Olen ns. uusiosinkku, ollut jo pari vuotta. Elämänkumppania olen etsinyt, mutta kokeiluista pidemmälle en ole päässyt. Yksinäisyys on rankkaa, varsinkin kun on voimakkaasti tunteva mies. Näitä keskustelupalstoja olen seuraillut ja ymmärrän sen tuskan mikä saa kritisoimaan naisia ja heidän mahdottomia vaatimuksiaan, joskus olen itsekin asiasta kirjoittanut. Olen niitä tavallisen näkösiä miehiä, joilla olisi kuitenkin paljon annettavanaan.
Ongelma ei voi olla kokonaan naisista johtuva, vika voi olla itsessäänkin. Isäni ei ollut esimerkki hyvästä vanhemmasta, olen pyrkinyt tekemään asiat häntä paremmin. Kerran eräs ystäväni sanoi: "Olet kasvanut isäsi ohitse -nyt sinun pitää kasvaa itsesi mittaiseksi." Tuo lausahdus on saanut nyt suuremman merkityksen, "heräsin" ajatukseen etten ehkä ole vielä löytänyt itseäni.
Tottakai se vaikuttaa siihen löytääkö kumppanin vai ei, naiset ovat jokatapauksessa herkkävaistoisia tällaisten asioiden suhteen. Jos se varmuus puuttuu mikä on itsensä tuntevilla ihmisillä, niin ei ole ihmekään ettei käy tuuri naisasioissa. Tämä on raskasta aikaa, mutta ehkä nyt on aika kasvaa omaksi itsekseen, ehkä sen jälkeen "se oikea" löytyy.
En tiedä onko tästä kirjoituksesta apua kenellekään, mutta toivottavasti se herättää ajatuksia -varsinkin epäonnisten kohdalla.
Ongelma ei voi olla kokonaan naisista johtuva, vika voi olla itsessäänkin. Isäni ei ollut esimerkki hyvästä vanhemmasta, olen pyrkinyt tekemään asiat häntä paremmin. Kerran eräs ystäväni sanoi: "Olet kasvanut isäsi ohitse -nyt sinun pitää kasvaa itsesi mittaiseksi." Tuo lausahdus on saanut nyt suuremman merkityksen, "heräsin" ajatukseen etten ehkä ole vielä löytänyt itseäni.
Tottakai se vaikuttaa siihen löytääkö kumppanin vai ei, naiset ovat jokatapauksessa herkkävaistoisia tällaisten asioiden suhteen. Jos se varmuus puuttuu mikä on itsensä tuntevilla ihmisillä, niin ei ole ihmekään ettei käy tuuri naisasioissa. Tämä on raskasta aikaa, mutta ehkä nyt on aika kasvaa omaksi itsekseen, ehkä sen jälkeen "se oikea" löytyy.
En tiedä onko tästä kirjoituksesta apua kenellekään, mutta toivottavasti se herättää ajatuksia -varsinkin epäonnisten kohdalla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen itekin miettinyt just tota samaa juttua...siis että naiset vaistoaa itsevarmuuden tai sen puutteen. Ja sehän on totta että jotta muut vois kiinnostua susta tosissaan sun pitää olla sinut itsesi kanssa eli kun tuntee itsensä kunnolla niin sitten olemuksesta huokuu" positiivista olemista ja se houkuttaa ketä tahansa!
Sä olet jo pääsemässä kiinni juonesta, onnittelut oivalluksestasi. Pikkuhiljaa kun alkaisivat ihmiset, niin miehet kuin naisetkin näkemään asiaa laillasi, niin saattaisi elämän arvot asettua uuteen järjestykseen.
Minusta on vuosikymmenien mittaan kasvanut voimakas nainen; Siperia on opettanut, vaikka se toisinaan on tuntunutkin turhan raakealta keinolta. Mielestäni itsevarmuus ei suinkaan ole sitä, mitä vielä keskenkasvuiset luulevat sen olevan;monasti röyhkeyttä ja töykeyttä mennä kyynärpäät edellä toiset jalkoihinsa tallaten. Minun itsevarmuuteni on sitä, että uskallan olla paitsi sanojeni mittainen ja takana, niin myös sitä että uskallan myöntää, etten olekaan kaikkivoipa ihmenainen, vaikka pakosta joudun tekemään ja ottamaan vastuuta asioita jotka olisi niin mukava heittää jonkun toisen huoleksi. Minun ongelmani on pitkälti se, etten kestä miestä joka ei ole yhtä vahva. Vahvuuttahan ei ole olla kova,"kovia kundeja" kyllä riittää pilvin pimein, mutta aitoja, itselleen ja elämälleen rehellisiä miehiä on todella harvassa, eikä tunnu omalle kohdalle osuvan. Pelkään suorastaan ihmisiä, joiden itsevarmuus perustuu toisen loukkaamiselle ja nöyryyttämiselle,yhtä paljon kuin karsastan niitä, ketkä anteeksi pyydellen väistävät kuin eivät uskoisi että heilläkin on oikeus seistä suorassa, ottaa osaa tähän elämisen ihanuuteen ja kurjuuteen. Pahinta on, jos ihminen haluaakin maata tulessa, kerjää sääliä ja huomiota sillä, miten surkeassa tilassa on ilman yritystäkään nousta ja tarttua siihen mihin pystyy. Huippuna tällaisessa esimerkiksi ihmiset, jotka alkavat valittamaan mitä sairauksia ja diagnooseja heillä on, miten kipeä oli äiti ja isä, puolisolla sairaus, joka estää seksin (anna edes säälistä)-mentaliteetti. Ei sellaista kestä eikä tarvitsekaan kestää. Jos ihmissuhde alkaa haisemaan sellaiselta, ettei siinä voi olla muuta kuin hoitajana ja psykologina minä teen sellaisesta hyvin pian joko lopun tai sitten otan etäisyyttä niin paljon, ettei voi hurjissa unelmissaankaan luulla, että siitä tulisi jotain kummempaa.
Että sellanen läksytys tuli sinulta.Minusta
tässä ei voida kaikkea laittaa miehen epävarmuuden piikkiin.Tuo ajattelutapa johtaa
helposti siihen,että vain itsevarmalta näyttävät
saisivat seuraa.
Eittämättä itsevarmuuteen vaikuttaa esim henkilön
asema työelämässä.Pitkään jatkuva työttömyys ja
rahapula lannistaa myös naisen,sikäli tämä ei ole
sukupuolikysymys.
Olen huomannut,että seuraa hakiessani naiset
tuijottavat aika paljon varallisuuteen ja töissä-
käyntiin.En ole siis saanu edes mahdollisuutta
tavata ko. henkilöä.
Noh,sikäli raha tekee itsevarmaksi,että ei kaikki
ole kiinni yhdestä latista.Voi vaikka tarjota naiselle kahvit tarvitsematta miettiä tuleeko
toimeen seuraavalla viikolla.
Muistakaa,että Suomi on muutakin kuin pk-seutu ja
Helsinki,joissa töitä löytyy.Maakunnissa on paljon pitkäaikaistyöttömiä.Aika julmaa olisi
kaikilta heiltä kieltää seura varattomuuden takia.
Ai minäkö läksytin ? Ei ollut kuule edes tarkoitus, mutta jos sä niin tunsit, se varmaan lähti sun omista lähtökohdista. Jos mä sain sulle tuon fiiliksen, niin ihan vaan tiedoksi, etten mä ole helpolla elämässäni päässyt helsikiläisneiti, joka vaan nokkapystyssä kulkemalla on elämässään saanut kaikki haluamansa maksamatta niistä mitään. Ihan vaikka kiusaksi, niin mä olen täältä maailmanlaidalta, olen 15vuotiaasta saanut huolehtia itsestäni, ja nyt matkan varrella enemmin tai vähemmin ihmisiin uskoen tehnyt ratkaisuja, joitten myötä on tullut lisää heitä jotka paitsi ovat vastuullani niin myös uskovat minuun kuin vuoreen. Mulla ei ole ollut mahdollisuutta edes kokeilla elämää, jossa kaikki vaivat ratkaistaan rahalla, vaan sinnikkäästi yrittämällä on päässyt tähän missä olen. Taloudellisessa tai ulkoisessa mitassa se ei liene paljon mitään, mutta arvatkaa miten onnellinen mä jokatapauksessa olen siitä, että tämäkin päivä meni sovussa itseni ja maailmani kanssa. En voi sille mitään, että mä olen oppinut napakaksi, selvitymään, ja vaatimaan muiltakin, ja hoksannut senkin, ettei mun tarvitse vetää perässäni muita kuin nämä lapseni, joista jokaisen olen peräti halunnut ja saanutkin, ainoat asiat, jotka olen saanut helpommin kuin moni muu. Jos joku mies ei kestä mukana, jääpi sitten kyydistä. Tiedän, hurjaltahan se kuulostaa, mutta joskus se voi olla jopa heikomman osapuolen varjelukseksi.
Minulle ei tullut mieleenkään, että hänen viestinsä olisi läksytystä. Minusta hän vain kertoi siinä avoimesti itsestään. Jos kertomus ei ollut imarteleva miesten kannalta, vika ei ollut hänessä.
Sanot, että aitoja, itselleen ja elämälleen rehellisiä miehiä on todella harvassa. Itsellenikin on tullut ajankohtaiseksi kysymys, minkä verran sellaisia miehiä on. Ja onko realistinen odotus, että sellainen sattuisi omalla kohdalleni.
Mietin myös, onko totta, että vahvoja miehiä on vähemmän kuin vahvoja naisia. Vain onko sellainen käsitys vain naisten itserakkaudessaan, ja miesten peloissaan, elättämä kuvitelma. Jotkut sanovat, että nykyinen elämänmalli on suotuisampi naisille kuin miehille. Naisten on helpompi tulla vahvoiksi. Itse en oikein tiedä, mitä ajatella.
Kyllä niitä aitoja ja rehellisiä miehiä on paljonkin, mutta heidät on ajettu maanrakoon piiloon. Nämä miehet eivät varmasti ole niitä komeita kavereita joiden ei edes tarvitse koskaan kasvaa "aikuisiksi" kun pelkällä ulkoisella olemuksellaan saavat kenet ikinä haluavat... ja taas on yksi särjetty sydän jossakin, lupauksista huolimatta.
Nämä aidot miehet ovat niitä jotka eivät ole ravintoloissa kaiken huomion keskipisteenä, eikä heillä välttämättä ole hymy kokoajan kasvoilla. Jos haluaa löytää aidon miehen niin kannattaa katsella niitä tavallisen näköisiä, väitän että suurimmalla osalla oikeita miehiä on sellainen sisäänrakennettu kunnioitus naista kohtaan -vain siksi että on nainen. Sellainen nainen joka uskaltaa tehdä aloitteen ja lähestyä sellaista miestä, huomaa hyvin pian että sai enemmän kuin koskaan osasi odottaa.
Tämänpäivän olosuhteet ikävä kyllä tuntuvat olevan enemmän naisia suosivia -siksi nimenomaan naisen täytyy tehdä aloite, katsoa sen komean uronksen ohi.
Hei!
On hienoa lukea sun tekstejäsi! Juuri tuollaisen miehen minä ainakin haluaisin. Sellaisen, joka on "normaalin näköinen" ja jolle ulkoiset asiat eivät olisi nro 1 ja ainoa! Ja tarkoittaa toki niinkinpäin, että hän ei hakisi vain "missinnäköistä treenattuvartaloista aikuista naista"! Olen muuten todennut, että aika monella miehellä on suuuuuuret kuvitelmat siitä, millaisen naisen saisivat... No, yrittää sopii ja sehän on selvää, että hyvä ulkonäkö SAATTAA tehdä ihmisestä iljettävän itserakkaan toisia hyväksikäyttävän. Vähän samaan tyyliin, kuin itse tarkoitat kirjoituksessasi?
Niin, piti kirjoittaa tuon 31v naispuolisen kirjoittajan juttuun kommenttia:
Vahvuus voi olla tulosta rankoista elämänkokemuksista. Tarkoittaa, että on esim. joutunut yksin ottamaan TÄYDEN VASTUUN lapsista eron jälkeen. Ilman lasten isän,isovanhempien tai kenenkään muunkaan minkäänlaista tukea. Eikö silloin ole selvää, että ihmisestä tulee joko vahva tai hän luhistuu ennemmin tai myöhemmin. No, minusta on tullut tuo ensimmäinen. Vahvana minua voidaan pitää, koska vaihtoehtoja en näe...
Siksi toivonkin vielä löytäväni kunnollisen ajattelevan miehen rinnalleni, jakamaan tätä arkea, iloja ja suruja. Itseasiassa vaikka olen vahva, haluaisin olla välillä se heikko!!
Tämän voin sanoa suoraan. Mutta tämän myöntäminen saa joissakin lähimmäisissä jotenkin säälinsekaisia tunteita aikaan. No, normaaliahan sekin.
Sinunlaisillesi miehille on tuhansittain naisia, kun vaan jaksaa ahkerasti etsiä. Olen sitä mieltä, että toivomalla ja aktiivisella otteella voi haluamansa saada!!! Ja täydellistä ihmistähän ei olekaan, joten jostain on aina tingittävä.
Hyvää jatkoa sulle ja muille sinunlaisillesi!
Kiitos positiivisesta palautteesta. Hän ketä etsin TÄYTYY olla ns. tavallinen nainen, mieluiten eronnut hänkin. Ikisinkut ja eroa kokemattomat ei koskaan voi ymmärtää sitä myllytystä minkä sellainen prosessi aiheuttaa, se jättää jälkensä jokaiseen jollakin tavalla. Haluaisin aidon parisuhteen ja se onnistuu vain aidoista lähtökohdista, taakse jäänyt ero on yksi sellainen.
Kerrankin asiaa,hyvä mies 35v.Itse olen mielestäni aika ok näköinen,mutta en kuiteskaan
mikään miesmalli.Ongelma onkin enempi siinä,että
omistan ujon luonteen,enkä uskalla lähestyä naista.Tästä on nyt turha ruveta päättelemään
mitään itsetuntoni suuruudesta.
Mulle on aika sama onko nainen arka vai rohkea,
jos hän vastaa muuten sitä mitä olen hakemassa.
Missityyppiä en hae,mutta kylläkin normaalivartaloista naista.
Ujoilla miehillä on useimmiten kultainen sydän,
tämmösen käsityksen olen saanut asiasta.Todella
toivon niitä naisten aloitteita enemmän.
"Ajettu maanrakoon piiloon", sanot. Se mitä minä tarkoitan aitoudella ja rehellisyydella on kyllä jotakin, joka ei ole ajettavissa maanrakoon. Tarkoitan vahvaa ihmistä, joka on raivannut itselleen elintilan ja pitää siitä kiinni. Ujoutta tällainen vahvuus ei silti sulje pois.
Olet varmasti oikeassa tuossa, mitä sanot sisäänrakennetusta kunnioituksesta. Minusta tuntuu joskus, että miehet kunnioittavat naisia jopa liikaa.
Kokemukseni miehistä ei tosin ole valtavan laaja, mutta rohkenen kuitenkin väittää, että suomalaisilla miehillä on useimmiten kultainen sydän. Ja ehkä on niin, että ujojen sydän on kultaa vielä useammin kuin rohkeiden.
Aitous ja rehellisyys eivät ole maanrakoon ajettavissa, siitä olen samaa mieltä -mutta niitä kantavat miehet voidaan sinne ajaa. Puhut koko ajan "vahvoista" ja "raivanneet oman elintilan" -ilmeisesti sinä itse olet niitä kyynärpäätaktiikalla meneviä. Joissakin asioissa se on ihan ok, mutta jos teet sitä toisten kustannuksella niin olet pahasti väärillä jäljillä. Jos uskallat katsella ympärillesi, niin katsopas millaiset ihmiset sitä sun taktiikkaa käyttää... ne on just niitä kypsymättömiä taivaat ja maat lupailevia. Ilmeisesti sinäkin siis etsit itsellesi sellaista supermiestä, suosittelen kioskin sarjakuvaosastoa. Normaali aikuinen ei jaksa tapella tuulimyllyjä vastaan koko ajan, se on lapsellista touhua.
Kuvittelin sinusta aluksi parempaa. Erehdyin.
Nuo samat asiat koskevat myös naisia. Miehetkin ovat herkkävaistoisia sen suhteen, onko naisella varmuutta vai ei. Eikä kumppania hevin löydy, jos varmuus puuttuu.