Kaikki mukaan!

Jos vaikka aloittajana laitat itse ensin tietosi?

Minä ainakin uskallan kertoa ilman mitään ongelmia oman tarinani. Olen kohta 40v. nainen, joka oli ennen lapsia hoikassa kunnossa ja eli todella liikunnallista elämää. Lasten syntymän jälkeen kärsin huonon parisuhteen aiheuttamasta stressistä ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja lihoin noin 30kg:a. Ennen painoin 57kg/161cm, masennusten ja riitaisan parisuhteen jälkeen painoin enimmillään melkein 90kg.

Laihdutus alkoi kyllästymisestä jatkuvaan pahaan oloon viime heinäkuussa. Päätin pudottaa painoni normaaliksi vaikka väkisin. Aloitin laihdutuksen lyhyellä paastolla, jonka jälkeen siirryin kevyeen sokerittomaan ruokavalioon. Muuta en ruokavaliostani muuttanutkaan kuin sen, että luovuin sokerisista herkuista kokonaan, alkoholista lähes kokonaan, ja pienensin annoskokoja huomattavasti. Ruokavalioni on aina ollut sillä tavalla terveellinen, ettei ole ollut tarvetta sitä enempää muuttaa.

Nyt olen pudottanut alle 6kk:ssa noin 20kg ja olen jo lähellä indeksien mukaista normaalipainoa. Vielä on kuitenkin matkaa lopulliseen tavoitteeseen noin 8kg.

Tässä muutama vinkki laihdutukseen, mutta niistä ei ole apua ellette ihan oikeasti sisäistä asiaa, jota yritän sanoa. Miettikää siis lukemaanne, älkääkä vain selatko läpi.

1. VALITKAA TERVEELLISIÄ RUOKIA, JOISTA OIKEASTI PIDÄTTE, ÄLKÄÄKÄ YRITTÄKÖ VÄKISIN SYÖDÄ NIITÄ TERVEYSPÖPERÖITÄ, JOITA YLI KAIKEN INHOATTE (olkaa silti rohkeita kokeilemaan uusia juttuja), muuten opitte vain vihaamaan tätä terveysmatkaa ja olette suuremmassa vaarassa luovuttaa kesken.

2. ANTAKAA ITSELLENNE ANTEEKSI. Minä olen retkahtanut monen monta kertaa, mutta olen oppinut hallitsemaan retkahduksiani. Tiedän, ettei koko projekti kaadu yhden tai edes kahden päivän mässäilyyn. Sen jälkeen on aivan yhtä hyvä jatkaa eteenpäin.

3. SISÄISTÄKÄÄ, ETTEI KUKAAN MUU OLE VASTUUSSA YLIPAINOSTANNE. Laihtuminen tapahtuu korvien välissä. Minun ahmimishäiriölle on monta synkkää syytä, mutta minä itse olen ollut syypää siihen, etten ole saanut sitä hallintaan. Elämässä on asioita, joihin en enää voi vaikuttaa, mutta painooni ja hyvinvointiini voin. Laihtuakseen pysyvästi pitää ymmärtää, miksi syö liikaa. Mikä mekanismi siellä hillittömän syömisen tarpeen takana vaikuttaa. Älkää siis käyttäkö niitä upeita aivojanne vain kaloreiden tai hiilareiden laskemiseen vaan käyttäkää niitä aivojanne ITSENNE JA KÄYTÖKSENNE YMMÄRTÄMISEEN.

4. ASETTAKAA JÄRKEVIÄ TAVOITTEITA. Älkää yrittäkö saavuttaa liikaa liian pian. Armottomuus, kiire, stressi, ja kaikki negatiiviset ajatukset syövät motivaatiota, mutta älkää myöskään pelästykö sitä, jos jonain päivänä huomaatte, ettei jaksa kiinnostaa yhtään mitä suuhunne laitatte. Jos tavoitteenne ja välitavoitteenne ovat sopivan haastavia, mutta eivät liian haastavia, teillä on mahdollisuus löysäillä vaikka kerran viikossa. Itse pidin laihdutuksen alkuvaiheessa yhden päivän syöminkejä ihan harkitusti. Aina uuden viikon alussa annoin itseni syödä yhtenä päivänä ihan mitä halusin ja kuinka paljon tahdoin. Lopulta tämäkin tarve kuoli pois ihan itsestään, koska olin kutistanut vatsalaukkuni niin pieneksi, etten enää nauttinut ylensyömisestä.

TSEMPPIÄ KAIKILLE PUDOTTAJILLE! Jos minä tähän pystyn, jokainen pystyy!