivullisille.

puolimutkvasi2 kirjoitti:

"Kyllä kolikkoa heitellessä yleensä jonkinlainen kolikkojono saadaan aikaiseksi, mutta harvoin sellainen kolikkojono joka täsmää riippumattomasti kirjatun kolikkojonon kanssa. Mitä enemmän heitellään kolikkoa, sitä epätodennäköisemmin täsmää. Jospa vain kiltisti opettelisitte tämän tosiasian."

Onkos kvasiälykkö joku väittänyt tuota vastaan? Jos on niin missä ja kuka?

Vaikuttaako se, että joku on riippumattomasti kirjannut kolikkojonon ylös minkään E:n kokeessa tulosvaihtoehtona olevan kolikkojonon sattumisen todennäköisyyteen?

Onko E:n kokeessa yhtään sellaista tulosvaihtoehtona olevaa kolikkojonoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2^100?

Jospa vain kiltisti ja erityisesti rehellisesti vastaisit noihin kysymyksiin kvasi. Mutta ethän sinä älyllisesti epärehellinenä ketkuna siihen kykene.

Sitäpaitsi se kylläki niin, että kolikkoa heitellessä saadaan aina jonkinlainen kolikkojono aikaiseksi ei "yleensä".


Ymmärrätkö sinä kvasiälykkö mita E:n kokeen kohdalla tarkoittavat nämä matemaattiset ilmaisut:

1. Satunnaiskokeen E otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen (kolikkojonojen) määrä eli N = 2^100.

2. Satunnaiskokeen E kullakin suorituskerralla voi sattua tulokseksi ainoastaan yksi tulosvaihtoehto (kolikkojono) N:n mahdollisen tulosvaihtoehdon joukosta.

3. Merkitään satunnaiskokeessa E sattuvaa tulosta eli kolikkojonoa symbolilla ω ja tietenkin muistetaan, että väistämättä ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1. (Formaalia matematiikka erittäin heikosti osaaville kreationistitolloille tiedoksi, että merkintä |A| tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää eli joukon mahtavuutta)

4. Muistetaan, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma, jonka todennäkösyys on P(Ω) = 1 (Kolmogorovin toinen aksiooma). (Anekdoottina mainittakoon, että tollo *JC on jopa väittänyt, että otosavaruus ei toteudu tapahtumana satunnaiskoe suoritettaessa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63114305-view)

5. Satunnaiskokeen E alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, missä i = 1, 2, … N. Muistetaan, että {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1, ∀ i = 1, 2, …, N.

6. P(Ω) = P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωN}) = 1 (Seurausta Kolmogorovin kolmannesta aksioomasta)

7. Koska satunnaiskokeen E tulosvaihtoehdot ovat symmetriset niin P({ω1}) = P({ω2}) = ... = P({ωN}). Tästä seuraa, että P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωn}) = N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N

8. Koska N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N niin seuraa P({ωi}) = 1/N = 1/2^100, ∀ i = 1, 2, ..., N.

9. Koska sattuvalle tulokselle ω väistämättä pätee ω
∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω niin seuraa väistämättä P({ω}) = 1/N. Eli satunnaiskokeessa E tulokseksi sattuvan jonon ω todennäkösyys sattua on aina P({ω}) = 1/N = 1/2^100 . Tällöin Envqvist oli täysin oikeessa ilmoittaessaan sattuvan jonon todennäkösyydeksi triljoonasosa triljoonasosa.

Onko sulla kvasi, jotain vastaanväitettävää kohtien 1-9 suhteen? Jos on niin osoita matemaattisesti mikä meni väärin.

Lue lisää

Kvasi taas haihtui kuin se kuuluisa pieru Saharaan. Siksipä toivonkin että Kvasi tekis sen täsmennetyn toivelistansa Joulupukille ja pyytäis edes hieman suoraselkäsyyttää ja älyllistä rehellisyyttä itselleen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuo käyttämäsi etappi-sana ohjasi minut ajattelemaan toisistaan riippumattomia sadan jaksoja:

"Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen."

Nyt haluatkin käsitellä koko heittosarjaa yhtenä, jolloin toinen "etappi" on kaksisataa heittoa ja niin edelleen. Triviaalisuus hiukan vähenee, mutta eipä paljon. Kullekin sarjapituudelle voidaan laskea todennäköisyydet tasapelille, sekä kruuna- ja klaavaylivoimalle (nämä ovat yhtäsuuret). Ensimainittu lähenee hiljalleen nollaa, ja loput saadaan jakamalla sen ja ykkösen erotus kahtia.

Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta. Mikä tahansa maaliero on silti mahdollinen ja sen todennäköisyys laskettavissa kombinatoriikan perussäännöillä.

Lue lisää

"Nyt haluatkin käsitellä koko heittosarjaa yhtenä, jolloin toinen "etappi" on kaksisataa heittoa ja niin edelleen."

Niin kuin kirjoitin, aina sadan heiton jälkeen johdossa oleva pelaaja saa pisteen.

"Kullekin sarjapituudelle voidaan laskea todennäköisyydet tasapelille, sekä kruuna- ja klaavaylivoimalle (nämä ovat yhtäsuuret)."

Jos vaikkapa 500 heiton jälkeen on saatu yhtä monta kruunaa ja klaavaa, se ei tarkoita että pelitilanne olisi tasan. Esim. 49H-51T X4 ja 54H - 46T, pisteet 1-4 T:n hyväksi.

"Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta."

Entäpä jos tilanne on ensimmäisten sadan heiton jälkeen 46 H ja 54 T? Silloinhan on huomattavasti todennäköisempää, että T johtaa myös seuraavien sadan heiton jälkeen, koska lähtee huomattavalta etumatkalta toiselle etapille. Ja eikö ole aivan yhtä todennäköistä, että T:n johto jopa kasvaa kuin että se pienenee?

"Mikä tahansa maaliero on silti mahdollinen ja sen todennäköisyys laskettavissa kombinatoriikan perussäännöillä."

Aivan niin. Toinen osapuoli voi jäädä jopa kokonaan ilman pisteitä hyvinkin pitkiksi ajoiksi, kenties ikuisesti. Ja kuitenkin koko ajan, siis heittojen määrän kasvaessa, kruunien ja klaavojen lukumäärien suhde lähestyy 1:tä, eli kolikko on rehellinen.

*PM kirjoitti:

Sun kannattais multinilkki opetella kirjoittamaan selkeästi ja yksikäsitteisesti. Mutuilevistä sössötyksistäsi kun ei aina tiedä mitä milloinkin tarkoitat.

Kirjoitit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. "

Eli pöhkössä "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen. Tämä on puolestaan ristiriidassa sen kanssa että totesit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin."

Kirjoitit: "Se saattaa kertoa jotain vähän yllättävääkin sattuman leikistä."

Pöhkö "pelisi" kertoo ensinnäkin siitä että oot yksinkertainen tollo. Ja toisekseen siitä, että osaa käyttää selkeää ja yksinkertaista kieltä. Ja kolmanneksi edelleen sen, että et ymmärrä todennäkösyydestä juuri mitään.

"Kruunien ja klaavojen lukumäärien keskinäinen suhde on kuitenkin tuolloin täsmälleen 1:1."

Hih hih. Ilmeisesti kreationistisessa matematiikassa suhde 99:101 (99 H ja 101 T) on täsmälleen sama kuin suhde 1:1.

Kiitos taas multinilkki tästä typeryytesi osoituksesta. Se ei sinänsä kertonut mitään yllättävää sinusta.

Lue lisää

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?

""Ilmeisesti kreationistisessa matematiikassa suhde 99:101 (99 H ja 101 T) on täsmälleen sama kuin suhde 1:1."

No, tässä erehdyin yhteenlaskettavissa. Suhde on kuitenkin varsin lähellä 1:1:tä ja edelleen lähestyy sitä heittojen lukumäärän lisääntyessä, kolikkohan on rehellinen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuo käyttämäsi etappi-sana ohjasi minut ajattelemaan toisistaan riippumattomia sadan jaksoja:

"Eli peli on 0-1 ensimmäisen etapin jälkeen."

Nyt haluatkin käsitellä koko heittosarjaa yhtenä, jolloin toinen "etappi" on kaksisataa heittoa ja niin edelleen. Triviaalisuus hiukan vähenee, mutta eipä paljon. Kullekin sarjapituudelle voidaan laskea todennäköisyydet tasapelille, sekä kruuna- ja klaavaylivoimalle (nämä ovat yhtäsuuret). Ensimainittu lähenee hiljalleen nollaa, ja loput saadaan jakamalla sen ja ykkösen erotus kahtia.

Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta. Mikä tahansa maaliero on silti mahdollinen ja sen todennäköisyys laskettavissa kombinatoriikan perussäännöillä.

Lue lisää

"Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros..."

Tarkoitit varmaan hiukan alle yhdellä, vain johtoasemassa kunkin sadan heiton jälkeen oleva pelaaja saa pisteen. Melko harvinainen tasapelitilanne ei tietysti anna pistettä kummallekaan.

"...ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta."

Eipä taida lähetä.

*JC kirjoitti:

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?

""Ilmeisesti kreationistisessa matematiikassa suhde 99:101 (99 H ja 101 T) on täsmälleen sama kuin suhde 1:1."

No, tässä erehdyin yhteenlaskettavissa. Suhde on kuitenkin varsin lähellä 1:1:tä ja edelleen lähestyy sitä heittojen lukumäärän lisääntyessä, kolikkohan on rehellinen.

Lue lisää

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?"

No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. "

Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella.

Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin."

Kuten kehoitin, opettele kirjottamaan yksikäsitteisesti ja selkeästi.

*JC kirjoitti:

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?

""Ilmeisesti kreationistisessa matematiikassa suhde 99:101 (99 H ja 101 T) on täsmälleen sama kuin suhde 1:1."

No, tässä erehdyin yhteenlaskettavissa. Suhde on kuitenkin varsin lähellä 1:1:tä ja edelleen lähestyy sitä heittojen lukumäärän lisääntyessä, kolikkohan on rehellinen.

Lue lisää

"No, tässä erehdyin yhteenlaskettavissa."

Oho. Lopunajat taitavat lähestyä - JC myönsi erehtyneensä.

"Suhde on kuitenkin varsin lähellä 1:1:tä"

Mutta ei ole täsmälleen - todellisessa matematiikassa. Kreationistinen ite aateltu matematiikkaa voi olla eri asia. ...

"...ja edelleen lähestyy sitä heittojen lukumäärän lisääntyessä ..."

Nerokasta.

"...kolikkohan on rehellinen."

Niin. Ottaisit kolikosta mallia. Se ei sentään valehtele "Jumalansa" nimeen. Hih hih.

*PM kirjoitti:

"E itse lopulta myönsi, että vastaavan satunnaiskokeen tulos on "välttämättä jokin".

Voisitko multinikki-JC selittää mitä oikein kuvittelet saavuttavasi tuolla vanhalla lainauslouhinnallasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12370548#comment-68933911-view

Edelleen: Ihanko tosissaan tollo väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1? Voi jeesus. Kyllähän minä tiesin, että sinä multinikki oot typerys, mutta että kehtaat sen esitellä sivullisille.

Lue lisää

"...mitä oikein kuvittelet saavuttavasi tuolla vanhalla lainauslouhinnallasi"

Niin, "lainauslouhintani" oli oleellisen asian esiin poimiminen ja epäolennaisen, huijausta toisintavan osion huomiotta jättäminen.

"...väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1?"

Tuo on vain höperöä olkiukkoiluasi, puolimutka. Koko ajan kyse on ollut siitä, mitä E:n esimerkissä tapahtui ja millä todennäköisyydellä. Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100, on aivan asiaton E:n esimerkin yhteydessä, koska siinä ei sellaista tapahtumaa ole.

*JC kirjoitti:

"...mitä oikein kuvittelet saavuttavasi tuolla vanhalla lainauslouhinnallasi"

Niin, "lainauslouhintani" oli oleellisen asian esiin poimiminen ja epäolennaisen, huijausta toisintavan osion huomiotta jättäminen.

"...väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1?"

Tuo on vain höperöä olkiukkoiluasi, puolimutka. Koko ajan kyse on ollut siitä, mitä E:n esimerkissä tapahtui ja millä todennäköisyydellä. Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100, on aivan asiaton E:n esimerkin yhteydessä, koska siinä ei sellaista tapahtumaa ole.

Lue lisää

""...mitä oikein kuvittelet saavuttavasi tuolla vanhalla lainauslouhinnallasi"

Niin, "lainauslouhintani" oli oleellisen asian esiin poimiminen ja epäolennaisen, huijausta toisintavan osion huomiotta jättäminen."

Niin ketku kysymyksessähän ei ollut pelkkä lainauslouhinta vaan myös vääristely, mitä "tunnustamista" siinä on jos tuo esille sen triviaalin tosiasian että satunnaiskokeessa sattunut tulos on väistämättä yksi tulosvaihtoehdoista. Lainauslouhinnan ja vääristelyn lisäksi kysymyksessä oli myös valhe kun väität E:n seuraavaa toteamusta huijaukseksi. Jätit tietenkin huomiotta tämän Enqvistin esittämän matemaattisen faktan: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?""

En minä siis todellakaan pidä sinua palstan ketkuimpana kieroilijana.

""...väität, että E:n kokeessa on sellainen tulosvaihtoehto, jonka sattumisen todennäkösyys on 1?"

Tuo on vain höperöä olkiukkoiluasi, puolimutka."

Itsehän kirjoitit: "E:n esimerkissä siinä saadun tuloksen todennäköisyys ennen koetta oli 1."

Tuossahan sinä idioottimaisesti väität, että saadun tuloksen (tulos on sattuman valitsemana yksi tulosvaihtoehto 2^100 tulosvaihtoehdon joukosta) sattumisen todennäkösyys ennen koetta oli 1. Jos jonkin tulosvaihtoehdon sattumisen todennäkösyys olisi 1 se tarkoittaisi, että ko. tulosvaihtoehdon sattuminen tuloksi on varmaa eli se sattuisi aina tulokseksi

Vai väitätkö multinilkki, että satunnaiskokeen tulos ei ole yksi satunnaiskokeen tulosvaihtoehdoista? Hih hih


"Koko ajan kyse on ollut siitä, mitä E:n esimerkissä tapahtui ja millä todennäköisyydellä."

Aivan. E:n satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu valtava määrä tapahtumia, mm. yksi 2^100 alkeistapahtumasta, joiden kunkin todennäkösyys on 1/2^100

"Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100, on aivan asiaton E:n esimerkin yhteydessä, koska siinä ei sellaista tapahtumaa ole."

Niinpän sinä ketku yrität matemaatikan vastasesti sössöttää. Osoita että matematiikka on väärässä:

1. Satunnaiskokeen E otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen (kolikkojonojen) määrä eli N = 2^100.

2. Satunnaiskokeen E kullakin suorituskerralla voi sattua tulokseksi ainoastaan yksi tulosvaihtoehto (kolikkojono) N:n mahdollisen tulosvaihtoehdon joukosta.

3. Merkitään satunnaiskokeessa E sattuvaa tulosta eli kolikkojonoa symbolilla ω ja tietenkin muistetaan, että väistämättä ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1. (Formaalia matematiikka erittäin heikosti osaaville kreationistitolloille tiedoksi, että merkintä |A| tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää eli joukon mahtavuutta)

4. Muistetaan, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma, jonka todennäkösyys on P(Ω) = 1 (Kolmogorovin toinen aksiooma). (Anekdoottina mainittakoon, että tollo *JC on jopa väittänyt, että otosavaruus ei toteudu tapahtumana satunnaiskoe suoritettaessa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63114305-view)

5. Satunnaiskokeen E alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, missä i = 1, 2, … N. Muistetaan, että {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1, ∀ i = 1, 2, …, N.

6. P(Ω) = P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωN}) = 1 (Seurausta Kolmogorovin kolmannesta aksioomasta)

7. Koska satunnaiskokeen E tulosvaihtoehdot ovat symmetriset niin P({ω1}) = P({ω2}) = ... = P({ωN}). Tästä seuraa, että P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωn}) = N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N

8. Koska N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N niin seuraa P({ωi}) = 1/N = 1/2^100, ∀ i = 1, 2, ..., N.

9. Koska sattuvalle tulokselle ω väistämättä pätee ω
∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω niin seuraa väistämättä P({ω}) = 1/N. Eli satunnaiskokeessa E tulokseksi sattuvan jonon ω todennäkösyys sattua on aina P({ω}) = 1/N = 1/2^100 . Tällöin Envqvist oli täysin oikeessa ilmoittaessaan sattuvan jonon todennäkösyydeksi triljoonasosa triljoonasosa.

*PM kirjoitti:

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?"

No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. "

Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella.

Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin."

Kuten kehoitin, opettele kirjottamaan yksikäsitteisesti ja selkeästi.

Lue lisää

"No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. " "
"Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella."

Peleissä pisteet kertyvät joistain suorituksista, , saavutuksista, maaleista tms. Käsityksesi, että pisteitä myönnettäisiin siitä, että johtaa pistetilanteessa sadan heiton välein, on suoraan sanottuna kovin typerä.

"Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin." "

Niin, useammin aina sadan heiton välein, kuten kirjoitin.

Ryhdistäydypä nyt, puolimutka ja lopeta tyhjänaikainen saivartelusi. Varmasti sinua harmittaa tietyt käydyt keskustelut, mutta älä välitä. Minäkin itse asiassa arvostan ponnistelujasi ja uutteruuttasi - tuskinpa E:n onnetonta esimerkkiä monikaan viitisi tavallasi puolustaa.

*JC kirjoitti:

"No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. " "
"Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella."

Peleissä pisteet kertyvät joistain suorituksista, , saavutuksista, maaleista tms. Käsityksesi, että pisteitä myönnettäisiin siitä, että johtaa pistetilanteessa sadan heiton välein, on suoraan sanottuna kovin typerä.

"Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin." "

Niin, useammin aina sadan heiton välein, kuten kirjoitin.

Ryhdistäydypä nyt, puolimutka ja lopeta tyhjänaikainen saivartelusi. Varmasti sinua harmittaa tietyt käydyt keskustelut, mutta älä välitä. Minäkin itse asiassa arvostan ponnistelujasi ja uutteruuttasi - tuskinpa E:n onnetonta esimerkkiä monikaan viitisi tavallasi puolustaa.

Lue lisää

""No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. " "
"Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella."

Peleissä pisteet kertyvät joistain suorituksista, , saavutuksista, maaleista tms. Käsityksesi, että pisteitä myönnettäisiin siitä, että johtaa pistetilanteessa sadan heiton välein, on suoraan sanottuna kovin typerä."

Katsos kun yleensä peleissä johtaa se kummalla on enemmän pisteitä.

""Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin." "

Niin, useammin aina sadan heiton välein, kuten kirjoitin."

Kysyin, että miksi niitä pisteitä jaetaan.

"Ryhdistäydypä nyt, puolimutka ja lopeta tyhjänaikainen saivartelusi. Varmasti sinua harmittaa tietyt käydyt keskustelut,"

Olenkos todennut, että minua jotenkin harmittaisi epärehellisyyksiesi esille tuonti? Päinvastoin. Se on oikein antoisaa.

"mutta älä välitä. Minäkin itse asiassa arvostan ponnistelujasi ja uutteruuttasi - tuskinpa E:n onnetonta esimerkkiä monikaan viitisi tavallasi puolustaa."

Enhän minä puolusta E:n esimerkkiä - ei nimittäin tarvitse. Se on yksinkertaisesti täysin oikein matematiikan mukaan. Sinähän multinilkki oot käytännössä ainoa tollo tällä palstalla, joka menit sen väärin ymmärtämään. Mikä on tietenkin hirveän noloa kannaltasi - ymmärrän. Ja sen sijaan että rehellisesti myöntäisit väärässä olosi, niin sinä vaivoja säästämättä kieroilet ja valehtelet täällä palstalla. Ja mikäs on mukavampaa kuin tuoda ilmi kreationistin kieroilut.

*JC kirjoitti:

"Pisteiden kokonaissumma kasvaa hiukan alle kahdella per kierros..."

Tarkoitit varmaan hiukan alle yhdellä, vain johtoasemassa kunkin sadan heiton jälkeen oleva pelaaja saa pisteen. Melko harvinainen tasapelitilanne ei tietysti anna pistettä kummallekaan.

"...ja lähenee pitkässä juoksussa tasapelitilannetta."

Eipä taida lähetä.

Lue lisää

Juu, lipsahti ajatus - karvan alle yhdellä per kierros on oikein.

Tarkoitin myös suhteellista tasapelitilannetta keskiarvoisesti ottaen. Siis piste-eroa jaettuna osapuolten pisteiden summalla yli kaikkien mahdollisten ketjutulosten. Tämä lähestyy nollaa. Yksittäinen ketjutulos voi jopa lähestyä ääretöntä, mutta todennäköisyys tälle on hyvin pieni; ja tuloksen ja sen käänteistuloksen todenäköisyys on aina sama.

Suurten maalierojen mahdollisuuden totesinkin juuri etumatkan vaikutuksen muistaen.

Tällaista stokastista prosessia sanotaan kumulatiiviseksi Markov-prosessiksi, koska yksittäisen kolikonheiton tulos ei riipu siitä, kumpi on johdossa, mutta pistelaskusääntö aiheuttaa historiavaikutuksen. Matemaattiselta rakenteeltaan prosessi on triviaali, mutta kumulatiivisuus kyllä tekee sen teoreettisen käsittelyn vähän hankalaksi. Tietokonesimuloinnilla pelin käyttäytymisen tutkimus on ihan yksinkertaista.

Muunnos ajatuksestasi on niinsanottu juoponkulku (Drunken Walk), jossa askel menee joka pääilmansuuntaan yhtä todennäköisesti ja aikaisemmista askelista riippumatta. Kunkin kulun välimatka lähtöpisteestä vaihtelee, mutta kasvaa hitaasti, mutta kaikkien kulkujen saavutusten keskiavo lähenee lähtöpistettä.

*JC kirjoitti:

"Lotossa arvotaan, joka viikko 15 380 937 rivin joukosta tulokseksi yksi rivi. "

Niin, jokin rivi arvotaan, todennäköisyydellä 1. Yksi rivi kerrallaan, yksi jokin rivi joka viikko.

"Tällöin kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua arvonnan tulokseksi."

Vai "tällöin". Jälleen esitit asiayhteyteen liittymättömän triviaalin tosiasian, joka pätee aina.

Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä rivin lottokone arpoo - jokainen rivi käy kierrokselle arvotuksi riviksi. Siksi huomiosi "...kullakin lottorivillä on täsmälleen sama 1/15 380 937 todennäkösyys sattua..." , on pelkkää asiatonta ketkuilua.

Niinpä lottokoneen pyörityksen ainoa merkityksellinen tapahtuma todennäköisyyksineen kuuluu:

P(arvottu lottorivi) = P(mikä tahansa rivi) = 1.

Lottokoneen rivin ei tarvitse olla sama minkään rivin kanssa, koska se ei ole mikään tietty rivi eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvaston rivin on oltava täysin satunnainen, muuten lottokone on kelvoton.

Tapahtumat arvontaan esittävät lottoajat. Silloin pätee P(voittorivi) = 1/15 380 937. Rivin on oltava yksi tietty rivi 15 380 937:sta rivistä, siis sama rivi kuin koneen lauantai-iltana arpoma rivi.

Kirjoittamani on itsestäänselvyyksien luetteloa. Jos sitä ei voi ymmärtää, asiaa on vaikea auttaa.

Lue lisää

Jaahas...onko todennäköisyyslaskena tai itsestäänselvyyslaskenta viimeinkin hallussa. Viimeksi jouduit poistumaan palstalta muutamaksin tunniksi ja palaamaan uudella nikillä

*PM kirjoitti:

" "pelissäsi" se joka saa ensimmäisen pisteen jossain erässä, voittaa automaattisesti pisteen jokaisen seuraava erän (sadan heiton) jälkeen."

Mitä höperehdit, puolimutka? Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?"

No itseppä kirjotit: "Johdossa oleva saa pisteen kunkin sadan heiton jälkeen. "

Et määritellyt millä perusteella katsotaan pelaajan olevan johdossa a) omien kolikon puolien kokonaismäärän perusteella vaiko b) saatujen pisteiden perusteella.

Miksikäs niitä pisteitä jaetaan eristä, jos voittaja ratkaistaan, kuten kirjotit: "Voittaja on se, kumman valitsema puoli tulee useammin."

Kuten kehoitin, opettele kirjottamaan yksikäsitteisesti ja selkeästi.

Lue lisää

Tarkkana nyt sääntöjesi kanssa:

"Miksi vaikkapa kahden "osuman" johtoasema (esim. 49 H 51 T) ei voisi kääntyä seuraavan etapin heittojen jälkeen tilanteeksi (102 H 98 T)?"

Tarkastelet tuossa ensimmäistä ja toista "etappia". Esimerkkisi heittotuloksin pisteasema on sadan heiton kohdalla 0-1 ja kahdensadan 1-1. Tuo vaatisi heittojen 101-200 tulokseksi 53H - 47T, joka on tietenkin mahdolinen, mutta ei enää kovin todennäköinen. Tulos on tähän asti sama, laskettiinpa kumulatiivisesti tai sadan jaksoissa, mutta näin ei ole välttämättä jatkossa.

*JC kirjoitti:

"Kerroppas sitten onko rehdin kolikon tulosvaihtoehtojen joukossa sellaista yksittäistä tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäkösyys ei oo 1/2?"

Määritellyille tulosvaihtoehdoille eli tietyille tapahtumille pätee: P(kruuna) = P(klaava) = 1/2. Jos ei ole väliä kumpi tulee tulokseksi, voidaan kirjoittaa: P(kruuna tai klaava) = 1.

E:n esimerkissä ei ollut mitään väliä sillä, mikä jono tuli tulokseksi.

"Kysymyksesi on täysin triviaali."

Jospa sitten jättäisimme sen vaikkapa molochin tai tieteenharrastajan vastattavaksi? Ehkäpä moloch jo heittelee kolikoita ja tutkii asiaa?

"Vastaan siihen matemaattisesti perustelut esittäen, kunhan sinä ensin vastaat kaikkiin niihin kysymyksiini,..."

Kysymyksesi ovat usein kieroilevia, johdattelevia ja ennen kaikkea epäolennaisia. Jumala tietää, että olen niihin vastannut niin rehdisti ja hyvin kuin on mahdollista.

Lue lisää

"Rehellisyytesi" vuoksi joudutkin Helvettiin.!

*JC kirjoitti:

"Tuonko tapahtuman ja sen todennäkösyyden 1 varaan lotto on arvontana laadittu?"

Sivuutan kysymyksesi. Oleellisempaa on, että tunnustat lottokoneen pyörityksessä toteutuvan tapahtuman todennäköisyydeksi 1. Hyvä.

E:n kolikonheitto on lottokoneen pyöritystä täysin vastaava koe. Voinen tulkita että tunnustat myös siinä toteutuneen tapahtuman todennäköisyydeksi 1.

"Siis ihan sama loton kannalta mikä on yksittäisen tulosvaihtoehdon todennäkösyys kunhan saadaan JOKIN satunnaistulos todennäkösyydellä 1?"

Ei loton, mutta lottokoneen kannalta kyllä, ja siitähän keskustelimme.

"Todennäkösyys 1/15 380 937 nyt vaan sattuu olevaan kunkin Loton tulosvaihtoehdon todennäkösyys. Ja sinä multinikki se vaan sössötät ettei se liity mitenkään Loton satunnaiskokeeseen."

Annan sinulle anteeksi olkiukkoilusi, mutta samalla kehotan lopettamaan sen.

"Väitätkö siis, että jos kukaan ei oo veikannut mitään "tiettyä" riviä, niin tulokseksi ei voi sattua yksittäinen tulosvaihtoehto, jonka todennäkösyys sattua on 1/15 380 937?"

Kysehän ei ole ollut siitä, mikä tulosvaihtoehto sattuu, vaan siitä, minkä tapahtuman sattunut tulosvaihtoehto toteuttaa. Koko klassisen todennäköisyyslaskennon perustehtävä on tapahtumien todennäköisyyksien määritys. Satunnaiskokeessa sitten testataan käytännnössä, mitkä tapahtumat silloin toteutuvat.

Jos yksikään alkeistapauksista ei ole tietty, sellainen tapahtuma ei tietenkään voi toteutua. Silloin tulos voi olla vain jokin alkeistapaus, eli toteutuu vain tapahtuma (saadaan jokin alkeistapaus). P(jokin alkeistapaus) = 1.

"...onko jokin yksittäinen jono E:n satunnaiskokeen tulosvaihtoehtoina olevista jonoista sellainen, ettei sen sattumisen todennäkösyys oo 1/2^100?"

P(jokin yksittäinen jono) = 1. P(jokin tietty jono) = 1/2^100.

Et taida puolimutka oikein ymmärtää, mitä tarkoitat sanalla "yksittäinen" tässä yhteydessä. Vai yritätkö vain kielellisesti ketkuilla?

Lue lisää

Aion lotota ensilauantain kierrokselle kymmenen viikon kestoloton. Lottorivini kuuluu 4,7,11,14,23,34,35. Onko rivini P jokin yksittäinen jono 1, vai onko jokin tietty jono 1/2^100 tai kenties vaikka jotain aivan muuta. Taidan kallistua pelaamaan rivini yksittäisenä jonona jolloin todennäköisyys saada potti on yksi vai kuinka??

Veli todistaa väkevästi!

http://i.imgur.com/P9IpAFm.jpg

joo-0 kirjoitti:

Veli todistaa väkevästi!

http://i.imgur.com/P9IpAFm.jpg

Mistä mainiosta rauhanomaisesta Joulukamppanjasta tuo kuva on napsittu? :)