Opettajan elämä pelkkää ahdistusta

Madagascar

Hei! Olen vajaa kolmekymppinen paniikkihäiriöstä kärsivä, mutta viime aikoina elämä on potkinut ja kovaa. Olen jotenkin niin pahasti jumiutunut tähän olooni ja elämäntilanteeseeni, etten tiedä, miten tästä päästä yli. Toivottavasti voisitte vähän valaista.

Taustaa: paniikkihäiriöstä ja sos. til. jännittämisestä kärsinyt jo 17-vuotiaasta. Silti onnistunut selviämään eteenpäin ja kouluttautunut akateemisesti. Aloitin 1,5 v. sitten terapian ja minulla oli pidemmän aikaa Venlafaksiini-lääkitys, joka vaihdettiin nyt kk sitten Cymbaltaan kun tehot tuntuivat menevän.

Viimeiset 1,5 v. olen toiminut opettajana/luennoitsijana ja esiintynyt milloin ties missäkin. Tartuin tähän työtehtävään hieman vastahakoisesti peläten, ettei minusta ole siihen. Terapian ja lääkityksen (Venlafaksiini Propral, tarv. Opamox) avulla selvisin upeasti, kunnes nyt syksyllä tuli raja vastaan. Rankan työputken ja matkustelun jälkeen romahdin yhtäkkiä loka-marraskuussa täysin ja jouduin ajoittaan olemaan sairaslomalla. Rauhoittavien tarve kasvoi selvästi, en enää ole voinut käydä töissä ilman niitä.

Tilanne nyt: Lääkitystä vaihdettiin n. 3 vko:a sitten (Venlafaksiini -> Cymbalta). Reilun kuukauden olen ollut hyvin ahdistunut ja myös masentunut. Aamuisin, jos ei ole pakko, mulla kestää useita tunteja päästä sängystä ylös, enkä jaksa päivisin tehdä juuri mitään. Lääkityksestä ei ole ollut hyötyä (Opamox tietysti auttaa), en jaksa hoitaa töitäni samaan malliin kuin aikaisemmin ja parisuhteenikin kärsii, kun tuntuu ettei jaksa sitäkään ja kaikki ylimääräinen ahdistaa. Elämästä on yhtäkkiä tullut hirveän suppeaa ja rajoittunutta. Terapiakin tuntuu polkevan paikallaan...

Tämä on jo lyhyen aikuisikäni kolmas paha "romahdus", jolloin paniikkihäiriöni pahenee, sairastun myös masennukseen ja joko opiskelu- tai työkykyni kärsii. Aikaisemmat toki olivat omaa syytäni: lopetin lääkityksen kesken kaiken, mutta nyt lääkitys ilmaiesesti sanoi itse sopimuksensa irti. Tai sitten jonkin sortin burn out. Aikaisemmilla kerroilla jaksoin jotenkin uskoa uuteen nousuun ja paranemiseen ja siihen, että syömällä loppuelämäni lääkettä, voisin välttää näin pahat relapsit, mutta väärässä olin.

Mitenhän tästä pääsisi eteenpäin? Kuinka ihmeessä löytää tasapaino elämään ja välttää vastaavat episodit tulevaisuudessa?

5

476

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyvä tietää

      Kun syö lääkkeitä ja olo pahenne niiden aikana, silloin syy on lääkkeet. Siis syömäsi lääkeet pahentavat oloa, mikään sairaus ei ole todellisuudessa pahentunut. Jos väittää, että masennuslääkkeitä syömällä paniikkiin tulee masennus, on antanut höynäyttää itseään pahan kerran.

      Nuo romahdukset ovat ilmiselvästi lääkemuutoksesta johtuvia, tuo ensimmäinen romahdus kertoo siitä, että haittavaikutukset iskivät äkkiä kun elimistö väsähti työnteosta, sillä ei enää ollut voimia vastustaa myrkkyjen vaikutusta elilmistössä.

      Elimistö ei kestä jatkuvaa lääkkeiden vaihtamista tai vähentämistä. Jos lopettaa ja aloittaa uudestaan olet itsekin huomannut että se on vienyt elämäsi pahasti alamäkeen.

      Lääkkeistä johtuvaan elimistön tasapainottomuuteen ei luonnollisesti ole muuta hoitoa kuin lopettaa ne ja koettaa kestää vieroitusoireet.

      Mikään terapeutti ei voi poistaa lääkkeistä johtuvaa pahaa oloa. Turha sinne on kantaa rahojaan sen takia.

      • Enpä usko

        Tuskin se nyt ihan noinkaan on. Tunnollinen opettaja palanut loppuun. Cymbaltan aloituksesta tyypilliset sivuoireet, kyllä se siitä helpottaa, niin kuin on varmaan helpottanut jo. Jos kaikki on lääkkeen vika niin mistä se ensimmäinen paniikkikohtaus aikanaan tuli?


    • Lääkkeiden vika

      Kun lääkkeet jää päälle vuosikausiksi, ne tekee tuollaista. Ei open nykyisellä sairaudella / olotilalla ole enää mitään tekemistä sen alkuperäisen paniikin kanssa jolloin hän aloitti lääkkeet.

    • Madagascar

      Kiitos viesteistä.

      Itsekin ajattelin tuota loppuunpalamista, mutta viime viikkoina Cymbalta teki olon kamalaksi. Palasin Venlafaksiiniin, helpottaa jo tuntuvasti. Toivottavasti olo palaisi normaaliksi.

      Lääkkeiden avulla olen nimenomaan pystynyt elämään normaalia elämää, mutta pitäisi silloinkin kun menee hyvin ja lujaa tietää omat rajansa, ettei aja uudestaan itseään burn outin partaalle.

    • Ekonomi

      Ei lääkkeilläkään muutu mitenkään immuuniksi kohtuuttomalle stressille!
      Tuo Hyvä Tietää puhuu kyllä ihan soopaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      136
      2390
    2. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      345
      1875
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      40
      1557
    4. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      31
      1373
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      28
      1310
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      94
      1183
    7. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1153
    8. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      327
      897
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      104
      840
    10. Annan meille mahdollisuuden

      Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil
      Ikävä
      53
      752
    Aihe