Kaikki mikä on mahdollista tapahtua, myös tapahtuu.
Kyse on vain ajankohdasta.
Kyse on vain ajankohdasta.
Riski=onnettomuustiheys
Pieni riski
70106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Rekka ajoi kolarin 4-tiellä. Onneksi nyt ei menehtynyt ketään. Viime vikkolla oli useita kuolonkolareita.
Eilen se onnettomuudet todellisessa elämässä nähtiin 4-tiellä kahdessakin kohtaa ja 6 ihmistä kuoli. Kun noita todellisen elämän tilnteita kuuntelee, niin joidenkin lässytykset täällä tuntuu tyhjältä. Nyt tietysti puhutaan vain Suomen tilanteesta.
Lähellä Loimaata on usein pahoja onnettomuuksia.
On mahdollista että saan loton päävoiton mutta pelkään pahoin että kuolen sitä ennen.
Ei ole aloittaja tainnut ajatella asioita ihan loppuun asti.
Riski = tapahtuman todennäköisyys kerrotuna sen seurauksilla.
" Kaikki mikä on mahdollista tapahtua, myös tapahtuu.
Kyse on vain ajankohdasta."
Tuo on totta,mutta vain, jos aikaa ei ole rajoitettu.
Ydinvoimalan toiminta-aika on rajallinen, noin 60 vuotta. On hyvin todennäköistä, että vakavaa ydinonettomuutta ei ydinvoimalan toiminta-aikana tapahdu. Eli ydinvoimalan vakavan ydinonnettomuuden riski on pieni (vaikka vakavan onnettomuuden seuraukset ovat suuria).
Nyt on lumi sulamassa pohjoisessa ja se tietää erittäin liukasta keliä. Kyse on vain ajankohdasta milloin liukastuu. Pitäiskö olla kypärä päässä.
On hyvin epätodennäköistä, vain muutama prosentti. Se on kuitenkin mahdollista. Ja kun se on mahdollista niin se tapahtuu taas pian jonkun voimalan käyttöiän aikana. Kukaan ei tiedä milloin, ehkä huomenna ehkä ei.
Kyse on vain ajankohdasta.
Vakavia ydinonnettomuuksia on maailman historiassa ollut, laskutavasta riippuen, 3-4 kappaletta. Kaikki ovat tapahtuneet reaktorityypeille, joita ei nykyään enää rakenneta ja joiden olemassaolevien yksilöiden turvallisuutta on parannettu huomattavasti.
Mutta oletetaan, että vakava onnettomuus olisi edelleen yhtä todennäköinen kuin ensimmäisiä ydinvoimaloita rakennettaessa (joo, ei se ole, mutta oletetaan).
Kuinkas monta reaktorivuotta on tähän mennessä jurnuttanut menemään? Tällä hetkellä taitaa ydinreaktoreita olla maailmassa luokkaa 500 kappaleta (käytössä minulla vain 10 vuotta vanha tieto). Eli jos yksi reaktori kossahtaisi vuodessa, tarkoittaisi se 60 vuoden käyttöiällä noin prosentin onnettomuustodennäköisyyttä. Näin ei tietenkään ole.
Jos olettaisimme ydinvoimaloiden määrän kasvaneen tasaisesti, niin keskimäärin viimeisten 60 vuoden aikana olisi ollut käytössä noin 250 ydinreaktoria. Reaktorivuosia noin 15000. Onnettomuus siis noin 1/5000 vuoden välein per reaktori. Todennäköisyys 60 vuoden käyttöiän aikana kokea tuollainen onnettomuus siis joitan 1,2 prosentin luokkaa.
Todellisuudessa tuo todennäköisyys on tietysti paria kertaluokkaa pienempi.
Haluatko nyt ihan oikeasti miettiä uudestaan tuota väitettäsi "muutama prosentin" todennäköisyydestä?
"Riski = tapahtuman todennäköisyys kerrotuna sen seurauksilla".
Noinhan se on varsinkin finanssimaailmassa. Siellä seuraukset on helppo määrittää rahassa.
Mutta mikä on vaikkapa yksilön kuoleman hinta.
Vaikutusaika huomioitava seurauksissa.
"rikoo
11.12.2014 14:19
"Riski = tapahtuman todennäköisyys kerrotuna sen seurauksilla".
Noinhan se on varsinkin finanssimaailmassa. Siellä seuraukset on helppo määrittää rahassa."
Tapahtuman vaikutusajan merkitys seurauksissa korostuu ydinonnettomuuden vaikutusajassa - se kun voi olla satoja miljoonia vuosia. Tämä tietenkin pyritään unohtamaan, koska kyseessä on silloin selkeästi vastuuton ja kestävän kehityksen vastainen toiminta.
Pahimpienkin onnettomuuksien vaikutukset ovat käytänössä ohi sadassa vuodessa. Tarkoittaa lähinnä Zhernoa. Kaikki muut on siivottu paljon nopeammin.
Ydinjäte sisältää aineita, jotka säteilee miljoonia vuosia. Käytännössä ne ei poistu luonnosta ehkä koko ihmislajin olemassaolen aikana.
Kaikki aine säteilee, kyse oli nyt haitallisista vaikutuksista. Ne ovat ohi luokkaa sadassa vuodessa, ehkä aivan voimalan lähimaastossa voidaan joutua odottelemaan muutama sata vuotta, ennen kuin alueelle muuttaminen on taas turvallista. Jo nyt zernossa voi käydä muutaman tunnin vierailulla ilman merkittävää riskiä.
Jotain rajaa tuohon valehteluun.
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hiilivoima-tappaa-euroopassa-jopa-22-300-ihmistä-vuodessa
Niinpä. Mikä on sairauden ja ennenaikaisen kuoleman hinta?
Toisaalta jokainen ihminen kuolee varmasti joskus.
Noinhan se on. Vihreät kuitenkin satsaavat kaiken ydinvoiman vastustamiseen. Saksassakin ydinvoimaa on vähennetty ja hiilivoimaa lisätty.
Hiilivoimatuotannossakin sattuu onnettomuuksia, mutta ilmakehän saasteet tappaa hitaasti mutta varmasti. Näistä todellista ongelmista vaietaan, vaikka Suomessakin kuolee ilmansaasteen aiheuttamiin sairauksiin tuhansia vuodessa.
"Tottakin mukaan
11.12.2014 15:51
Hiilivoimatuotannossakin sattuu onnettomuuksia, mutta ilmakehän saasteet tappaa hitaasti mutta varmasti. Näistä todellista ongelmista vaietaan, vaikka Suomessakin kuolee ilmansaasteen aiheuttamiin sairauksiin tuhansia vuodessa"
Tämä keskustelu ei ole avattu kenenkään eikä keidenkään 'todellisista ongelmista', jota tarjoat aiheeksi aivan liian usein aivan väärissä keskustelkuissa, vaan riskistä ja onnettomuustiheydestä.
Tiedät, että halutessasi voit avat keskustelun 'todellisista ongelmista'. Miksi et tee sitä?
Oikein.
Ydinvoimalan riski esimerkiksi tuhannen ihmiset kuolemisen aiheuttavaan onnettomuuteen on promillen murto-osia.
Hiilivoimalan riski tuohon samaan lähentelee yhtä.
Mutta se ei viherhörhöjä kiinnosta. Kunhan saa valittaa.
He ovat todella katkeria Fennovoiman äänestyksestä. Samaa vinkumista jatkuu päivästä toiseen, eikä vieläkään mitään oikeasti todellista ole esitetty tilalle. Kun on vielä hiilivoimankin alasajo edessä.
Aloitus on täysin ala-arvoinen ja siksi kaikilla on oikeus puhua täällä kaikista riskeistä. Yhdelläkään viherhiipparille ei ole minkäänlaisia valtuuksia sitä estää.
Onko muuten ydinvoimaloiden riskianalyysi ottanut huomioon tekijöitä ja olosuhteiden muutoksia, joissa laskennallinen riski voisi muuttua. Yksinkertainen esimerkki: monissa voimaloissa havaitaan rasitusvammoja ja haurastumia osissa, joiden pettäminen voisi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Hauarastuminen ja rasittuminen on yleensä suorassa korrelöaatiossa ydinvoimalan ikään. Voidaanko siis varmuudella sanoa, ettei ydinvoimalan ikääntyminen muuta laskennallisen riskin todennäköisyyttä - ja jos muuttaa, niin miten se otetaan laskelmissa huomioon.
Toinen esimerkki, joka on jo paljon hankalammin käsiteltävissä: Ydinvoima tarvitsee ympärilleen vakaan ja taloudellisesti sekä teknisesti hyvätasoisen ympäristön ja yhteiskunnan. Tarvitaan siis sopiva kultturi turvallisen ydinvoiman tuottamiseen. Jos yhteiskunnan olosuhteet muuttuvat, niin se vaiktuttaa suoraan myös ydinturvallisuuteen.
Esimerkki Ukrainasta: maassa on jatkuva energiapula, joka omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka "pienestä" syystä ydinvoimala ajetaan huoltoseisokkiin. Lisäksi valtion rahat ovat yksinkertaisesti loppu, mikä on jo nyt aiheuttanut huolen siitä, voidaanko ydinvoimaa ylläpitää ja huoltaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kolemanneksi, maa on käytännöllisesti katsoen sodassa, eikä sodilla ole ollut tyypillisesti sääntöjä, joissa ydinvoima turvattaisiin ja ydinvoimaloilla olisi koskemattomuusstatus.
Tästä on sitten enää lyhyt matka siihen, kun yhteiskunta joutuu sekasortoon, jossa mikää ei enää toimi ja kaikki ryöstetään tai tuhotaan.
Eihän ne ota mitään sellaista huomioon, riskianalyysi menettää järkensä siinä kohtaa kun tekijä laskee riskianalyysiä rakenteille jotka on 40 vuotta vanhoja ja rakennettu päin sitä itseään.
Se on ihan sama vaikka riski analyysi tehtäisiin suoraan piirustusten mukaan, niin hyvä se on, todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Suunnitelma on yksi, as build on toinen, välttämättä as build ei enää täyttäisi analyysia, toisaalta kukaan ei lopulta osaa sanoa onko rakennelma kuten on suunniteltu.
Yhteiskunnallisia mullistuksia, joilla on vaikutuksia ydinvoimaloiden turvallisuuteen, ei kukaan kykene ennustamaan vuosikymmenien päähän. Siinäkin suhteessa ydinvoimaloita rakennetaan suurella riskillä.
Ydinkatastrofin seurauksilla on peloteltu kautta aikojen. Nyt kuitenkin tiedetään, mitä pahin mahdollinen onnettomuus merkitsee. Tshernobylissä grafiittimiilu räjähti taivaan tuuliin. Fukushimassa tsunami tuohosi peräti neljä reaktoria. Silti kukaan ei saanut säteilyn yliannostusta puhumattakaan, että joku oliis kuollut säteilyyn.
Ihmiskunna loppu ei ole noiden sinänsä valitettavien tapahtumien takia näköpiirissä. Vahinkojen rahallinen arvo lienee satojen miljardien suuruusluokassa.
Minä en vielä tiedä mitä pahin mahdollinen ydinkatastrofi merkitsee. En edes tiedä, jo tapahtuneet pahimmat ydinonnettomuudet merkitsevät vuosisatojen kuluttua.
Riski se on tuhota maailmanperintölistan aarteita, kuten Greenpeacen terroristit tekivät Perussa. Pas-kat siitä että Peru kärsii kunhan saadaan mainosta.
"Silti kukaan ei saanut säteilyn yliannostusta puhumattakaan, että joku oliis kuollut säteilyyn."
Tiedät itsekkin, että tuo esittämäsi on täyttä pascaa.
Onko Fukushimassa joku kuollut säteilyyn ? linkki ?
Fukushimassa ei kukaan kuollut säteilyyn vaan hukkui tsunamissa. Tämä on ollut useiden tv-dokumenttien aihe. Joka toisin väittää niin valehtelee. Jälkihoidon siivoustöissä alkuaikoina jotkut ovat ehkä altistuneet, mutta yhdenkään sairaiden aiheuttaja ei ole ollut Fukushiman turma YKSIN. Useat ovat tupakoijia tai muita riskiä lisääviä aiheuttajia.
Tshernobilyn onnettomuuden seurauksena meille asti levisi saastepilveä.Etkö tiedä,että marjat ja sienet olivat saastuneet mm.Sienissä on vielä havaittavissa säteilyä ja niukka 30 v. Kuinka monta on saanut syövän myös jälkikäteen.Se ei maistu ei haise se vain säteilee ja tuhoaa.Tuskimpa näitä on missään paremmin kirjattu.Ehkä niitä ihan lähellä olleita kovin montaa kuoli heti mutta miten lähi asukkaisiin vaikutti kaikki eivät selvinneet pitkälle.
Miksi säteily arvot esim.Loviisan tiennoilla ovat korkeammat kuin muissa mittauspaikoissa.
Mitä tekisit tilanteessa jossa vedet,ruuat ovat säteilysaaseesta pilaantuneet
No joo syöt jasyöt ja oksennat kunnes .....
On pelkkää potaskaa väittää ettei vaikuta ihmiseen.Lisäksi vielä muihin eliöihin.
Ehkä tuo väittämä ettei kuollut kukaan onkin provokaatioksi tarkoitettu.Vai oletko valmis elämään "tynnyrissä"se ei voi tapahtua seuraksena.
Tarkoitti varmaan fukua.
Zhernossa toki muutama ihminen kuoli säteilyyn.
En etsi sinulle linkkejä, jos olet niin kädetön, ettet itse niitä löydä. Ja vaikka etsisinkin, niin se turhaa touhua, koska kaikki te pystytte kistäämään.
Väitit, ettei kukaan saanut edes yliannostusta. Jo siitä huomaa heti, ettet ole lainkaan kartalla. Yliannostus tulee kaikille, jotka saavat esim 1 mSv:n luonnollisen säteilyn päälle. On vain tilastollista sattumaa, kenelle tuo yliannos myöhemmin aiheuttaa syövän tai jotakin muuta terveyshaittaa.
Fuksuhimassa on ryöpsähtänyt lasten kilpirauhasyöpä. Jatkossa muut syövät tulevat kuvioon. Säteilyyn pätee se, että pienetkin annokset aiheuttavat tuhoa, kun ne kohdistuvat isoon väestöön. Melko isoja annoksia sai noin miljoona ihmistä, pieniä (Tsernobylin luokkaa Suomessa ) sai noin 20 miljoonaa ihmistä.
Säteily hukkuu tilastoihin. Noin miljoona ylimääräistä syöpäkuolemaa ei selvästi erotu Japanin syöpärekisterissä, koska lisäys on vain pari prosenttia ja sekin monille vuosille.
Ydinvoima pelaa juuri todistamattomuudella. Syöpäkin pysrtytään häivyttämään tilastoihin, mutta vielä varvemmin pystytään hävittämään lukuisat muut sairaudet, joita säteilyepidemilogia ( sana jota ei käytännössä edes ole) ei edes kunnolla myönnä säteilyn aiheuttamaksi.
Se, että SINÄ et tiedä Fukushiman uhreista, ei ole kovinkaan todiste. Veikkaan, ettet tiedä paljoa muustakaan säteilyyn liittyvästä.
Olemme ydinjätteestä tehty, sinäkin. Muinaisten supernovaräjähdysten jäänteistä. Sieltä se uraanikin tulee ja saastuttaa elinympäristöämme edelleen radioaktiivisilla hajoamistuotteillaan.
Säteily on aina kuulunut elollisen luonnon ympäristöolosuhteisiin. Niinpä pienillä säteilyannoksilla ei ole mitään merkitystä.
Emme ole tehty ydinjätteestä. Asiantuntijat ovat eri mieltä pienten säteilyaltistusten merkityksestä. Tutustu viestiini http://keskustelu.suomi24.fi/node/13098618/#comment-75039264 , jossa linkki suositeltavaan luettavaan.
Kaikki alkuaineet, mahdollisesti vetyä lukuunottamatta, ovat ydinjätettä.
Kolehmaiselle.
Siteerasin vain professoria. Kai professoriin voi maallikko luottaa. Hänen lausuntonsa mukaan kukaan ei kuollut eikä sairastunut säteilysairauteen. Joku raja varmaankin ylittyi, mutta käsittääkseni hätätilanteissa sovelletaan korkeampia rajoja. Tshernobylissähän palomiehiä kuoli. Mutta Venäjällä toimitaan toisin kuin Japanissa.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/quotmikaan tapahtuma ei hajota sita akillisestiquot nykyaikaiset ydinvoimalat osataan tehda turvallisiksi/a1031738
"Säteily on aina kuulunut elollisen luonnon ympäristöolosuhteisiin. Niinpä pienillä säteilyannoksilla ei ole mitään merkitystä. "
Luonnon oma taustasäteily aiheuttaa STukin vanhan käsityksen mukaan 10% kuolemaan johtavista syövistä, uusi käsitys on hinattu 3-5%:iin (todistaa vain, ettei sellaista ole kuin säteilyepidemilogia). Se tarkoittaa sitä, että taustasätely tappaa joka tapauksessa satoja, ellei sitten tuhansia ihmisä Suomessa vuosittain. Ihmisen tuottama säteily tähän päälle nostaa riskiä enemmän kuin lineaarisesti, koska kehon korjausjärjestelmät ovat sopuetuneet vallitsevaan säteilytasoon.
Siksi kansainvälinen säteilysuojelukomissio pitää toimenpiderajana 1mSv/vuosi ja tätä koetettiin ottaa huomioon mm Tsernobylin evakuoinneissa jaettuna elinikäiseksi annokseksi. Fuksushimassa hallitus on päättänyt, että ylimääräinen annos saa olla 20mSv/vuosi, minkä tiedetään aiheuttavan jo merkittävää muutosta syöpätilastoissa.
" Kehon korjausjärjestelmät ovat sopuetuneet vallitsevaan säteilytasoon."
Tuo on täyttä skeidaa. Vähän sama kuin sanoisi että suihku kastelee mutta luonnonsade ei. "Vallitseva säteilytaso sitä paitsi vaihtelee varsin paljon, vaikka ei otettaisi huomioon sisäilman radonia joka on osaltaan luonnollista, osaltaan ihmisen aiheuttamaa. Kromosomivaurioita syntyy samanlaisesti luonnollisen ja keinotekoisen säteilyn aiheuttaman eivätkä korjausmekanismitkaan erottele niitä.
Tuo 20mSv/vuosi on nykyään säteilytyöntekijöiden annosraja. Todelliset annokset jäävät keskimäärin selvästi tuon alle, niin säteilytyöntekijöillä kuin Fukushiman lähiasukkaillakin. Säteilytyöntekijöistä on tehty kattavia kansainvälisiä syöpäseurantoja, jotka ovat kattaneet satoja tuhansia ihmisiä. Kohonnutta syöpäilmaantuvuutta on havaittu lähinnä ydinenergian alkuaikojen työntekijöillä, jolloin säteilyannokset olivat paljon nykyisiä suuremmat.
On tunnettu tosiasia, että "kehon korjausjärjestelmät ovat sopeutuneet vallitsevaan säteilytasoon.". Maailmassa on paikkoja, jossa luonnon säteily on voimakasta, mutta syöpää ei esiinny sen enempää kuin muuallakaan. Samojen, näköjään ikuisesti kesken olevien tutkimusten mukaan näillä alueilla esiintyisi normaalia enemmän Brownin syndroomaa (ja hieman epävarmasti muistellen: lisääntynyttä lapsikuolleisuutta). STUKin Laaksonen selitti jossain aikanaan ilmiön näyttävän johtuvan siitä, että keho kestää korkeampaa säteilyä, jos se on tasaista.
Mainitsemasi tutkimustulos osoitti, että pienetkin sätelyaltistukset lisäävät syöpäriskiä. http://keskustelu.suomi24.fi/node/1880592
Kiitos Stux. Nyt olet siis jo sitä mieltä, että säteilymäärän nostaminen ei aiheuta syöpää...
Eivät kehon korjausjärjestelmät varsinaisesti sopeudu säteilyyn. Sen sijaan on havaittu että ihmisten perinnöllinen säteilyherkkyys vaihtelee suuresti. Siten voidaan teoretisoida että alueilla jossa on kohonnut säteilytaso on vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa luonnonvalinta vaikuttanut.
Todellista faktaa esille. Oli meinaan hirvikolari lähellä. Nopea väistö hirven peffan kautta pelasti ja autokin pysyi tiellä. Montaa hesaria ei olis väliin mahtunut. Aloittaja on oikeassa, mitä tahansa voi sattua.
historia osoittaa aukottoman turvalliseksi luultujen ydinreaktoreiden tuhoutuvan enneaikaisesti inhimillisen virheen seurauksena muutaman prosentin todennäköisyydellä
Aina pitäisi ajatellla, mitä voi tapahtua kun pahin käy.
Riskianalyysi ei puhu pahimmasta lainkaan, se vain kuvittelee juoksevansa kuolemaa karkuun.
Mikä on todennäköistä, tulee myös tapahtumaan.
Aika puutaheinää. Riski on todennäköisyys sille että jotain haitallista tapahtuu, esim. onnettomuus. Todennäköisyys ja haitta voidaan esittää erillisinä tai jokin haittasuure (esim. ihmishenkien menetys tai rahallinen menetys) voidaan kertoa todennäköisyydellä jolloin saadaan riskin odotusarvo. Riski voidaan esittää vuotuisena todennäköisyytenä tai se voidaan laskea koko käyttöajalle.
Ydinvoimalaitokset eivät ole homogeeninen ryhmä onnettomuusriskin suhteen jotkut ovat onnettomuusalttiimpia teknisen suunnittelun (Tshernobyl) tai sijoituspaikan (Fukushima) suhteen. Vakavia ympäristöonnettomuuksia (INES 7) on sattunut kaksi kertaa:Tshernobyl ja Fukushima, joka luokitellaan yhdeksi onnettomuudeksi. Fukushimassa ei ole selvää mikä on eri reaktoreiden osuus päästöihin ja vastaava onnettomuusluokka. Nelosreaktorista ei tullut käytännöllisesti katsoen lainkaan päästöjä ja sen onnettomuusluokka jäänee INES 3 tasolle. Kakkosreaktorista murtui suojarakennus ja se on ilmeisesti valtaosin syyllinen päästöihin.
Tapahtuneiden onnettomuuksien määrä jaettuna reaktoreiden määrillä ei anna järkevää kuvaa ydinvoimalaitosten onnettomuusriskistä. Parempi lähtökohta on ydinvoimalaitoskohtaiset riskianalyysit, joskin niihinkin sisältyy epävarmuuksia. Suomen ydinvoimalaitoksille nuo analyysit antavat vakavan reaktorionnettomuuden (TMI-tyyppinen onnttomuus) todennäköisyyden suuruusluokaksi 1/1000 yhden ydinvoimayksikön koko käyttöikää kohti. Vakavan ympäristöonnettomuuden todennäköisyys on selvästi pienempi.
fukshihimaa, harrisburgia, tai niitä englantilaisia, saksalaisia, tsekkiläisiä, ranskalaisia tai muita kokonaan tai osittain tuhoutuneita reaktoreita ei olisi koskaan rakennettu jollei niitä olisi rakentamisvaiheessa luultu riskianalyysien perusteella täysin turvallisiksi. tserno olisi ehkä rakennettu, mutta venäläinen kulttuuri onkin sitten asia erikseen
"Eivät kehon korjausjärjestelmät varsinaisesti sopeudu säteilyyn. Sen sijaan on havaittu että ihmisten perinnöllinen säteilyherkkyys vaihtelee suuresti. Siten voidaan teoretisoida että alueilla jossa on kohonnut säteilytaso on vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa luonnonvalinta vaikuttanut. "
Tämä on selvästi ymmäretty väärin. Et voi viedä ihmistä alueelle, jossa on korkeampi säteilytaso ja odottaa että hän sopeutuisi siihen - edes useamassa sukupolvevessa.
Sopeutuma tulee evoluution kautta pitkän ajan kulessa ja siihen liittyy myös lajikehitys. Ennen kuin elämä siirtyi maalle, saattoi olla myös meressä olla erittäin suuri säteilytaso. Tästä on vielä näkyvissä tiettyä sopeumaa. Jotkut yksisolouiset mm osaavat taitoja, joita meillä ei enää ole. Ne pystyvät kapseloimaan säteilevän hiukkasen kehoonsa tai jotkut pystyvät kokoamaan vielä kromosominsa, vaikka se "räjähtäisi" pirstaleiksi, mikä yleensä tapahtuu, kun kromosomi kohtaa suurenergisen hiukkasen.
Kun elämä joskus 500-600 miljoonaa vuotta sitten alkoi pärjäämään maan päällä, se saattoi johtua osittain siitä, että radioaktiivinen taustasäteily oli jo pudonnut riittävän alas. Siitä se hitaasti aleni miljoonien vuosien aikana, eikä enää aiheuttanut niin kovaa ulkoista muutospainetta geenistöön. Tässä samalla syntyi hidas sopeuma, josta meillä kuitenkin on vielä jäänteenä melko tehokas korjausjärjestelmä, jossa solu pystyy korjaamaan oman kromosominsa kun sillä on vielä työkopio, eli DNA:n kaksoiskierteen toinen säie ehjänä.
On kuitenkin mahdollista, että elämme tälläkin hetkellä vielä maksimaalisen muutospaineen alla suhteutettuna solun korjausjärjestelmään. Sopeuma ei nimittäin tarkoita, että se kehittyisi koko ajan tehokkaamaksi, vaan myös sitä, että ulkoisen muutospaineen vähentyessä myös korjausjärjestelmä uinahtaa ja heikkenee
No enpä tiedä olenko ymmärtänyt väärin. Yksilöiden perinnölliset erot säteilyherkkyydessä ja sitä kautta syöpäalttiudessa ovat tosiasia. Myös eri eläinlajien kesken tuo korjausmekanismin tekokkuus vaihtelee paljon. Ja pienistä annoksista puhuttaessa on muistettava että luonnolliset säteilyannokset vaihtelevat paljon, Suomessa alueellisesti, asumismuodon mukaan, ravinnon ja muiden elintapojen mukaan jne.
Älä Late höpötä pask**.
Tarinasi on täyttä puppua. Älä yritä esittää perinnöllisyysbiologia, jos alan tieto puuttuu. Haluatko tehdä itsestäsi naurettavamman kuin konsanaan stuxnet ?
Ei yksisoluiset pysty kapseloimaan säteilevää hiukkasta kehoonsa. Yksisoluisen kehossa on vain yksi solu. Mihin siellä kapseloi ? ja miten yksisoluinen tunnistaisi säteilevän hiukkasen? ja miten yksisoluinen kokoaisi "räjähtäneet" kromosominsa?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksisoluiset
Kromosomivsurioiden korjausmekanismit ovat sinänsä hyvin tekokkaita. Jo kehossa luonnostaan olevat radioaktiiviset aineet aiheuttavat jatkuvasti kromosomikatkoksia jotka pitää korjata ja korjauksen epäonnistuminen on hyvin harvinainen satunnaisilmiö. Tämänkin kannalta tarkastellen sopeutinen johonkin säteilytasoon on hyvin epäuskottavaa.
Tälläkin palstalla on usein kirjoitettu "pienistä säteilyannoksista" täsmentämättä mitä niillä tarkoitetaan. Säteilyn terveysvaikutusten tutkijat tarkoittavat sillä yleensä annoksia alle 100 mSv. Tuolla aluella on ollut vaikeaa saada todisteita säteilyn terveysvaikutuksista ja siksi on todettu että riskit ovat joko liian pieniä tilastollisesti havaittaviksi tai niitä ei ole. Esim eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin noin 100 000 ydinlaitostyöntekijää joista 60 % oli saanut 10 mSv ylittävän annoksen. Tuloksena havaittiin heikko syöpäkuolemalisäys, niin lievä ettei se ollut tilastollisesti merkittävä. Vastaavia tuloksia on saatu monista muista laajoista tutkimuksista, esim lentohenkilöstön terveystutkimuksista.
Tuo 100 mSv säteilyannos saadaan Suomessa luonnonsäteilystä noin 30 vuodessa. Se on 1000 kertaa suurempi kuin ydinvoimalaitosten lähiasukkaita koskeva annosrsjoitus. Ja se on suunnilleen 1000 000 kertaa suurempi kuin Suomen ydinvoimalaitosten ympäristössä ydinvoimalaitoksen normaalikäytöstä todellisuudessa saatava säteilyannos. Tämä on hyvä pitää mielessä kun luetaan noita väitteitä ydinvoimalaitoksen aiheuttamista syövistä.
Alan järjestöt, joiden tehtävänä on samanaiksesti suojella väestöä sekä löytää kompromissi säteilyteollisuuden yhteiskunnaliselle hyväksyttävyydelle, ovat keksineet tuon 100mSV:n rajan. Sitä pienemmän annokset ovat siis pieniä annoksia, mikä ei todellakaan tarkoita, että ne olisivat vaarattomia (vrt sähkötekniikka: pienjännite on alle 1000V ja senkin jälkeen tulee vasta keskijännite). Esim 10mSv lisäannos sikiövaiheelle näkyy jo todistettavasti tilastoissa, lähde Stuk. Ihminen on lajina todennäköisesti yhtä kestävä, kuin sen sikiövaihe.
"Älä Late höpötä pask**.
Tarinasi on täyttä puppua. Älä yritä esittää perinnöllisyysbiologia, jos alan tieto puuttuu. Haluatko tehdä itsestäsi naurettavamman kuin konsanaan stuxnet ?"
En ole perinnöllisyysbiologi, esittämäni asiat ovat kuitenkin tieteellisistä julkaisuista. Otan mielelläni vastaan vastaväitteiltä, koska olen kiinnostunut aiheesta. Mutta joku raja siinäkin on, jos huomaan että vastaväite tulee pelkästään tunteellisella mutulla, henkilöltä joka ei ole lainkaan perehtynyt asiaan, niin jätän itselleni oikeuden olla vastaamatta.
K. Late;
" Jotkut yksisolouiset mm osaavat taitoja, joita meillä ei enää ole. Ne pystyvät kapseloimaan säteilevän hiukkasen kehoonsa tai jotkut pystyvät kokoamaan vielä kromosominsa, vaikka se "räjähtäisi" pirstaleiksi, mikä yleensä tapahtuu, kun kromosomi kohtaa suurenergisen hiukkasen."
Joulun pelle;
" Ei yksisoluiset pysty kapseloimaan säteilevää hiukkasta kehoonsa. Yksisoluisen kehossa on vain yksi solu. Mihin siellä kapseloi ? ja miten yksisoluinen tunnistaisi säteilevän hiukkasen? ja miten yksisoluinen kokoaisi "räjähtäneet" kromosominsa."
K. Late, tuossa sinulle muutama vastaväite kysymysten muodossa. Jospa vastaat aluksi niihin.
Yksi solu toki, mutta nuljaskainen kroppa voi olla aika isokin. Ja kas kummaa, yhdellakin solulla on aineenvaihdunta ja se tarvitsee ravintoa. Luin tuon artikkelin jo varmaan yli kymmen vuotta sitten, joten voi olla vaikea löytää lähdettä.
Yksisoluisilla tehdään paljon perimän tutkimusta, koska niillä on kyvykkäämpi korjausjärjestelmä DNA:n suhteen.Tuosta löydät paljon artikkeleita, tosin lähinnä englanninkielisiä ja useinmiten maksullisia.
Jos en pysty osoittamaan lähdettä, niin olen toki heikoilla. Mutta se ei vielä oikeuta syyttämään valehtelusta, joka siirtää vastuun jo kokonaan vastaväittäjälle.
Tämä ei ole väitöstilaisuus vaan keskustelupalsta. Vain teoreetikot haluavat lähteitä jotta pääsevät lisäämään teorioitaan. Ei normaalissakaan keskustelussa lähteitä kysellä, korkeintaan kahvikuppia nostellaan.
K. Late, "Jos en pysty osoittamaan lähdettä, niin olen toki heikoilla. Mutta se ei vielä oikeuta syyttämään valehtelusta, joka siirtää vastuun jo kokonaan vastaväittäjälle."
Onko joku syyttänyt sinua valehtelusta ? Kuka ja missä ?
Pask*n höpöttäksi sinua kyllä on syytetty. Nimimerkki stuxnetin sanontaa lainaten, väitteesi ilman lähdettä on arvotonta mutinaa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: tuo mainintani koskee useimpia pikku-pikku-ydinvoiman-kannattajia, jotka vain mutiisee jotain jostakin osaamatta kertoa tai osoittaa lähdettä tietoonsa. Nimimerkkiä K. Late po. mainintani ei siis koske.
@stuxnet
Tässä tapauksessa stuxnetin maininta sopii erittäin hyvin myös nimimerkkiin K. Late. K.Late myönsi itse olevansa heikoilla, kun ei pystynyt osoittamaan lähdettä mutinalleen.
Miksihän stuxnet yrittää puolustella K. Latea?
Sama henkilö?
Se, etten minä pysty osoittamaan kaikkia lähteitä, ei tee ainoastaan minua heikoksi, vaan yhtälailla se tekee heikoksi öykkärin, joka ei pysty todistamaan väitteitäni vääräksi ja kykenee vain johonkin paskhaan.
Mutta se siitä. En ole edes lähtökohtaisesti olettanut keskustelevani sivistyneen porukan kanssa.
Keskustelu jatkukoon.
" Keskustelu jatkukoon."
" se tekee heikoksi öykkärin, joka ei pysty todistamaan väitteitäni vääräkäksi".
Jos esität väitteen, olet velvollinen todistamaan väitteesi oikeaksi. Muiden velvollisuus ei ole todistaa väitteitäsi vääräksi, ymmärretty ?
Vastuu siirtyy, jos minun väitetään puhuvan pashaa, ymmäretty? Normaalikeskustelussa vain pyydetään lähdettä, alle 15 vuotiaiden keskustelussa toimitaan noin kuin sinä toimit. Saat nyt kieriskellä tämän kanssa joulun ja uuden vuoden, kyllä sille lähde löytyy.
Palataan Late asiaan, jos löydät lähteen väitteittesi todisteeksi. Mutta tuskinpa löytyy, väitteesi olivat sen verran reilusti paskan puhumisen puolella.
K.Late, "Saat nyt kieriskellä tämän kanssa joulun ja uuden vuoden, kyllä sille lähde löytyy."
Joulu 2014 ja uusivuosi ovat aikoja sitten menneet. Late, missä viipyy lupaamasi lähde?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13095369/riskionnettomuustiheys#comment-75584535
Harkitsen lähteen etsimistä, sityten kun osaat käyttäytyä. Sinulla on tosin huonot ennusteet.
Tässä on pikkupurtavaa pahimpaan nälkään: yksisoluinen, joka osaa rakentaa genominsa uudetaan, toinen, joka kestää sellaisenkin säteilyn, joka tappaisi ihmisien sekunneissa ja vielä kolmas, joka rakentelee itselleen suojakuoria noin muuten vaan. Hämmästyttävä selviytymiskyky näillä pikkuotuksilla.
http://www.hs.fi/tiede/a1398344505518
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-05-22/Puussa-elävä-petonisäkäs-Antarktiksen-merivuokko-maailman-hitain-etana-–-nämäkin-lajit-löydettiin-vasta-vuonna-2013-3319779.html
Hampaapaikkoja lohennut lukuisia päivinä, jolloin säteilypiikkejä.
Ilmeisesti timantit hajoavat hiontavaiheessa myös tuollaisina päivinä. Terästehtailla voi säteilyhälyttimet soida tuollaisina päivinä, kun ovat hyvin herkkiä ja tuhlaavat valmistumassa olevat teräkset.
Hevoshalleja ja Jyväskylän vesitorni ovat romahtaneet tuollasina päivinä.
On saattanut romahtaa siltoja ja pudota lentokoneita tuollaisen syyn vuoksi. Mahdolllisesti se Siinailla tippunut lentokonekkin.
Syynä atomivoimaloiden luontoon vuotavien säteilyjen hajoaminen vetykaasuksi aineiden sisälläkin, joka tekee materiaalit hyvin hauraiksi hyvin pienin pitoisuuksina!
Atomivoimaloita tekevät yhä lisää ja voi olettaa,että tuollaiset onnettomuudet lisääntyvät edelleen, jos eivät rakenna vuotosäteilujen poistamista!
Lis'ksi ilmentynyt luonnontuhoja, jotka ovat symmetrisiä kahden atomivoimalan suhteen, esimerkiksi kahden atomivoimalan välisen janan puolittajalta luonnontuhoja! Ja metsätuhot Kihniössä ja kalakuolemat Nauvossa, jossa ollut merenpohja täynnä kuolleita kaloja. Eliöajien massakuolemat sattuneet säteilypiikkien aikoihin, muulloin harvemmin. Eliölajien tuhot alkoivat v,1970, kun aloittivat atomisähkön tuotamisen, joka näkyy matemaattisissa anayyseissä, jossa luonnontuhokäyrän eksponentiaalinen muoto pelkistty logaritmi muunnoksella suoraksi ja nollapiste tuhoissa sijoittuu vuodelle 1970.
Googlettamalla:Mass death of animals,löytyy massatuhouutisia, esimerkiksi:
http://www.end-times-prophecy.org/animal-deaths-birds-fish-end-times.html
Thernobylin onnettomuus aiheutui ulkoisista syistä, sillä 26.4. tienoilla on hiiilimeteoriittikuuro jolloin ilmassa on paljon hiilipölyä ja Thernobylin voimalan ympärrillä on ympyränkehän muotoisella etäisyydellä useita atomivoimaloita.
Mahdolista on, että ilmenee outoja sattumisia, jotka aiheuttavat lisää atoivoimalaonnettomuuksia.