Minusta on alkanut tuntua että minä elän loppuelämäni yksin,en tosin omasta tahdostani.
Olen 21v 187cm/130kg Pukeudun siististi ja osaan käytöstavat ja olen ulos päin suuntautuva,mutta ongelmana tässä maassa on pinnalisuus kuka nyt vois rakastua ylipainoiseen mieheen?
Itse olen sinut itseni kanssa,siistejä vaatteita löytyy ja jaksan liikkuakkin eli en ole vain laiska paska.
Minulla on koulukiusatun tausta,mutta siitä olen päässyt yli ja olen antanut anteeksi kiusaajilleni jotka oli suurimmaksi osin tyttöjä joiden kanssa olen viime vuosina ystävystynyt.
Olen minä seurustellutkin armeija aikana seurustelin tytön kanssa joka oli samassa komppaniassa,mutta sen kaatui siihen että hän jätti minut,koska ei kestä jätetyksi tuloa!?!
Isona miehenä olen kokenut baarissa sijaispoikaystävän roolin,onhan se ihan ok välilä.Elippä nuorenpana en ollut sisäpiiri porukassa mukana koska olin lihava ja köyhästä perheesä,mutta kun perheeni taloudellinen tilanne parani todella huomattavasti niin sitten alkoi kavereita löytyä mutta minä en tykkää "siipikavereista" joten ne tippu aika nopeasti pois kuvioista.
Mutta nyt alkaa tuntua pahalta kun olen tällä hetkellä ainut sinkku kaveri piirissä,ja tunnen itseni aika pitkälti ylimääräisenä niissä porukoissa.Ja pahalta tässä tuntuu myös se että perheeni keskuudessa on alettu painostaa että,"olisko sinunkin aika etsiä tyttöystävä itsellesi". Olen myös niin ulospäin suuntautuva että kaikki ihmettelee miksei minulla ole jo tyttöystävää.Ja ehkäpä eniten rassaa semmoinen asia kun erään kaverini äiti oli sanonut että "minusta ja hänen tytöstää tulisi hyvä pari,kun minä olen kohtelias ja fiksu",ja hän tarkoitti tätä ja kielsi kertomasta hänen tytön nykyiselle poikaystävällee joka on minun hyvä kaveri ja todella hyvä tyyppi muutenkin.
Mutta mitä minä tässä enää surkuttelemaan,ja varsinkin tällä kirjoitustaidolla!=)
Olisi vain kiva kuulla että olenko minä yksin näitten ajatuksieni kanssa!
Terv "Ikuisesti yksin"
Olen 21v 187cm/130kg Pukeudun siististi ja osaan käytöstavat ja olen ulos päin suuntautuva,mutta ongelmana tässä maassa on pinnalisuus kuka nyt vois rakastua ylipainoiseen mieheen?
Itse olen sinut itseni kanssa,siistejä vaatteita löytyy ja jaksan liikkuakkin eli en ole vain laiska paska.
Minulla on koulukiusatun tausta,mutta siitä olen päässyt yli ja olen antanut anteeksi kiusaajilleni jotka oli suurimmaksi osin tyttöjä joiden kanssa olen viime vuosina ystävystynyt.
Olen minä seurustellutkin armeija aikana seurustelin tytön kanssa joka oli samassa komppaniassa,mutta sen kaatui siihen että hän jätti minut,koska ei kestä jätetyksi tuloa!?!
Isona miehenä olen kokenut baarissa sijaispoikaystävän roolin,onhan se ihan ok välilä.Elippä nuorenpana en ollut sisäpiiri porukassa mukana koska olin lihava ja köyhästä perheesä,mutta kun perheeni taloudellinen tilanne parani todella huomattavasti niin sitten alkoi kavereita löytyä mutta minä en tykkää "siipikavereista" joten ne tippu aika nopeasti pois kuvioista.
Mutta nyt alkaa tuntua pahalta kun olen tällä hetkellä ainut sinkku kaveri piirissä,ja tunnen itseni aika pitkälti ylimääräisenä niissä porukoissa.Ja pahalta tässä tuntuu myös se että perheeni keskuudessa on alettu painostaa että,"olisko sinunkin aika etsiä tyttöystävä itsellesi". Olen myös niin ulospäin suuntautuva että kaikki ihmettelee miksei minulla ole jo tyttöystävää.Ja ehkäpä eniten rassaa semmoinen asia kun erään kaverini äiti oli sanonut että "minusta ja hänen tytöstää tulisi hyvä pari,kun minä olen kohtelias ja fiksu",ja hän tarkoitti tätä ja kielsi kertomasta hänen tytön nykyiselle poikaystävällee joka on minun hyvä kaveri ja todella hyvä tyyppi muutenkin.
Mutta mitä minä tässä enää surkuttelemaan,ja varsinkin tällä kirjoitustaidolla!=)
Olisi vain kiva kuulla että olenko minä yksin näitten ajatuksieni kanssa!
Terv "Ikuisesti yksin"
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lopeta toi itsesäälissä rypeminen ja ota ittees niskasta kiinni.Mitat on suht samat mulla.Silti löysin"unelmieni naisen"i hope.On ainaki kestäny 2v katella mua.Mee vaikka johku baariin ja tutustu siellä ihmisiin,varsinkin jos se ei ole sulle ongelma.Sä oot liian epävarma itsestäs.Nyt ryhdistäydy ja baanalle.
Yritä nyt sitten totuttautua ajatukseen että yksin jäit. Tasan ei käy onnen lahjat.
Ehkäpä "ongelma" on se, että suuntaudut koko aika ulospäin aina uuteen ja uuteen. Silloin ei mitään jatkuvuutta jonkun yhden kanssa pääse syntymään.
Mutta minkäs koira karvoilleen mahtaa?
Minusta tuntuu että kun suuntautuu ulospäin niin mahdollisuusdet sen oikean löytymikseksi tuplaan tuun, mutta voin olla väärässä.
Ja toisaalta kukas sitä semmosta hiljaista miestä etsii? Eikös semmoisen kanssa olis kiva seurustella joka osaa ottaa asiat haltuun,eikä ole vaan hiljaa ja vastaa vain silloin kun kysytään?
harmi että oot niin nuori, miehen tulee olla miehenkokoinen eikä mikään kukkakeppi.
Tsemppiä etsinnöissä
Mukava kuulla että on naisia jotka ovat tuota mieltä! =)
Tottahan se on että olen nuori,mutta kuitenkin 21v ja yksin 10 vuotta lisää ja olen 31v ja yksin.
Eikä tää ole varmaan mielenterveydellisestikkään kovin hyvä olla yksin ainakaan pitkään.
Ja tosia asiahan on että suurin osa naisista hakee sixpackkia ja mallin uran omistavaa miestä,ihan senkin takia että vois kavereille kehuskella.
-Looser-
ei kaikki oo niin pinnallisia että hakee vain sikspäkkiä. Älä oo niin epävarma, kyllä tästä maailmasta hyviäkin ihmisiä löytyy...
Oletko ajatellut itseäsi vanhempaa naista...Sinun ikäiset naiset ovat niin ulkonäköriittoisia että miehen todella pitää olla komea ja hoikka...vanhemmat naiset arvostaa miehessä muutakin kuin ulkonäköä....ei muutakun tanssikurssille ja naistentansseihin niin huomaat että sinulla on vientiä...ja sanon saman kuin Sarikin;harmi kun oot niin nuori....
Kyllähän niitä löytyy mutta kellä on aikaa ja mahdollisuuta lähteä etsimään kaukaa?
Ja mistä niitä yleensäkkin löytyy ei baareista ainakaan.
Pakko kommentoida vaikka en yleensä ota kantaa ulkonäkökysymyksiin tai niihin liittyvään.
Mun ikäiset naiset arvostavat miehessä kyllä ihan erilailla asioita ja juuri kokokysymystäkin kuin nuoremmat. Mä olen nuoremmille liian "jytky" pitkälle yli 100 kiloisena. Nyt kiloista on tosin sulanut reilusti toista kymmentä ja tuntuu, että kaikki on hävinnyt hartioista. Silti olen sen 100 sarjalainen.
Jos sallitte, että otan itseni vaikka esimerkiksi seuraavassa:
Mä ajattelisin koon ja siihen liittyvät kysymykset enemmän henkilökohtaisena asiana. Sellaisena mistä itse diggaa. Mä pidän itsestäni "isompana". Mä tyykkään että mulla on hartialinjaa ja puku täyttyy eikä roiku. Se, että urheilen ei liity mitenkään siihen mitä mä ulkonäössäni preferoin. Punttis ja pyöräily on mulle harrasteita, jotka ennenkaikkea antavat mulle korvien väliin täytettä. Se, että niillä on ulkonäköön vaikutusta on täysin toisarvoista mulle. Silloin kun kisasin olin 71kg, olin rima, en pitänyt siitä, mutta se oli valinta urheilun ja harrasteen ehdoilla. Eli mä en ajattele sitä, että joku ei pitäisi minusta tälläisenä. Hyvin moni ei pidäkään. Moni etsii kuten sanoitte 6päkkiä ja mallin laihaa vartaloa. Toisaalta se, että jos ei jollain tasolla ole tyytyväinen siihen mitä on, on se sitten ulkoisen seikan, kuten naisten takia, niin asian voi onneksi paikata. Ulkonäölle saa vuodessakin tehtyä aika remontin ja se ei vaadi ja nimenomaan se ei onnistukaan millään ihmekonsteilla dieeteillä tai himoliikunnalla. Sellainen rasittaa eikä ole pysyvää.
Mä en oikein osaa ehkä asiaa muotoilla, mutta mä en välitä siitä kenelle en kelpaa vaan siitä kenelle kelpaan. Mulle riittää yksi jolle kelpaan.
Minä 31 v. Ja yksin. Mutta kun tuo aika kuluu, tulee yksinolosta "luonnollista". Ainakin omasta mielestä. Tai sitten "itsenäisyydestä" tulee liian arvokasta, ettei siitä ajasta ole muille jaettavaksi.
Mielenterveydestä en tiedä. Voinhan olla ihan seinähullu, mutta mikä tärkeintä se ei nyt kiinnosta kun on itsellä melko hyvä olla. Ja eipä se mielenterveys kenellekään muille kuulu.
Ainahan sukulaiset yms. ovat utelemassa, että miten menee naisrintamalla. Sano suoraan, että pillunpuute vaivaa eli pitäisiköhän alkaa homoksi? Veikkaan etteivät utele sen jälkeen.
Tsemppiä vaan.
No ehkäpä tää yksinäisyys helpottaa kun alkaa köyhtymästä ja alkaa rikastua niin vois hankki ajanviete leluja,siis nopeita menopelejä jne jne
Ja toi pillunpuuten homma kuulostaa ihan varteen otettavalta ohjeelta!=)