Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
Vastaukset 26
Vanhimmat
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
Nämä edellä luellut sopimukset on saanut Ay-liike aikaan.
Ilman sitä oltaisi vielä "kivikaudella".
Tähän ei pysty yksikään YTK kuuluva yksin sopimaan.
Yhteiskunnan terävä pää suunnittelee EU-LIITTOVALTIOSSA työntarjonnan lisäämistä, työ-aika joustoja, työnantajan yksipuolista sanelua palkan alennuksista, työttömyysturvan porrastamista alentamista ja sisäistä
Voi olla, että osa näistä em. asioista on vaikuttanut näiden YTK pelleihin heidän elämänsä alussa.
Tuskin kaikki pellet ovat syntyneet kultalusikka suussa
ek ja ytk kätyrit uskovat, että em. asiat on lainsäätäjä hyvää hyvyyttään tehnyt suomen työväestön turvaksi
USEIN KUULEE VÄITTEEN, TYÖNANTAJAN maksavan työntekijän työttömyysvakuutus maksun!,.- ilman työntekijän kuulumista työttömyyskassaan -JÄSENENÄ
Näiden AY-liikkeen "saavutusten" vuoksi Suomi on pudonnut muiden maiden kelkasta, ja alaspäin mennään kovaa vauhtia. Lisää vapaata ja vähemmän töitä ja enemmän liksaa, hölmöläisten hommaa.
kun duunari saa palkkaa se on sitten
Tuosta ay-liikkeen ansiolistasta taitaa taaskin puuttua se kuinka ansiokasta työtä ay-liike teki Suomen pääsystä Euroopan Unionin kovaan ytimeen.
Ja siitä ilosta tavallinen duunari on maksanut kovan hinnan halvemman työvoiman vapaan liikkumisen muodossa tänne koti-Suomeemme puhumattakaan nykyisistä Venäjän pakotteista!
Ja AY-liike toi toppahousut tekemään pilahinnalla sutta ja sekundaa ?
Toi vaikka Venäjä ei ole EU-maa..........
AY-liike ei tuonut ketään tekemään pilahinnalla mitään ei priimaakaan! Kyllä suomalainen työnantaja osaa ja HALUAA maksaa sitä pilahintaa niin siirtotyöläisille kuin suomalaisillekkin duunareille. Eikä siihen mitään EU:ta tavita, työnantajat ovat aikapäiviä sitten perustaneet Venäjälle ja Balttian maihin reppufirmoja joista urakoitsijat halvimmat vlitsevat!
Raha työmarkkinoilla puhuu, on aina puhunut ihan ilman valtioita ja nooden rajoja!
Täällä jaksetaan väkistä miten huonosti Suomella menee ay-liikkeen takia! Eipä ole kovin pitkää aikaa sittä kun suomalaiset komennusmiehet rakensivat Svetogorskia ja Kostamusta KUNNON palkalla verottomilla päivärahoilla, silloin ay-liikkeenjäsenistö piti huolen asioistaan eikä hehkuttanut HALVAN työttömyyskassamaksun puolesta!!!!
Kukin taaplaa tyylillään ja toimii lahjoillaan! Suomen HYVINVOINTI on rakennettu ay-liikkeen ansiosta ja niistä EDUISTA nauttivat johtajat ja OSAKKEENOMISTAJATKIN!!!
AY-liike ei ole vielä tähän päivään mennessä tuonut suomalaisille mitään hyvää, eikä tule tuomaakaan. Näin se nyt vain on,mutta ay-liikettä tarvitaan juuri näitä vähä-älyisimpiä duunareita varten, koska he tuskin muuten pysyisivät edes hengissä.
Meinaat vain olla EK-porukan piilo akentti
"akentti" kirjoitetaan "agentti", juuri tuollaisia kouluttautumattomia vajakkeja varten AY-liikettä tarvitaan, onhan niitäkin vielä tässä yhteiskunnassamme, valitettavasti.
onnetonta porukkaa
Ed kirjoittaja on osittain oikeassa. Mikäli AY-liikettä ei olisi, nykyajan uusavuttomat tekisivät duuninsa nälkäpalkalla ja sorrettuina vrt. Kiina, Intia, Vietnam.....jne
Ja täällä ei ole töitä edes nälkäpalkalla ja työpaikat tulee vähenemään edelleen...
Olen vaan tavallinen duunari, mielestäni liitosta eroaminen on suurin typeryys mitä voisin tehdä.
Kiristynyt taloustilanne näyttää siirtyvän työntekijöiden syyksi. Tosiasiassa duunarit joutuvat nyt maksamaan harjoitetun oikeistolaisen talouspolitiikan seuraukset. Työnantajat syyllistyvät ylilyönteihin, joihin tavallinen duunari tarvitsee apua. Liitto on ainoa joka voi auttaa. Siksi siis liitossa
tottakai se työntekijöiden syy, vaativat liikaa palkkaa siitä mitä saavat aikaan, joten potkut niille vaikka kuuluisivatkin liittoon.
YTK-jäsen saa 3 kolminkertaista palkkaa ja 4 nelinkertaiset lomat kuin Ay-akentit
"mielestäni liitosta eroaminen on suurin typeryys mitä voisin tehdä."
Voisitko kertoa, että miksi?
-Tänäpäivänä ei ole mitään eroa siinä vaiheessa, kun irtisanomisia jaetaan, että kuulutko liittoon, vai et.
-95% avoimista työpaikoista on vuokramiespaikkoja, mitä se liitto siinä auttaa?
Se, että kuulut liittoon ei anna sinulle mitään etua, kun puhutaan vuokrapaikasta, jossa perjantaina sanotaan, että ei tarvitse enää maanataina tulla..
Palkankorotukset on olleet vuosia jäissä, ja toisaalta ne on yleissitovia.
Se viimeinenkin AY-änkyrä saadaan pihalle, kun maksetaan maksimissaan puoli vuotta palkka äijälle kotiin
Viimeisin totuus löytyi tuosta lööpeissä olleesta jutusta, jossa pääluottamusmies irtisanottiin, että se siitä AY-lliikkeesta.
Tänäpäivänä on työnhakijan etu, jos ei liittoon kuulu.
En kiistä AY-lliikkeen aikaansaamia etuja, mutta nyt eletään aikaa, jota voisi verrata pärevalo vs. sähkövalo. Tässä AY-liike edustaa tuota pärevaloa..
Lisäksi tuo liiton herrojen ahneus kyrsi sen verran, että sanoin, että YTK, kun paljon ylitöitä tekevänä liiton maksu meni bruttotuloista, ja minun jouluruokani ei ollut yhtään sen kummempaa, kuin normaalin 40 tuntia viikossa tekevilläkään.
Kuulehan Änkyrä, jos laiton irtisanominen, niin siitä ei selviä millään puolen vuoden palkalla, koska pitkässä työsuhteessa jo irtisanomisaika on puoli vuotta, näissä puhutaan ainakin vuoden palkasta..
Liiton toimesta on myös työsuhteita palautettu työtuomioistuimessa.
YKt:jäsen ei saa mistään korvausta, loinen lentää leppäkeihäänä, tyhmyydetä kärsii, toisten selässä ratsastaja.
"jos laiton irtisanominen"
-Veteen piirretty viiva.. Katsos, tuotannolliset ja taloudelliset syyt, ja ukko pihalle, niin siinä saa AY-liikkeen lakimiehet pistää parastaan, että oikeudessa voittavat..
Toisaalta tuo pääluottamusmiehen irtisanominen oli sellainen temppu, että kannattaa ensi kesänä höylätä niitä päreitä vino pino..
Se nyt vaan menee siten, että maksatko YTK:n 118€ vai liiton golfklubin 600€.
YTK jyrää
Vuokratyön ongelmat ovat aivan totta, johon liittojen olisi jo aikaa pitänyt puuttua. Ongelmana varmaankin on se etteivät vuokratyöntekijät ja osa-aikaiset viitsi liittyä liittojen jäseniksi……voi olla tuossa edunvalvonnassa siksikin ongelmaa. Heille on tärkeintä saada työttömyyskorvausta jostakin silloin kun ei ole töitä. Heille ei kaikille ole ehkä edes selvinnyt se mihin he ovat sopimusalallaan oikeutettuja. Onhan noita keinottelijoitakin jotka yrittävät jossain tehdä sen 10 kuukautta, että pääsevät sitten meidän veronmaksajien iloksi. Varmaankin tuossa tilanteessa pyrkii mahdollisimman halvan kassan jäseneksi.
Onneksi suuri osa työtätekevistä on vielä koko aikaisia ja heistäkin enemmistö on vielä liittojen jäseniä. Heistäkin suurin osa vielä ymmärtää järjestäytyneen yhteiskunnan toimivuuden.
"Ongelmana varmaankin on se etteivät vuokratyöntekijät ja osa-aikaiset viitsi liittyä liittojen jäseniksi……"
-No ei!!
Se ei tänäpäivänä auta yhtään mitään, oletko liiton jäsen, vai et, kun työmarkkinat on menneet sellaisiksi, että ei ole työpaikkoja, joihin valitaan henkilö "toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen" eli lue vakituiseen työsuhteeseen.
Tämä vuokrapaikkojen tarjonta on työnantajien vastaus AY_liikkeen sanelupolitiikkaan, ja tässä keskustelussa tuli pää vetävän käteen jo vuosia sitten.
Seuraava siirto on se, että työnantaja sanoo, että vuokramiehelle maksetaan 3€ vähemmän, kuin ennen, ja jos ei kiinnosta, niin aina löytyy joku , jota kiinnostaa.
Puolalaista toppahousua löytyy pilvin pimein muut itäblokin maat.
Näin se valitettavsti menee..
PS. Vaimoni hoitaa kehitysvammaisia, jonne haettiin sairaanhoitajaa. Sopiva löytyi, tosin hän on Kenialainen, eikä puhu suomea..