Naiset käyttävät paljon nettiä nykyisin sinkkuna ollessaan. On ihan tavallista että keskiverto, ei välttämättä bilehirmu mutta mukava ja sievä tyttö etsii myös netistä juttuseuraa.
Ei naisiakaan aina nuo baarit kiinnosta. varsinkaan niitä, jotka eivät pidä tanssista tai juo kovin paljon. Itse löysin maailman ihanimman tytön juuri netin avulla. Siitä vain virtuaalideittailemaan, sen jälkeen pari mailivaihtoa ja tapaat tytön. Ja voit jatkaa kunnes sopiva löytyy. Ei ole luuseriratkaisu, vaan keino niille joilla raittiimmat elämäntavat ja eri asenne.
Mitäs naiset sanoo?
Ei naisiakaan aina nuo baarit kiinnosta. varsinkaan niitä, jotka eivät pidä tanssista tai juo kovin paljon. Itse löysin maailman ihanimman tytön juuri netin avulla. Siitä vain virtuaalideittailemaan, sen jälkeen pari mailivaihtoa ja tapaat tytön. Ja voit jatkaa kunnes sopiva löytyy. Ei ole luuseriratkaisu, vaan keino niille joilla raittiimmat elämäntavat ja eri asenne.
Mitäs naiset sanoo?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tehokas tapa seuran etsiminen netistä on, mutta suuritöinen. Minä kirjoittelin usean kymmenen naisen kanssa, kunnes nykyinen kultani löytyi.
Kirjoittamisen puoliammattilaisena pystyin lukemaan rivien välistäkin yhtä sun toista, ja täytyy myöntää, että surkea kirjoituspuolen taito pudotti "pisteitä" rajusti.
Käytän aika paljon nettiä. Näin sinkkuna. On tullut netti deittaultua, mutta ei ainakaan vielä ole kolahtanut.. Ainakaan vakavemmalla tasolla. Ystäviä kyllä saanut jossei muuta.
Ja pidänkin itseasiassa itseäni juuri tuollaisena "keskivertotyttönä" :) Ulkonäkö ok, koko aikaa ei jaksa bilettää, mutta hauskaakin osaan pitää. Netti ei todellakaan ole mikään "luusereiden" tapa hakea seuraa. Ihan normaaleja ihmisiä täällä liikkuu. Vaikkakin "ei niin täysjärkisiin" ihmisiin törmäämisen riski on paljon suurempi kuin arkielämässä, koska aina ei vain voi lukea rivien välistä millainen tyyppi siellä kirjoittelee.
Missä niihin naisiin sitten voi tutustua? Itse olen kiertänyt useemmankin deittipalvelun läpi... eikä naisia missään niistä ole kovin montaa edes ollut. Ainakaan senssit.fi, jippiin treffimesta ja tämä suomi24. Mistä vielä kannattaisi yrittää? Kun itse etsin mitä tahansa, kirjekaverista elämänkumppaniin...
www.city.fi
Siellä on paras materiaali, sekä sitten www.sinkut.net
sinkut.net
Netistä löytää niitä mukavia miehiäkin, jotka eivät ryyppää ja rellestä. :) Ja oikeasti jopa ihan söpöjäkin. ;)
Vaikka noista deittipalveluista en kyllä tiedä kun en ole kokeillut, mutta netistä se kulta löytyi (Ja myönnettäköön, ettei ollut ensimmäinen kerta...;).
Joo, kyllähän netistä naisia saa, mutta niiden nimi vain päättyy tekstiin .jpg
Netin kautta voi onnistua hyvin. Tai asia riippuu miten asennoidut asiaan ja mitä haluat. Aika paljon siellä ilmoittelee ne jotka eivät onnistu saamaan seuraa perinteisistä paikoista, kuten baarit tai tanssipaikat. Eli kyllä bilettäjätkin deittailevat netissä, mutta ehkä se kyllästyminen jatkuvaan sekoiluun/virhevalintohin ajaa ihmiset tänne?
Jos todella olet hakemassa kumppania(ei siis mitään kokeilua), niin silloin kannattaa selvittää mikä deittipalvelu on sellainen. On niitä kunnollisiakin, vaikka jotkut pettyneet(?) toisin sanovat. Mutta jos olet aikuinen ja aikuisen vaatimukset niin kyllä vapaita ihmisiä löytyy pilvin pimein...
Mutta sitten tulee ehkä se mutta. Jos laitat kovat vaatimukset eli nämä perinteiset "akateeminen, pitkä, tumma ja varakas kaupanpäälle" niin silloin vaatija kertoo itsestään aika paljon, eli kyseessä on se tyypillinen kuntosalilla viisi kertaa viikossa käyvä kroppansa himotreenaaja vaalealla ponihännällä varustettuna...? Mutta eihän sellaiseen viestiin tarvitse vastata edes sen varakkaan pitkän ja tumman miehenkään? Minä en ainakaan vastaa...
Noh minä ainakin tapasin mieheni netissä. Kyllä vientiä olis ollut muuallakin, mutta minusta oli etu tutustua toiseen ensin, ja nähdä vasta sitten. Minä kun baarissa vedän puoleeni kaikkein gigoloimmat tyypit, ja itse taas en yhden illan juttuja harrasta. Olen siis kaunis. Ja älykäskin vielä. Aika kauan sitä sopivaa sai netissäkin haeskella, mutta sopivampia ehdokkaita kyllä oli kuin baarissa. Baaritapaamiset ovat useimmiten vain sellaista pintaliitoa, vakavaa suhdetta haluavan on aika vaikea sieltä miestä/naista löytää. Netissä taas keskustelutaito, mielipiteet, kaikki mahdolliset ajatukset tulevat punnituksi ensin, ulkonäkö vasta sitten. Minusta se on oikea järjestys... Tietty jotain toiveita ulkonäönkin suhteen on, ettei nyt mikään hirviö ole, mutta kyllä se sisin on silti tärkein. Ja niillä, joille ulkonäkö on ainoa kriteeri, suhde tuskin kovin kauaa kestää. Meille sattui niin mukavasti, että aikamme kun mailailimme, vaihdoimme sitten kuvia ja kummallekin kelpasi :-) Nyt ollaan jo naimisissa, kolme vuotta yhdessä. Oikeampaa en olisi voinut löytää. Typerää oli se, että hän jopa asui melko lähellä, emme vain koskaan käyneet samoissa paikoissa ja samoihin aikoihin. Ja kun siellä baarissa ei silloin sinkkunakaan tosiaan jaksanut koko ajan rampata (ainahan siellä on lopulta samat naamat, oli kaupunki mikä tahansa), niin mikäs sen helpompaa kuin netti. Aluksi jotenkin nolotti kertoa, missä olemme tavanneet, mutta väliäkös sillä. Onneksi tuli kokeiltua sekin sinkkupalsta, enpä olisi kyllä uskonut... Eli puolileikilläni "kunhan nyt kokeilen, eihän siinä mitään häviäkään"-mentaliteetillä laitoin ilmon, ja kas, oikeani löytyi :-)
Tsemppiä etsijöille etsintään :-)
Niin, kyllä netistä voi löytää sen oikean rakkauden. Itse laitoin myös puolitosissani ilmoituksen nettiin, kun olin sinkku ja olin kyllästynyt baareissa seuran etsimiseen. Sitten minulle vastasi todella mukavan ja fiksun oloinen poika. Kirjoittelimme tiuhaan maileja ja sitten juttelimme myös messengerissä. Siinä jutellessa opimme tuntemaan toisiamme todella hyvin ja huomasimme olevamme samalla aaltopituudella. Tapasimmekin sitten ja pikku hiljaa ystävyytemme muuttui syvemmäksi ja pian huomasimme jo seurustelevamme. Poikaystäväni on ihan toista maata kuin baareissa aiemmin tapaamani miehet. Olen ihan nätti ja baareissa usein sain iskuyrityksiä, mutta monetkaan niistä baareissa tapaamistani miehistä eivät halunneet mitään syvempää. Olen sitä mieltä että alussa kannattaa ystävystyä toisen kanssa ja olla ensin ystäviä ennen seurustelua. Vaikka onhan niitä ensisilmäyksellä rakastumisiakin ja mikäs niissäkään. Mutta itselläni ainakin suhde toimi hyvin, kun olemme toistemme parhaat ystävät :)