Neuvostoliitolle viime sotien tuloksena luovutetussa osassa Karjalaa sijaitsee Salmi-niminen pitäjä. Erikoista tässä suomen kielelle tavallisessa paikannimessä on se, että sitä taivutetaan "Salmissa" "Salmiin"- muodossa. Salmihan muuten taivutetaan kirjakielen mukaan "salmessa" ja vastaavan kaavan mukaan näitä saman tyyppisiä sanoja kuten lampi, kampi, lempi jne.
Mutta sitten on ainakin Ylä-Savon Vieremällä kylän, ja naapurikunnassa maastokohdan nimenä sellainen kuin Salahmi. Se taas taivutetaan, kuten tämä Karjalan Salmi eli Salahmin, Salahmissa, Salahmilla jne. Niinpä tuli mieleen, että onkohan tällä edellä mainitulla Salmi- pitäjän nimellä ollut alun perin jokin muu, Salahmin tapaan tuntematon merkitys, kuin se kapeaa vesialuetta tarkoittava?
Kapea vesi taivutettuna
7
356
Vastaukset
Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin ja tätä on käytetty myös erisnimen taivutuksessa. Vrt. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1877
- Taivuttelija
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu. - toinen, ensi alkuun
Taivuttelija kirjoitti:
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu.Luovutetussa Karjalassa oli myös Vahvialassa kylä tai taajama nimeltä Nurmi. Ymmärtääkseni tämäkin taipuu iillisenä - Nurmissa, Nurmin.
- paikalla vallitseva
toinen, ensi alkuun kirjoitti:
Luovutetussa Karjalassa oli myös Vahvialassa kylä tai taajama nimeltä Nurmi. Ymmärtääkseni tämäkin taipuu iillisenä - Nurmissa, Nurmin.
Nyky-Suomessa tällainen kuin Kangaslampi - Kangaslammilla, Rusko - Ruskolla.
Nämä eivät kyllä ollekaan -salmi-päätteisiä, totta.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Jossakin Kotuksen sivuilla se sanottiinkin, että paikannimissä noudatetaan paikkakunnalla muotoutunutta tapaa...
Menetystä Karjalasta ja nimistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistonhuolto/ohjeita_ja_suosituksia/tyhja_sivu/luovutetun_karjalan_kunnannimet - mikä merkitys.
Taivuttelija kirjoitti:
"Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että paikallisessa murteessa on käytössä taivutus salmi : salmin..."
Tämä on yksi looginen selitys.
Se vain on kummallista, että miten tämä murteinen muoto tässä Salmin tapauksessa saanut jäädä elämään myös kirjakielisessä tekstissä. En ainakaan muista, että tällaista poikkeusta olisi muiden paikkakuntien kohdalla noudatettu.Entäpä se, että aikoinaan suomen kielen sijasta virkakieli oli ruotsi... Salmis.
- Kainuusta minäkin
Salmi – Salahmi – Salami?
Ylä-Kainuun suurin kunta on kirjasuomeksi Suomussalmi, paikallisten kielellä Suomussalami. Voisi tarkoittaa niinkin eksoottista herkkua kuin kalojen perkuutähteistä valmistettua kestomakkaraa.
Eikös muuten muuan kovaluinen ykköskaava-autojen kilvanajaja -Heikki olekin sieltä päin kotoisin?
Onhan noita vaihtelevia taivutuksia maantieteen ulkopuolellakin. Saman sanan taivutusmuodot saattavat tunnetusti vaihdella eri merkitysten mukaan:
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
jne.
Vuori? Teräsvuori? Teräsvaari? Suomussalmen apupapille syntyi 1865 poikalapsi, joka sai kasteessa nimen Carl Johan. Pojasta tuli sittemmin lainoppinut, joka nousi aivan yhteiskunnan laelle. Suomalaiset tunsivat ensimmäisen presidenttinsä etunimillä Kaarlo Juho. Mies ehti kokea vielä Helsingin olympialaisetkin – K. J. Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana syksyllä 1952.- le langage
Samoja sanojako? Taitavat olla ennemminkin homonyymejä nämä…
vuori – vuoren / vuorin
laki – lain / laen
viini – viinin / viinen
kuori – kuoren / kuorin
Noissa esimerkeissä ovat kyseessä aivan eri sanat:
vuori – vuoren (luonnonpaikka) / vuori - vuorin (takin vuori)
laki – lain (laki lakikirjassa) / laki - laen (esim. kukkulan laki)
viini – viinin (alkoholijuoma) / viini - viinen (nuolikotelo)
kuori – kuoren (hedelmän kuori) / kuori - kuorin (kirkon osa)
samoin kuin esim. kuusi - kuusen (havupuu) / kuusi - kuuden (lukusana)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 744217
Purra on kantanut vastuuta täyden kympin arvoisesti
Luottoluokituksen lasku, ennätysvelat ja ennätystyöttömyys siitä muutamana esimerkkinä. Jatkakoon hän hyvin aloittamaans883939Surullista
Että menetit sen naisen , tosi surullista ja vielä oman tyhmyyden takia ,ymmärrän että se on masentavaa572458Muuttunut käytös
Onko kaivattusi käytös muuttunut? Tiedätkö mistä se johtuu? Haluatko kertoa, mitä tapahtui?652302Väkeä oli liikkeellä
Nyt leijutaan pilvissä. Kun eläinpuistossa oli porukkaa 😆😆 Olihan siellä kun ilmaiseksi pääsivät. Eiköhän se juuri sik412024- 491889
- 1101820
Kummallista
Oletteko koskaan ihastuneet ihmiseen, joka ei ulkonäöltään vastaa ollenkaan ihannettanne?551663- 561662
- 631547