Olemme asuneet yhdessä noin vuoden. Suhde toimii hyvin ja kaikki on periaatteessa hyvin. Olen ollut tietoinen poikaystäväni masennuksesta jo ennen suhteen aloitusta ja se on minulle ollut OK. Kuitenkin viime aikoina se on alkanut ahdistaa. Tuntuu, että saan tehdä kotona suurimman osan kotitöistä. Siivoan, laitan ruokaa, vien roskat, jne. Samalla käyn töissä ja käyn salilla, pidän huolta itsestäni. Välillä tuntuu siltä, että joudun vetämään poikaystävääni jatkuvasti perässäni. Tietysti minun täytyy ymmärtää hänen masennustaan. Olen iloinen siitä, että hän käy töissä, tekee myös ruokaa ja välillä myös siivoaa. Kuitenkin arvioisin, että teen kotitöistä noin 70-80%, eli suuremman osan. Haaveilen tasapuolisesta parisuhteesta ja se meillä onkin. Välillä kuitenkin ärsyttää.. eihän masennus hänen vikansa ole, eikä tee sitä tahallaan, mutta toisinaan tunnen epäreiluutta siitä, että saan sen vuoksi osakseni suuremman osan kodin töistä.
Poikaystävän masennus kaihertaa
tyttö84
288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei! Voimia. Meitä psyykkisesti sairastuneen läheisiä on paljon, ja yhteistä meille on se, että pyrimme auttamaan kaveria- huolehtimaan itse asioistaan.
Tuttu tunne, että joskus voimat hupenevat.
Itselleni se ettemme virallisesti asu yhdessä, on henkireikä- on osa viikosta ihan oma elämä, töineni, käsitöineni, lemmikeillekkin.
Oma kaverini on loppuunpalanut, ja lisäksi mitä ilmeisimmin diagnosoimaton bipolaari, joten härdelliä riittäää, kun on hyvin impulsiivinen- suunnittelemattomuus kuvaa parhaiten...
Kaverillani on lisäksi ilmiö nimeltä muistamattomuus. Päivittäisasiat tuppaa unohtumaan- kuten tapaamiset, ym.
Itse en ole "huolissani" kamusta. Meillä on terapiatunti, joskus- ovat itsellekin hyviä, mutta ne pitää valmistella, etteivät mene muuksi löperehtimiseksi- Aihe, käsittelykeino, aika, ja kesto suunniteltava. esimerkiksi tyyliin: kerro viikon parhaat palat, jutellaan niistä tänään kello 18, kahvilla/teellä. Tai esimerkiksi: Miltä tuntui kun kävimme tapahtumassa x, ja mitä tuntemuksista on opittavissa.
Masentuneen läheisellä on haasteita. oma voimattomuuden ja surun tunne on käsiteltävä että jaksaa rakastaa sitä ihmistä joka on sairauden takana. Itse en edes tarkkaan tiedä "kuka" kaverini on- olen tutustunut häneen sairaana ollessaan, katson että nyt tilanne on parempi, hänen kohdallaan kun kyse on ollut ihmissuhteen kariutumisen aiheuttamista, ja ammatillisista syistä- työt lähti alta.
Minä näen tyypissä ihmisen, ihanan. Yhä, näiden raskaiden asioiden kanssa...
no tuota kutsutaan arjeksi. Kaikki ei olekaan vaan ihanaa. Jos miehesi kuitenkin käy töissä ja tekee niitä kotitöitä, niin ei asiat niin hullusti ole.
Muistathan laskea myös ns miesten työt niihin tehtyihin töihin. Itse sain liitossa ollessani shaibaa niskaan, kun exälle jäi niin paljon kotitöitä vaikka teki enemmän töitä kodin ulkopuolella. Minun tkekemiin töihin ei vain laskettu, esim autojen renkaidenvaihtoa, puutarhakoneiden huoltoa, talon huoltotöitä, veneen huoltotöitä jne jne
Tuo on hyvin yleistä suomessa, että naiset suunnittelevat lomat ja reissut ja ruuat yms ja miehet ulevat passiivisina perässä.
Toisaalta minusta sinulla on oikeus terveeseen mieheen ja hyvään elämään, jos nykyinen ei maistu.