Hei! Olen vajaa kolmekymppinen paniikkihäiriöstä kärsivä, mutta viime aikoina elämä on potkinut ja kovaa. Olen jotenkin niin pahasti jumiutunut tähän olooni ja elämäntilanteeseeni, etten tiedä, miten tästä päästä yli. Toivottavasti voisitte vähän valaista.
Taustaa: paniikkihäiriöstä ja sos. til. jännittämisestä kärsinyt jo 17-vuotiaasta. Silti onnistunut selviämään eteenpäin ja kouluttautunut akateemisesti. Aloitin 1,5 v. sitten terapian ja minulla oli pidemmän aikaa Venlafaksiini-lääkitys, joka vaihdettiin nyt kk sitten Cymbaltaan kun tehot tuntuivat menevän.
Viimeiset 1,5 v. olen toiminut opettajana/luennoitsijana ja esiintynyt milloin ties missäkin. Tartuin tähän työtehtävään hieman vastahakoisesti peläten, ettei minusta ole siihen. Terapian ja lääkityksen (Venlafaksiini Propral, tarv. Opamox) avulla selvisin upeasti, kunnes nyt syksyllä tuli raja vastaan. Rankan työputken ja matkustelun jälkeen romahdin yhtäkkiä loka-marraskuussa täysin ja jouduin ajoittaan olemaan sairaslomalla. Rauhoittavien tarve kasvoi selvästi, en enää ole voinut käydä töissä ilman niitä.
Tilanne nyt: Lääkitystä vaihdettiin n. 3 vko:a sitten (Venlafaksiini -> Cymbalta). Reilun kuukauden olen ollut hyvin ahdistunut ja myös masentunut. Aamuisin, jos ei ole pakko, mulla kestää useita tunteja päästä sängystä ylös, enkä jaksa päivisin tehdä juuri mitään. Lääkityksestä ei ole ollut hyötyä (Opamox tietysti auttaa), en jaksa hoitaa töitäni samaan malliin kuin aikaisemmin ja parisuhteenikin kärsii, kun tuntuu ettei jaksa sitäkään ja kaikki ylimääräinen ahdistaa. Elämästä on yhtäkkiä tullut hirveän suppeaa ja rajoittunutta. Terapiakin tuntuu polkevan paikallaan...
Tämä on jo lyhyen aikuisikäni kolmas paha "romahdus", jolloin paniikkihäiriöni pahenee, sairastun myös masennukseen ja joko opiskelu- tai työkykyni kärsii. Aikaisemmat toki olivat omaa syytäni: lopetin lääkityksen kesken kaiken, mutta nyt lääkitys ilmaiesesti sanoi itse sopimuksensa irti. Tai sitten jonkin sortin burn out. Aikaisemmilla kerroilla jaksoin jotenkin uskoa uuteen nousuun ja paranemiseen ja siihen, että syömällä loppuelämäni lääkettä, voisin välttää näin pahat relapsit, mutta väärässä olin.
Mitenhän tästä pääsisi eteenpäin? Kuinka ihmeessä löytää tasapaino elämään ja välttää vastaavat episodit tulevaisuudessa?
Opettajan elämä pelkkää ahdistusta
5
498
Vastaukset
- Hyvä tietää
Kun syö lääkkeitä ja olo pahenne niiden aikana, silloin syy on lääkkeet. Siis syömäsi lääkeet pahentavat oloa, mikään sairaus ei ole todellisuudessa pahentunut. Jos väittää, että masennuslääkkeitä syömällä paniikkiin tulee masennus, on antanut höynäyttää itseään pahan kerran.
Nuo romahdukset ovat ilmiselvästi lääkemuutoksesta johtuvia, tuo ensimmäinen romahdus kertoo siitä, että haittavaikutukset iskivät äkkiä kun elimistö väsähti työnteosta, sillä ei enää ollut voimia vastustaa myrkkyjen vaikutusta elilmistössä.
Elimistö ei kestä jatkuvaa lääkkeiden vaihtamista tai vähentämistä. Jos lopettaa ja aloittaa uudestaan olet itsekin huomannut että se on vienyt elämäsi pahasti alamäkeen.
Lääkkeistä johtuvaan elimistön tasapainottomuuteen ei luonnollisesti ole muuta hoitoa kuin lopettaa ne ja koettaa kestää vieroitusoireet.
Mikään terapeutti ei voi poistaa lääkkeistä johtuvaa pahaa oloa. Turha sinne on kantaa rahojaan sen takia.- Enpä usko
Tuskin se nyt ihan noinkaan on. Tunnollinen opettaja palanut loppuun. Cymbaltan aloituksesta tyypilliset sivuoireet, kyllä se siitä helpottaa, niin kuin on varmaan helpottanut jo. Jos kaikki on lääkkeen vika niin mistä se ensimmäinen paniikkikohtaus aikanaan tuli?
- Lääkkeiden vika
Kun lääkkeet jää päälle vuosikausiksi, ne tekee tuollaista. Ei open nykyisellä sairaudella / olotilalla ole enää mitään tekemistä sen alkuperäisen paniikin kanssa jolloin hän aloitti lääkkeet.
- Madagascar
Kiitos viesteistä.
Itsekin ajattelin tuota loppuunpalamista, mutta viime viikkoina Cymbalta teki olon kamalaksi. Palasin Venlafaksiiniin, helpottaa jo tuntuvasti. Toivottavasti olo palaisi normaaliksi.
Lääkkeiden avulla olen nimenomaan pystynyt elämään normaalia elämää, mutta pitäisi silloinkin kun menee hyvin ja lujaa tietää omat rajansa, ettei aja uudestaan itseään burn outin partaalle. - Ekonomi
Ei lääkkeilläkään muutu mitenkään immuuniksi kohtuuttomalle stressille!
Tuo Hyvä Tietää puhuu kyllä ihan soopaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä
Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai1029629Persut: haluamme lisää veroja!
Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki764957Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.
https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.554702Päivän Riikka: Uudenkaupungin autotehdas hiljeni
Näin ne 100 000 uutta pysyvää ei-tempputyötä yksityiselle sektorille tämän hallituksen ansiosta syntyy. Työntekijöille j92431Persuja ei aluevaltuustoissa näy
Ei tunnu persuja paljon paikalliset asiat kiinnostavan, vaan ainoastaan ulkomaalaiset, joku Israel ja Trumpin fanitus.02130Numero josta kaivattusi tulee mieleen
Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.1051652- 451458
Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera
Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota571391Kerro kaivattusi nimi tai nimikirjaimet
🌠 Tähdenlento! Kirjoittamalla kaivattusi nimen tai nimikirjaimet tähän, saattaa toiveesi toteutua.511387Tämmönen höpsö
Höpönassu mä olen. En mikään erikoinen…hölötän välillä ihan levottomia. Tykkäisit varmasti jos olisin siellä sun vieress441306