Jos joskus lähitulevaisuudessa joku tämän AKT:n lakon seurauksena irtisanottu metalli- tai paperiteollisuustyöntekijä hyppää Espoossa tai Vantaalla bussiin, mikä hänen kommenttinsa bussikuskille on.
Niitä irtisanomisia ja lomautuksiahan tulee olemaan - paperitehaan alasajo ja uudelleenkäynnistys maksaa miljoonia ja yhdeltä tehtaalta irtisanottavien määrä lasketaan kymmenissä. Jos ei muuten, niin ainakin tulevaisuudessa palkataan vähemmän väkeä, koska tuotannon katkeamattomuus on epävarmempaa, kuin aiemmin oli oletettu. Tietysti tehtaan alasajo raaka-ainepulan takia on varsin perusteltu syy lomauttaa (lähes) koko tehtaan henkilökunta siihen asti, kunnes raaka-ainetoimitukset on taas varmistettu ja ensimmäiset (esim. paperitehtaan tapauksessa) kemikaalikuljetukset ovat saapuneet tehtaalle.
Vastaavasti konepajateollisuus ja ylläpitopalveluja antavat yritykset menettävät paperiteollisuudesta tärkeän tulonläheen, koska tehdasta ei ajeta koko kapasiteetilla. OK, ylläpitovaatimukset voivat joa tällaisesta on-off -toiminnasta lisääntyä, mutta haitat ovat jo parin päivän päästä suuremmat,, kuin hyödyt.
ADR-Haanpää on varsin tuttu näky myös terästehtaiden ja metallituotteiden jatkojalostusyksiköiden pihalla - pelkät metsäteollisuuden investointien vähennykset (koskee lähinnä Metsoa), eivät siis ole metalliteollisuuden ainoat menetykset. Kaikki menetykset tuloista otetaan aina huomioon myös työllistämiskysymyksissä. Menetyksiä suurempi työllistämishaitta on _epävarmuuden_ lisääntyminen - siis uuden työntekijän tuottavuusodotuksen (siis tarpeen palkata uusi työntekijä) pitää olla hitusen suurempi tulevaisuudessa, kuin vielä ennen lakkoa.
Niitä irtisanomisia ja lomautuksiahan tulee olemaan - paperitehaan alasajo ja uudelleenkäynnistys maksaa miljoonia ja yhdeltä tehtaalta irtisanottavien määrä lasketaan kymmenissä. Jos ei muuten, niin ainakin tulevaisuudessa palkataan vähemmän väkeä, koska tuotannon katkeamattomuus on epävarmempaa, kuin aiemmin oli oletettu. Tietysti tehtaan alasajo raaka-ainepulan takia on varsin perusteltu syy lomauttaa (lähes) koko tehtaan henkilökunta siihen asti, kunnes raaka-ainetoimitukset on taas varmistettu ja ensimmäiset (esim. paperitehtaan tapauksessa) kemikaalikuljetukset ovat saapuneet tehtaalle.
Vastaavasti konepajateollisuus ja ylläpitopalveluja antavat yritykset menettävät paperiteollisuudesta tärkeän tulonläheen, koska tehdasta ei ajeta koko kapasiteetilla. OK, ylläpitovaatimukset voivat joa tällaisesta on-off -toiminnasta lisääntyä, mutta haitat ovat jo parin päivän päästä suuremmat,, kuin hyödyt.
ADR-Haanpää on varsin tuttu näky myös terästehtaiden ja metallituotteiden jatkojalostusyksiköiden pihalla - pelkät metsäteollisuuden investointien vähennykset (koskee lähinnä Metsoa), eivät siis ole metalliteollisuuden ainoat menetykset. Kaikki menetykset tuloista otetaan aina huomioon myös työllistämiskysymyksissä. Menetyksiä suurempi työllistämishaitta on _epävarmuuden_ lisääntyminen - siis uuden työntekijän tuottavuusodotuksen (siis tarpeen palkata uusi työntekijä) pitää olla hitusen suurempi tulevaisuudessa, kuin vielä ennen lakkoa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten muuten käy paperi- ja metallimiesten vuorolisille ja tuotantopalkkioille, jos tehdas joutuu seisomaan pari viikkoa AKT:n lakon takia? Kysyn vaan, kun eilisiltaisen A-plussassa olleen bussikuskin mukaan lakossa ollaan ennen kaikkea siksi, että pelätään osa-aikaisien vievän osansa iltalisistä. Riittääkö paperimiehillä ymmärrystä tuollaiselle lakolle vielä silloinkin, kun se alkaa näkyä omassa palkkapussissa?
...muista kuin itsestään! Se on nähty!
Miten muuten on...
Eikös paperimiehillä ole sellainen etu että heitä ei saa lomauttaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Eli onko tämä syy sellainen.
15
LOMAUTTAMINEN
15.1 Metsäteollisuus ry toteaa, että lomautuksiin turvaudutaan vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa.
SOV.
Työtuomioistuimen tuomiossa 56/99 on määritelty edellä mainitun lauseen oikeudellinen luonne.
Mahdollisissa tuotannonrajoitustilanteissa pyritään henkilöstölle antamaan koulutusta tai osoittamaan muita työtehtäviä.
15.2 Mikäli syntyy tilanne, jossa lomautuksiin näytetään jouduttavan, on hyvissä ajoin käytävä yhteistoimintaneuvottelu. Neuvottelussa, jossa lomautuksen perusteiden, vaikutusten ja vaihtoehtojen käsittelyyn on varattava riittävästi aikaa, on myös selvitettävä yrityksen ja asianomaisen tehtaan tuotannollinen ja markkinatilanne sekä lomautuksen taloudellinen vaikutus yritykselle ja työntekijöille. Neuvottelussa on myös selvitettävä, voidaanko ylityön tekemistä vähentämällä työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen huomioon ottaen vaikuttaa lomautuksen alkamiseen, kestoon tai laajuuteen. Neuvotteluja on käytävä niin usein, että henkilöstöllä on riittävät tosiasialliset mahdollisuudet esittää omat näkökantansa ja vaihtoehdot asiassa.
15.3 Paikallisesti voidaan lisäksi sopia lomautuksen vaihtoehtona asianomaisten työehtosopimusmääräysten estämättä, että
- annetaan vuorovapaita käytössä olevista työaikajärjestelyistä ja jo ilmoitetuista vuorovapaa-ajankohdista poiketen tai
- lomakautena annettava vuosiloman osa annetaan kahtena yhdenjaksoisena lomajaksona, jolloin toisessa lomakautena annettavassa lomajaksossa on vähintään 12 lomapäivää.
15.4 Liitot pitävät tarpeellisena, että ne saavat hyvissä ajoin riittävän informaation suunnitelmista yrityksessä tapahtuvista työvoimaan kohdistuvista lomautuksista ja irtisanomisista
Työsopimuslaki
12 §
Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.
Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.
Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.
Seitsemän päivää on lyhyt aika vetää TES:n vaatimat yt-nuvottelut koulutussuunitelmineen läpi. Koulutustakaan ei viikkotolkulla voi pitää, saatika näin massiivisesti järjestää - joten viimeistään kahden viikon päästä (ensi maanantaista lukien) alkaa jo suurimman osan paperityöläistäkin lompakko ohentua.
Lakko loppunee ennen sitä. Ensimmäiset lomautusvaroitukset annetaan toki jo maanantaina - ellei ole jo annettu. AKT pelaa upporikasta ja rutiköyhää, katsotaan miten käy.
yhteiskunnan KUPPARI!