Keuhkoni kuvattiin myöhään eilen illalla. Tulokset olivat käyrällä normaaleja. Lääkäri oli väsynyt. Puhuimme hetken vitamiineista ja matkailusta. Sitten toivotimme toisillemme hyvää yötä. Hän saattoi olla sinkku, ajattelin, kun suljin oven perässäni. Ulkona oli kammobarbi-ilma. Se roikkui mustina, ohuina riekaleina metallikoukuista ja hymyili ohikulkijoille pää alaspäin. Basso jymisi sisälläni kuin orgasmi.
Kotona uppouduin naiskauneuteen, hiekkarantoihin ja aurinkoon. Oli syntynyt jonkinlainen pakon sanelema käytäntö siitä, että mitään muuta ei voinut enää tehdä, kuin olla sellainen, kaksiulotteinen. Youtube pursusi, tulvi tähän aukkoon tai kuiluun tyydytystä. Olin kuin Amazonilla, lipumassa sen miljoonissa kiekaisuissa ja rääkäisyissä, värikkäässä laulussa näkemättä lintuakaan. Kauhu kiersi sisälläni kehää. Kirjoitukseni nainen oli saatava päätökseen. Hänet oli talutettava täältä ulos.
Sarjakuvasankarini istui työpöydällä ja katseli ikkunalaudalla olevaa suurta vaaleanpunaista ruusua. Se seisoi hoikassa lasimaljakossa ja odotti kuolemaa. Hän oli vielä niin nuori, että hänen kaltaiseensa mahtuisi yhtenä päivänä kolme reaaliaikaista vallankumousta ja yksi vapaapäivä. Oletusarvon varassa toimiminen oli epäanalyyttistä ja siinä mielessä järjetöntä, että siihen luotettiin juuri siksi, että sitä ei ollut.
(Naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=1O6rF-EOLPc
Kotona uppouduin naiskauneuteen, hiekkarantoihin ja aurinkoon. Oli syntynyt jonkinlainen pakon sanelema käytäntö siitä, että mitään muuta ei voinut enää tehdä, kuin olla sellainen, kaksiulotteinen. Youtube pursusi, tulvi tähän aukkoon tai kuiluun tyydytystä. Olin kuin Amazonilla, lipumassa sen miljoonissa kiekaisuissa ja rääkäisyissä, värikkäässä laulussa näkemättä lintuakaan. Kauhu kiersi sisälläni kehää. Kirjoitukseni nainen oli saatava päätökseen. Hänet oli talutettava täältä ulos.
Sarjakuvasankarini istui työpöydällä ja katseli ikkunalaudalla olevaa suurta vaaleanpunaista ruusua. Se seisoi hoikassa lasimaljakossa ja odotti kuolemaa. Hän oli vielä niin nuori, että hänen kaltaiseensa mahtuisi yhtenä päivänä kolme reaaliaikaista vallankumousta ja yksi vapaapäivä. Oletusarvon varassa toimiminen oli epäanalyyttistä ja siinä mielessä järjetöntä, että siihen luotettiin juuri siksi, että sitä ei ollut.
(Naurua)
https://www.youtube.com/watch?v=1O6rF-EOLPc
Vastaukset 19
Vanhimmat
Selvästi alkaa hellittää. Tässähän voi kohta lähteä dokaamaan.
(Reps)
Aina kun käy vetämässä perseet olalle, niin on jokin stnan ödeema viikon tai kaksi. Mulla on nyt takana viisi viikkoa kaikenlaista pas*aa.
Riittää jo.
(Naurua)
Voisin soittaa kansanterveyslaitokselle ja tiedustella, että olisiko heillä netissä sivua täydellisestä elämästä, jota lukea. Kuviakin voisi olla.
(Reps)
Olen pohdiskellut lintujen elämää.
Linnuillahan on se ongelma, että ne eivät ole missään formaatissa vaan irl. Minä tarkkailijan ominaisuudessa en oli irl, vaan formaatissa. Tämä on alustus sille, että joidenkin lintujen elämän taivaalla ja tässä säässä täytyy olla niin kammottavaa ja tylsää, että ne kuolevat ja tippuvat kadulle.
Asiassa saattaa olla perää.
(Naurua)
Siis viittaan tällä ohjelmatarjontaan televisiossa. Kuka kilipää tällaista moskaa voi katsoa tulematta hulluksi?
(Päivittäistä naurua)
Onneksi on netti. Koen lähes kivuliaaksi sen jos joku jamppa jossain pöndellä kaivaa kaivinkoneellaan lankani poikki. Se on yksinkertaisesti loppu se. Se on naapurilla loppu samaan syssyyn. Sitten siinä taas leivotaan ja imuroidaan, huudellaan ikkunasta toiseen.
Netissä on ideaa. Siihen voi kirjoittaa. Jos telkkuun kirjoittaa, isä suuttuu. Itse olen kuin töllö, yksisuuntainen media, kuin mainos ilman tuotetta.
(Reps)
Mielestäni keskustelupalstoilla on niinkin kaukainen ominaisuus ytimessään kuin keskustelu. Se on jonkin sortin alkuvoima, esi-idea tai alkusyy.
Onko sitä vielä? Ja jos ei ole, niin mihin se minun osaltani on kadonnut? Onko tämä luontaista evoluutiota ihmisen suhteessa toiseen? Olenko minä itseni valitsema ohjelma, jota katson?
(Multi-reps)
Eli tulevaisuudessa me emme enää edes vertaile toistemme elämää omaamme, vaan seuraamme oman elämämme kehitystä. Missään muussa kuviteltavassa tasossa ei ole meille tarjolla mitään.
Se on absoluuttista.
(Naurua)
Hullujahan on tämä palsta väärällään, mutta silloin on jo tosi hullu jos on niin hullu että muutkin täällä pitää hulluna.
Ikävää, ettet saa haluamaasi huomiota.
Olen monen asian mies.
(Naurua)
Olen siis asiamies.
Keskustelu netissä on just tällaista. Sitä jää venaamaan vastausta tai kommenttia, jota ei kuulu. On parempi tehdä sellainen itse.
Minusta se on ihan luonnollista, eikä siinä ole mitään hullua.
(Reps)
Siis tää biisi sopii tähän päivään todella hyvin. Mä diggaan vauhdista ja vaarallisista tilanteista.
Pitää olla kunnon puserrus, eikä mitään spedeilyä.
(Reps)
Yksin tässä saa pusertaa.
(Naurua)
Hieman kuin synnytystä, luulisin. Ensimmäinen kerta on se rankin. Sitten se kuulemma helpottaa ja lopulta ei tunnu enää missään.
Ihmissuhteissa ei varmaan mene ihan näin.
(Naurua)
Mun pitäs maalailla sellainen unelmanainen, mutta en ole päässyt puusta pitkään. Ehkä hän ei ole kuva vaan jotain suurempaa. Kuvat kyllästyttävät minua.
Kuvia ja kuvia.
(Kuvaileva reps)
Huikeeta tajunnanvirtaa, häikäisevää sanailua omien ajatusten kanssa. Mykistävää rallattelua todellisuuden ominasuuksilla. Ihanaa. Olen rakastunut. Mutta vain platonisesti. Sääli sotkea kreikkalaiset tähänkin soppaan. Lisää tällaista, toivoi kertaalleen ammuttu.
Kiitos kiitos. Satutko olemaan elämäni nainen?
(Naurua)
Oon loistava kokki, hoitaja ja keskustelija. Musta kuulemma sais joku vielä hyvän akan. Pitäis vielä opetella nalkuttamaan. Sitten kyllä.. Siihen asti olen kelvoton mies ;)
Ihmettelikö lääkäri kun nauroit itseksesi poistuessasi vastaanottohuoneesta?