Eli taas ja jälleen kerran tuli viihteellä käytyään huomattua, että olen ikäänkuin täysin ulopuolinen noissa paikoissa. Liikun yksin ja en osaa enkä halua tanssia, joten rooliksi jää vain juoda kaljaa ja seurata sivusta toisten hauskanpitoa. Luonne ei ole niin päällekäyvä, että lähestyisin tuntemattomia ihmisiä noissa paikoissa varsinkaan kun tapaa olla, että itellä on ikää enemmän kuin noissa paikoissa olevilla naisilla, joten tullu vähän sitäkin jo, että pitävät varmaan vanhana, niin en arvaa ottaa kontaktia.
Ja alkoholi ei vaikuta asiaan oikeastaan yhtään mitenkään. Olen aina vain se sama ihminen olenpa kännissä tai selvänä.
Mielellään en joisi enää koskaan, enkä kävisi noissa paikoissa, mutta mitäpä muutakaan voin kuin yrittää antaa itselleni mahdollisuuksia, mutta asiat vain tuntuu menevän aina samalla kaavalla päätyen samaan lopputulemaan, joten ei siinä vain ole enää järkeä hakata päätään seinään.
Nettitreffeillä en ole koskaan käyny ja hyvin nihkeää on ollu kommunikointi tuolla kun olen joskus kokeillu.
Olen ikisinkku, eli parisuhteissa en ole ikinä ollut.
Mistä minä löydän normaalin liikunnallisen pienehkön naisen parisuhteeseen tositarkoituksella?
Seksin kanssa ei ole mikään kiire ja mielellään tutustuisi kaikessa rauhassa...
Ja alkoholi ei vaikuta asiaan oikeastaan yhtään mitenkään. Olen aina vain se sama ihminen olenpa kännissä tai selvänä.
Mielellään en joisi enää koskaan, enkä kävisi noissa paikoissa, mutta mitäpä muutakaan voin kuin yrittää antaa itselleni mahdollisuuksia, mutta asiat vain tuntuu menevän aina samalla kaavalla päätyen samaan lopputulemaan, joten ei siinä vain ole enää järkeä hakata päätään seinään.
Nettitreffeillä en ole koskaan käyny ja hyvin nihkeää on ollu kommunikointi tuolla kun olen joskus kokeillu.
Olen ikisinkku, eli parisuhteissa en ole ikinä ollut.
Mistä minä löydän normaalin liikunnallisen pienehkön naisen parisuhteeseen tositarkoituksella?
Seksin kanssa ei ole mikään kiire ja mielellään tutustuisi kaikessa rauhassa...
Vastaukset 147
Vanhimmat
Minä usein liikun yksin, ja tunnen myös voimakasta ulkopuolisuutta, jopa tietynlaista haluttomuutta edes kuulua heihin jotka nauttivat baarista niin lapsekkaan iloisesti.
Mutta ei siinä silloin auta muuta kuin pistää leuka rintaan ja mennä kohti rintamaa, ja katsoa mitä tulee - sen jälkeen mikään ei ole enää sinun, vaan muiden vastuulla.
Nainen valitsee, mies saa. Et voi vaikuttaa tuohon oikein mitenkään, paitsi tunnettujen keinojen kuten rahan ja statuksen väläyttämisen avulla, kaikki muu on mutua.
Että näillä mennään jätkät.
Mutta jos se mitenkään lohduttaa, niin useimmiten, mitä minun omakohtainen niin miehiä kuin naisia koskeva sosialisointi baareissa on vuosien mittaan osoittanut, on se pointti että aika moni muukin siellä tuntee samaa fiilistä. Ainakin jos on yksin, eikä kuulu baarin kantaporukkaan.
"kaikki muu on mutua. "
Eli, voit koittaa eri keinoja, mutta niiden toimivuudesta ei ole mitään takeita.
Onko ne van tuuria, oliko nainen muutenkin sinusta kiinnostunut jne.
Aloittaja etsii seuraa väärästä paikasta. Ei noista baariympyröistä hiljaisemmalle miehelle helposti naista löydy.
no kun niitä ei sitten löydy kaupan kassajonoistakaan tai nettitreffeiltä (missä menettää vaan viimeisetkin itsetunnon rippeet), niin vaikuttaa aika köyhältä? Ehkä korkeintaan jos hakeutuisi johonkin naispitoiseen työhön niin voisi jossain firman bileissä olla mahiksia sutinoihin.
Olen samaa mieltä muuten tuosta.
Baarit ovat kyllä haasteellisin ympäristö kaikista.
Mutta suomen kaltaisessa maassa on sosiaalisesti hyväksytympää mennä umpitunnelissa sössöttämään jotain baarissa naiselle, kuin että menisit selvinpäin ja asiallisesti antamaan ehdotuksen jossain muussa tilanteessa.
Että näillä mennään. :D
Erilaiset harrastukset, kansalaisopisto, urheilujutut, onhan noita mahdollisuuksia.
Olen myös yksin joskus liikkeellä mutta baarista usein joku tuttu löytyy juttuseuraksi. Nainen isketään pyytämällä sitä tanssimaan hitaita Biisejä jos ei osaa muuta tanssia. Sitten naista kehutaan kauniiksi ja sille tarjotaan drinkki ja sitten nainen onkin jo valmis seksiin joten pyydän naista luokseni. Muista että nainen ei tule ksokaan hakemaan tanssimaan joten sinun on haettava nainen jos haluat joskus seurustella.
Nämä on näitä yleisiä viisauksia "harrastukset, kansalaisopisto, urheilujutut". Ei noissakaan naista löydä jos ei osaa tai uskalla tehdä aloitteita. Naisille kaiken pitää "vain tapahtua" ja miehen pitää laittaa tapahtumaan. Naiset hyvin harvoin mitenkään tulee miestä vastaan näissä asioissa, koska heille on jotenkin kunniakysymys vaikuttaa siltä ettei tarvitse miestä ja voi kauhea jos joku nainen vaikuttaa kiinnostuneelta, niin häntä saatetaan luulla "helpoksi". Joten mieluummin naiset on vaikka tylyn vittumaisia kuin kiinnostuneen aloitteellisia. Kaiken varalta.
Tämä yks nainen antaa näitä iskuvinkkejään ("kehu naista kauniiksi", "pyydä tanssimaan") tällä ovelalla nimimerkillä "mies.". Veikkaan ettei tällä tyypillä ole kokemusta pariutumisrituaaleista jälkeen 80-luvun.
Minua on pyydetty kahville niin kaupassa kuin työmaallakin. Vaikka näistä ei elämää suurempaa rakkaustarinaa tullut, lähdin kahville kuitenkin. Minuun teki ainakin vaikutuksen se että mies tulee selvinpäin pyytämään kahville.
Joskus on vaan uskallettava...
Naisille tapahtuu, mies laittaa tapahtumaan.
Älä! :D
Haluaisin oikeasti nähdä miehen joka saa tuon toimimaan.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitetaan tuolla "vain tapahtumisella". Miten asiat elämässä tapahtuisivat jos ei niiden eteen tee mitään? Itse olen aina joutunut koulutuspaikkoihin hakeutumaan ja työpaikkoja hakemaan, eivät ne tällaiselle tavalliselle pulliaiselle taivaasta putoa.
Samalla tavalla rakkaudetkin alkavat tutustumisella, jossa molemmat tekevät oman osuutensa, että juttu luistaisi. Itse olen aina viihtynyt rauhallisten ja hiljaisten miesten kanssa. Olen rennompi ja avoimempi rauhallisemmassa seurassa kuin supliikkimiesten kanssa. Hiljaisen miehen kanssa pitää itse olla aktiivisempi, mutta miksipä ei?
Ongelmahan onkin, että mistä ikäiseni mies löytää näitä potentiaalisia sopivanikäisiä naisia. Ongelma on kohtaaminen!
Tanssilavat olisi ehkä sellainen paikka, mutta kun en tanssi nyt enkä ikinä, niin sekään ei ole minun juttu.
Teen varmasti sen oman osuuteni niinkuin sinäkin teet jos minua joku kiinnostava nainen tulee iskemään ja jututtamaan, mutta nämä vaan ei tapahdu minulle nämä jutut.
hoitsumiehillä riittää aina sutinaa kuulemma.. ;)
Sen mitä olen katsellut, niin juurikin tuolla tanssilavalla tapahtuu nämä kohtaamiset! Minun ongelmani ja akilleenkantapääni on se ollut aina, että en tanssi!
Nuo ovat täysin pois luettuja koska olen työssäkäyvä ja minulla on jo mielekkäitä harrastuksia. Ei ole aikaa, energiaa eikä mielenkiintoa mihinkään uuteen juttuun.
Harrastuksissani en tapaa naisia.
Siinäpä se on. Sieltä niitä kriteereitä alkaa tippua. Pienikokoinen, sopivanikäinen.. listassa on pitkä rivi muitakin, mitä et ehkä itsekään tiedosta, mutta tiedät kuitenkin täysin varmasti, mikä on "väärä" tai ei sopiva. Haet kriteereilläsi jotakin, jonka pitäisi olla sinulle täydellinen ja sitten vasta voisit kokeilla, voisiko synkata. Mutta lähdet väärästä päästä. Koska torppaat useimmat jostakin syystä, et edes tutustu, etkä anna itsellesi mahdollisuuttakaan siksi, että ensin määrittelet kiinnostavan naisen ja vasta sen jälkeen edes kommunikoisit mitään, jos juuri hän sattumoisin tulisi tekemään tuttavuutta. Ja sekään ei takaa sitä että synkkaa. Kohtuullisen vaikeaksi olet tilanteen vetänyt. Huomaatko omaa osuuttasi, mikä mättää.. Et ole avoin ihmisille, olet erittäin valikoiva ja vaativa, mutta et huomaa sitä itsekään. Ja olemalla valikoiva ja vaativa hankaloitat vaan omia suhteitasi, et pysty edes kehittämään sosiaalisia taitojasi, koska rajoitat itse itseäsi. Kukaan muu ei voi auttaa, jos itse et omaa osuuttasi ymmärrä.
Hyvännäköinen mies?
Veit sanat suusta. Olin juuri kirjoittamassa saman. Muutenkin niin tyypillinen aloitus tällä palstalla. Ulistaan, vaikka ollaan fiksoiduttu johonkin hyvin spesifiin naistyyppiin, joka löytyy jostain tv-viihteen, pornon, oman äidin ja mielikuvituksen välistä.
Niin vain en näe mitä tulevaisuutta minulla voisi olla täysin vääränlaisen naisen kanssa? En niinkään koe tarvitsevani mitään "harjoitusta". Haluan tutustua ainoastaan niihin naisiin jotka koen sopivina parisuhteeseen. Se on eriasia jos joku hakee pelkkää seksiseuraa.
Olen minä keskustellut epäsopivienkin naisien kanssa jos ovat samaan pöytään jostain syystä tulleet, mutta ei siitä mitään tule, kun ei ole halua sellaiseen vakavissaan tutustua. Viimeks ku tuommonen oli, niin se oli minun mittainen ja minua paksumpi taivaanrannan maalari juuri miehensä jättänyt. Hän aisti kyllä sitten itsekkin et ei mua kyllä nappaa yhtään.
Mitä työpaikkojen hakeminen liittyy pariutumiseen? Totta kai töitä joutuu nainen hakemaan, vaikka se varmaan raskasta onkin.
Onpa nirso mies kun ei läski kurppa kelpaa.
Ristiriita on siinä, että et halua tutustua, mutta silti olet varma, että joku, johon et halua tutustua on väärä ja se johon haluat tutustua on oikea. Sitten eron jälkeen valitat, että taas meni vikaan. Et ole avoin, et halua, että kukaan sinua lähestyy. Et anna itsellesi mahdollisuuksia, et edes yritä joustaa vähääkään mukavuusalueesi ulkopuolelle edes vain juttelun verran, jotta saisit kokemusta. Ja vaikka ei tarvitsisi olla kuin yksi sopiva, se näyttää oikeuttavan sinun sitten halveksua kaikkia muita vaikka voisit saada ihmisiltä paljon. Aika paljon pitää halveksuntaan käyttää energiaansa, kun täytyy ihmisiä torjua. Ja se näkyy ihmisestä päällepäin onko hyväksyvä vai halveksuva perusluonne. Kenen pitäisi kiinnostua sinusta, kun perusilkeilet kaikille muille vain siksi että ovat olemassa? Et arvosta mitään kanssakäymistä kenenkään kanssa, jos joku kriteereistäsi ei täyty vaikka kaikkien kanssa ei tarvitse edes muuta kuin vähän jutella. Kaikista ei tarvitse kiinnostua, mutta se ei tarkoita, että kaikissa olisi joku vika. Sinä et näe kuin vikatutkallasi muissa ihmisissä huonoja asioita.
Sinustakaan ei tarvitse kaikkien pitää, mutta ei sekään tarkoita, että kaikkien pitäisi halveksua sinua.
Sulla on joku ongelma. En voi paskottaa itseäni kiinnostumaan jos en kiinnostu!
Jo sanoin, että voin jutella ja olenkin jutellut enkä halveksu ketään, mutta se ei muuta tosiasioita.
näet mitä haluat ja valitset nähdä. Ei kukaan muu voi valita toisten puolesta omaa suhtautumistapaa ihmisiin.
Elämänkumppani jollaisen nainen haluaa, laittaa tapahtumaan.
Kunnon ihannemies saa aikaan. Häntä ei tarvitse vetää perässä...
On asioita joita nainen hoitaa, eikä miehen tarvitse niihin ryhtyä...
Ja nykysuomessa nämä asiat ovat synnyttäminen ja yksinhuoltajuus.
Darkkis vahvistaa.
Jos olet vallittanut elämäsi niin, että et tapaa siinä naisia ETKÄ HALUA SITÄ MUUTTAA, niin kas vain, ei niitä naisia löydy.
Toisin sanoen, et voi muuta kuin vallittaa elämääsi lisää, käpertyä katkeruussykkyrämykkyrääsi, haukkua naisia netissä, puhista öisin vihaisena ja vetää käteen. Sillä välin kun odotat että nainen tippuu taivaasta.
Monellakin toimii. Jos osaa lukea sanattomia viestejä ja vastata niihin. Se kuuluu peliin, mutta siihen harvoin ohjeita saa. :)
En tanssi! En muutu! Rakennan vaan lisää muureja ympärilleni, niin voin sitten linnoittautua niiden taakse katkeroitumaan.
Sama kauniimmin: MIksi et tanssi? Miksi et halua edes opetella? Tanssiminen on ruumiillisuutta, joka viittaa myös seksuaalisuuteen. Tanssiessa on hyvä tutustua.
"... nettitreffeiltä (missä menettää vaan viimeisetkin itsetunnon rippeet)..."
Kuinka niin?
Liittyykö tähän jotain sellaista, mitä muut ovat sanoneet, tai mitä muut ajattelevat?
Eletään itse oma elämämme ja haistatetaan huilut muiden mielipiteillä.
Nettitreffit ovat treffit siinä kuin muutkin.
Jos haluaa naisia ihan oikeasti, niin eikös silloin kannata heittää joutavat rajoitukset romukoppaan ja lakata hukkaamasta elämäänsä?
Joo synkältä kuulostaa, mutta odotetulta, jos menee väärään baariin (liian nuoria ihmisiä), eikä siellä väärässäkään baarissa avaa suutaan kenellekään.
Näitä outoja tuijottelijoitanon jokaisessa baarissa ja osittain kuulun niihin itsekin.
Yleensä pyrinkin menemään paikkaan, jossa on joku bändi esiintymässä, koska se on ikään kuin syy miksi olen paikalla. Toinen on, että pysin menemään tanssimaan vaikka yksinäni jos on vähänkin tanssittavaa musaa.
Onkohan baarissa edes sellaisia naisia joihin aloittaja haluaisi oikeasti tutustua?
On siellä. En ole uskovainen. Monesti nämä naiset vain ovat porukoissaan ja kohtaaminen on ongelma.
Eihän sun sit tar vii etsiä naisia, vaan kehittää sitä lähestymiskykyä.
Lisäks alko masentaan kun yks ikäiseni mies kysyi eräässä live- mestassa lähtiissä, että kun nyt ollaan samaa ikäluokkaa noin suunnilleen, niin mikä saa sinut lähtemään tälläiseen teini mestaan? EI nuo nyt ihan teinejäkään tuolla ollut vaan n.20-30v, mutta silti aloin tajuamaan omaa vanhenemistani. Aika vaan alkaa mennä ohi. Nyt pitäis jo olla perhettä ja parisuhde. Kyllähän se alkaa jo vähän masentaa, että kävi näin:(
En koskaan ollut, enkä koskaan tullut sellaiseksi joka iskee baareissa. Luonne ei sovi siihen ympäristöön.
Mitäs vastasit tohon kysymykseen?
Harmittaa vieläkin kun näin useaan otteeseen yhden todella kauniin nuoren naisen siellä yksinään. Hän oli kuin naispuoleinen versio minusta siellä yksinään surullisena. Ainut syy miksen mennyt hänelle juttelemaan oli se, että pidin itseäni liian vanhana hänelle. Jos olisin vaikka 26v, niin mailma olisi täynnä naisia ja mahdollisuuksia. Tänäpäivänäkin harmittaa kun silloin kaksvitosena en käyny paljon missään koskaan. Toisaalta se luonne oli sama myöskin tuolloin, mutta en ole edes ujo, vaan periaatteessa voisin ottaa kontaktia ihmisiin, jos näkisin jossain yksinään sopivan ja sopivan ikäisen naisen.
lapsellista pilata elämänsä, jos on kerran nähnyt todella kauniin liian nuoren tytön ja alkaa kuvitella jotakin menetettyä parisuhdetta vain toisen kauniin ulkokuoren ja omien kuvitelmiensa vuoksi. Älä ilmaise tota koskaan ääneen, jos et halua tehdä itsestäsi pelleä.
Jostain syystä 30 ikä ei näköjään tuo yhtään elämänkokemusta, eikä tajua siitä, millä asioilla parisuhdetta edes pidetään kasassa tai mitkä on toimivan parisuhteen tekijöitä. Ei se vaan ole kaunis nuori naama, jonka kanssa on hyvä parisuhde. Haittaa siitä ei ole, mutta ei pisaraakaan hyötyä myöskään. Sitä sitten valitellaan kun erotaan.
Tätäkö on 30-vuotiaiden miesten mietteet. Kerran näin kauniin nuoren naisen ja voi kun harmittaa.. Ei ole ihme, jos ei suhteet onnistu. Sama olisi elää kauniin kuvan kanssa, niin tajuaa, minkä verran se ulkonäkö edesauttaa suhdetta. Ehkä silloin jotakin muutakin alkaisi tarvitsemaan suhteelta.
Näin hänet eilen ja hän olisi ollut minulle täydellinen ulkoisesti. Henkisistä kemioista en voi tietää kun en jututtanut. Ihan esimerrkinä vain mainitsin kun totesin olevani liian vanha. Purkauksesi oli "lievästi" ylireagointia! Jos olisin nuorempi, niin olisin tehnyt aloitteen hänelle. Se oli se pointti!
Jos koet, että ulkonäön perusteella suhde on hyvä, sitä se sitten ilmeisesti on. Useimmat muut vain tarvitsevat suhteelta vähän muilla kriteereillä asioita, kuin ulkonäöllä. Joten siihen nähden että ulkonäkö takaa sinulle riittävän suhteen voi olla että on ylireagointia. Normaalin suhteen elementteihin ja perusedellytyksiin nähden ei pitäisi olla.
Ei se pelkkä ulkonäkö mihinkään riitä! , mutta ulkonäköönhän sitä ihmiset ensin ihastuu. Sitä vaan heti näkee kuka on ns. omaa tyyppiään. Joihinkin naisiin tunnen suunnatonta imua ja toiset taas ei herätä mitään.
jos suhde tarkoittaa pelkkää ulkonäön perusteella tulevaa seksinhimoa, ja ei ole kykyä eikä halua muodostaa vuorovaikutusta, jotta mistään muusta edes voisi kiinnostua, niin tuskin sitten kannattaa edes yrittää suhdetta kun ei ole valmis kiinnostumaan ihmisistä yleensä. Siitä ei pitäisi olla haittaa että tutustuu ihmisiin, mutta jos perusasenne on se että ei kiinnosta mikään, eikä kukaan ja kaikissa on vikoja, ja mikään ei herätä ja millekään ei anna mahdollisuutta edes herätä eikä sen verran ole itsekritiikkiä että asian huomaisi, niin sitten ei auta mikään.
Sinä olet selvästi sitä tyyppiä joka ottaa tasan sen kenet sattuu saamaan.
Minusta ei tuollaiseen ale myyntiin ole.
ennakkoluulot ei edesauta yhtään.
Totta kai sitä ihastutaan ensin ulkonäköön, ihan samoin sen minun kohdallani. Näen oikeastaan melkein ensisilmäyksellä, onko nainen ns. minun tyyppiäni. Tässä kohtaa en tarkoita ulkonäöllä pelkästään sitä, kuinka kauniit kasvot ovat omilla tai joillain yleisillä kriteereillä, vaan koko olemusta ja sitä, minkälainen katse naisella on silmissä jne. Itse asiassa naisen silmistä ja kasvoista pystyy lukemaan aika paljon luonteesta ennen kuin on edes puhunut sanaakaan hänen kanssaan. Esim. herkkyys ja älykkyys näkyy ihmisen katseesta.
"sopiva ja sopivan ikäinen". Että oli vain mahdollisesti melkein täydellinen, etkä sitten mennyt juttelemaan.
Tosielämässä pienet "viat" eivät tunnu missään. Ihmiset jotka seurustelevat eivät jää jumittamaan pikkuasioihinn.
Ikähän se oli syy miksi et mennyt juttelemaan. Ja loppupeleissä ikä on todella merkityksetön tekijä jos muuten natsaa ja jos molemmat on täysi-ikäisiä. Eri-ikäisetkin pariutuu.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta tämän palstan mukaanhan naiset eivät saisi toimia noin, siis ihastua ulkonäköön.
Ja nimenomaan miesten mukaan yleensä "ikä on vain numeroita" ;)
Eikös se ole lähinnä NAL, joka provoilee siitä, ettei nainen saa katsoa ollenkaan ulkonäköä ja kaunis mies on aina homo jne? :D
Ymmärrän sen, että monia oikeasti kilttejä miehiä vituttaa, kun nuoret naiset eivät huomaa heitä ollenkaan samalla, kun kusipäiset pelimiehet saavat naisia enemmän kuin lääkäri määrää, mutta siinä en sinänsä näe mitään väärää, että ihastutaan hyvännäköiseen mieheen.
Itsekin olen tavannut tosi kivoja naisia, joiden kanssa tulin hyvin juttuun, mutta ulkonäkö ei vain sytyttänyt intohimoa. Ja jos ei ole ihastunut, niin ihan turha ruveta mihinkään parisuhdeleikkeihin. Jotkut miehet alkavat parisuhteeseen ihan siksi, että "pitää olla joku" tai hakevat "kumppanuutta". Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa sellainen suhde, koska olen introvertti ja individualisti ja viihdyn sinänsä hyvin yksin, ja jos suhteeseen joskus alan/ajaudun, niin se perustuu "kemiaan" ja "sielunkumppanuuteen". Ilman noita kahta ei todellista läheisyyden tunnetta voi olla ainakaan minun kohdallani.
Monesti ne "kiltit miehet" on 3-kymppisiä setiä jotka katselee alle 25-vuotiaita eikä noteeraa sitä omanikäisiltä tai vanhemmilta saatua kiinnostusta lainkaan. "Ei vaan sytytä." No niin, niinhän se on, joten turha valittaa.
"Monesti ne "kiltit miehet" on 3-kymppisiä setiä jotka katselee alle 25-vuotiaita eikä noteeraa sitä omanikäisiltä tai vanhemmilta saatua kiinnostusta lainkaan."
Niin varmasti ovatkin, mutta eivät he ole saaneet huomiota oman ikäisiltään naisilta myöskään ollessaan itse nuorempia, ja sitä tuossa tarkoitin, että moni oikeasti kiltti mies ei saa naisilta huomiota missään vaiheessa elämää. Varmaan on naisiakin, joilla on sama ongelma esim. ulkonäöllisistä syistä, ja ei se varmasti kivaa ole, jos tuntuu siltä, ettei kukaan halua.
Alkaisitko tai oletko alkanut itse parisuhteeseen miehen kanssa, joka "ei sytytä"? Joillekin ihmisille sellainen varmasti sopii, mutta ei minulle, ja kyllä tiedän, että samanlaisia ihmisiä on muitakin, eli niitä, jotka eivät ala suhteeseen, jos se ei perustu intohimoon. Tällaisia tyyppejä on varsinkin luovalla alalla, taiteilijoissa, muusikoissa, tanssijoissa jne.
No voi yllätys, nytkö vasta mies ymmrtää? Vitsi on juuri siinä, että miehet jotka haukkuu naisia siitä että naiset ei valitse niitä koska ne ei sytytä, tekee just sitä samaa itse.
Luuletko, että kaikki miehet ajattelee samoin kuin nämä muutamat tällä palstalla?
Ei todellakaan. Minulle tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Täysin luonnollista. Pääsisin suhteeseen jos huolisin kenet tahansa! Se ei olisi ongelma.
"No voi yllätys, nytkö vasta mies ymmrtää?"
No, eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, ja veikkaan, että moni niistäkin tällä palstalla, jotka antavat ymmärtää, että eivät ymmärrä, haluaa vain provoilla ja purkaa vitutustaan haukkumalla naisia. Kyllä varmaan suurin osa ihmisistä tietää, mitä "kemia" on, sillä ei ole merkitystä vain parisuhteissa, vaan myös kaveri- ja työsuhteissa. Jälkimmäisissä tapauksissa puhutaan "henkilökemiasta".
Minulle olisi täysin absurdi ajatus olla parisuhteessa naisen kanssa, jonka kanssa ei ole kemiaa, saati sitten asua saman katon alla, ei hyvänen aika. :D Minulla on kyllä yksi kaveri, joka on tällaisessa suhteessa, mutta ihan tyytyväiseltä vaikuttaa, vaikkei omien sanojensa mukaan ole missään vaiheessa ollut rakastunut puolisoonsa. "To each his own", niin kuin amerikaksi sanotaan.
Paremmat mahdollisuudet tärpätä vaikka liikuntaharrastuksissa. Yksin kaljaa juova mies baarissa ei vain herätä kiinnostusta. Poikkeuksena erittäin hyvännäköiset miehet, jotka huomataan missä vain.
Niin ainahan sitä muut ihmiset just ajattelevat kaikkea negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta baarissa.
Yksin baarissa istuva mies on nobody, mutta yksin tanssiva mies on somebody.
- käyt teinimestoissa
- käyt niissä yksin
- et osaa etkä halua tanssia
- et osaa/halua/viitsi tehdä aloitteita (vaikka näkisit yksinäisen naisen) etkä tutustua muihin ihmisiin baarissa
- aikaa ja energiaa ei ole mihinkään uusiin harrastuksiin
Mitä sitten olet valmis tekemään?
helkasta on tullut aika näsäviisas näissä pariutumisasioissa sen jälkeen kun kaverit järjestivät hänet sokkotreffeille jännämiehen kanssa.
Tuossahan ne ongelmat tuli kiteytettynä. Mitä minä voin tehdä?
Haluaisin tehdä jotain toisin, mutta en vain kykene muuttumaan.
Yksi ajatus on hankkia kannabista ja katsoa mitä se tekee, koska alkoholi ei tee todellakaan mitään xd:)
Miks te naiset ette tee aloitteita? tai jos teette, niin se on sitten täysin väärältä ihmiseltä!
Missä on 28-32v naisia? Mikä on se mesta?
Voi jeesus. Hanki skeittilauta.
Minä olen aivan samanlainen persoona kuin aloittaja. Ikää paljon yli 30 eikä ikinä mitään suhdetta. Se on uskomatonta, miten helppoa Suomessa on jäädä ikisinkuksi.
Tosin pitää myöntää, että olin nuorena eli joskus parikymppisenä niin hölmö etten edes tajunnut, miten vaikeaa oikean naisen löytäminen tulisi olemaan. En tehnyt alle 25-vuotiaana mitään naisen löytämiseksi. Oletin, että minulle sopiva tyttöystävä ilmestyy jostain. Nyt vasta tajuan, miten hölmö olin.
Silloin parikymppisenä olisi pitänyt etsiä itselle sopivaa naista joka paikasta, kissojen ja koirien kanssa. Nyt yli kolmekymppisenä tosiaankin tarvitsisi ne vainukoirat, jotta jostain löytäisi itselle sopivan naisen tai yleensäkin vapaan naisen.
Yli kolmekymppisille miehille on tarjolla vain jämäpaloja...
Nettitreffit olen kokeillut ja todennut, että se on aivan turhuutta. Sivustoilla on valtavat miesenemmistöt ja naisista todella harva on oikeasti etsimässä parisuhdetta. Elämänkumppania etsivät naiset etsivät täydellisyyttä. Miestä, jota ei ole olemassa.
Baareissa en käy, koska alkoholi ei maistu. Mitä siellä selvänä tekisi? Toisaalta minulla ei ole yhtäkään kaveria kenen kanssa kävisin baarissa.
Tansseissa en käy, koska tanssiminen_ei_kiinnosta. Sen tietenkin myönnän, että perinteisissä lavatansseissa käy varmasti ne potentiaalisimmat vaimoehdokkkaat ja siellä olisi minunlaisella "kunnollisella" miehellä varmasti vientiä. Mutta kun ei vain kiinnosta.
"Hanki harrastus, missä tapaat naisia" Kuulostaa hienolta, mutta käytännössä ei toimi.
En todellakaan tiedä, mistä voisin löytää naisen. Liikun missä vain, naiset käyttäytyvät kuin olisin ilmaa. Yksikään nainen ei ole koskaan edes flirttaillut minulle. En henk.koht tunne yhtäkään vapaata naista ja koska naisilta on turha odottaa minkäänlaista aloitetta, minun olisi lähestyttävä tuntematonta naista....mutta miten?
Olen lähes varma, että tulen elämään koko elämäni yksin. Eihän tätä peliä vielä ole pelattu, mutta fakta on se, että olen nyt 35, enkä ole koskaan pitänyt naista edes kädestä kiinni, niin alkaa usko loppumaan.
Harmittaa, koska oikeasti haluaisin naisen ja lapsia.
Minä ymmärrän sinua. Tämä ei ole helppoa todellakaan varsinkaan enään tässä iässä.
Minua on lähestytty jonkun kerran vakavissaan, mutta noihin en ole tarttunut. Yksi tapaus on jäänyt vähän harmittamaankin kun nainen olisi ollut ns. laatukamaa, mutta tunsin hänen exänsä ja se oli sitten liian suuri turn off lopulta hyväksyä.
Miten te olette alunperin tulleet kapeuttaneeksi elämänne noin, ettette tunne naisia? Jos teillä olisi nainen, mikä pitäisi naisen kiinnnostusta teihin yllä? Jos ette viitsi tehdä mitään minkäään asian suhteen...
ja koska se vika löytyy ennemmin tai myöhemmin aina, vaikka kumminkaimansukulaisen naapurista, niin kapeutuuhan se elämä. Mikään ei voi olla hyvä, kun mikään ei saa olla hyvä.
Minulla on asiat ihan hyvin elämässä ja teen asioita elämässä, mutta vapaa-ajan kavereita ja naista ei ole.
Kaippa olen introvertti luonteeltani ja harrastuksetkin on yksilölajeja, joten missäpä niiden kavereidenkaan kanssa olisi missään tekemisissä. Tokihan mulla on kavereita ympäri suomea siunaantunut, mutte emme ole enää yhteyksissä muuta kuin sillon jos törmäillään ja joku saattaa soitellakin. Eipä siinä mitään järkeä ole jos toiset asuu jossain hevon vitussa asti.
Elämä näiltäosin helpompi niillä jotka asuu isoissa kaupungeissa, et on paljon kavereita ympärillä.
Niin mikä pitäisi sitä kiinnostusta yllä? Oon miettiny usein samaa. Itse en kaipaa naiselta muutakuin läsnäoloa, keskustelua ja yhdessäoloa ja myöskin osaa antaa mulle omaa tilaa, Ehkäpä naiset haluaa enemmän.
"Jos ette viitsi tehdä mitään minkäään asian suhteen... "
Tällä logiikalla kenelläkään naisella ei pitäisi olla suhdetta, koska he nimenomaan eivät tee "mitään minkäään asian suhteen".
Naisenahan sitä on helppo ihmetellä, että miksei miehet löydä naista tuosta vaan sattumalta, kun se aloitteenteko ja naisen metsästys on jätetty miesten vastuulle. Jos on aiemmin uskonut tähän romanttiseen satuun että "tosirakkaus ilmestyy kun sitä vähiten odottaa" ja "lakkaa etsimästä niin löydät", niin yksin jää... paitsi jos on syntynyt naiseksi.
Tuossapa tuo tuli taas:
" Tokihan mulla on kavereita ympäri suomea siunaantunut, mutte emme ole enää yhteyksissä muuta kuin sillon jos törmäillään ja joku saattaa soitellakin siinä mitään järkeä ole jos toiset asuu jossain hevon vitussa asti"
Itse olen matkustanut ystäviä tapaamaan sinne hevon vittuun asti ja myös ulkomaille. Ihmissuhteet vaativat ylläpitoa ja vaivannäköä. Itsekin introverttinä ymmärrän kyllä sen vaivalloisuuden, helposti sitä vain viihtyy itseriittoisena itsenään.
Naiset tekevät hyvin paljon sen eteen, että pitävät yllä olemassa olevia ihmissuhteitaan.
Miksi sinä niistä minun ystävistäni huolta kannat kun juttu on niin, että naista minä tässä olen etsimässä. Oon ihan varma, että niillä minun vanhoilla kavereilla on kaikki ihan hyvin. He elää siellä jossain ja minä täällä. Meillä kaikilla on omat jutut elämässä.
Joskus oon törmänny kymmenenkin vuoden jälkeen johonkin tuttuun ja ei se ystävyys sieltä mihinkään ole kadonnut. Turha roikkua ja soitella toiseen päähän suomea.
Mutta äärimmäisen vähän sen eteen että pääsevät niihin suhteisiin.
En minä huolta kanna, elä miten haluat. :) Suhde naiseen on ihmissuhde muiden joukossa ja minä käsitän kirjoitustesi pohjalta helposti, miksi ei onnista. Mutta jos mitään muutosta et halua, niin jatka vain samaan tapaan.
Ehkä, ehkä ei. Mutta jos alun jälkeen ei jatku, eipä siitä helposta alusta paljon iloa ollut. :)
Eli miksi ei onnista, kerro?
Sinulla on oma vakiintunut tapasi elää ja se elämäntapa on sellainen, ettei siinä sattumalta tapaa naista kovinkaan helposti.Ja jos kuitenkin itse olet tyytyväinen elämäntapaasi etkä halua sitä muuttaa, kehä on valmis. Niitä muutoksia, joita sinulle on ehdotettu, et halua tehdä. Miten paljon siis lopulta haluat naista elämääsi? Taidat olla ihan tyytyväinen ilmankin. :)
Ei ole ehdotettu mitään todellista. Jonninjoutavaa höpinää, tyyliin kampaa tukkasi, hanki harrastuksia.
Kyllä minä nykyisin käyn viihteellä aika useinkin. Viimeisen kuukauden aikanakin kaksi kertaa. Eli kyllä minä yritän, mutta en vaan pysty tekeen mitään semmosta mitä en oo pystyny ennenkään tekemään.
Minulla menee ihan hyvin, mutta paremminkin voisi mennä jos olis muru kainalossa, joka ei tuo liikaa ongelmia elämääni ;)..
On mahdollista, että käy satumainen munkki vielä jonain päivänä elämässä, tai sitten voi olla, että ei käy. Netissäkin löytyy profiili. En ole kovin toiveikas sen suhteen.
Eipä ole tälläkään palstalla paljon naiset vastaan tulleet. Elämäni on vastatuulta ja ylämäkeen juoksua mitä tulee naisiin.
Baari ja netti ovat ympäristöjä, jotka eivät ole kovin kiitollisia seuranhakupaikkoja. No jospa mietit jonkin itsellesi luontevan tavan toimia toisin, jos muiden ehdotukset ovat höpinää. Tai sitten odotat sitä satunnaista munkkia. :)
Pitääkö se pajauttelu kokeilla, jos se saisi minut tanssimaan.
Siihenkään en usko. Tuntuu, et mun dnahan on lyöty koodi, et sä et muuten tanssi.
Kerran 18vuotiaana kokeilin kavereiden kanssa baarissa ja tunsin et se näyttää helvetin typerältä ja siihen se sitten jäi.
Eilenkin katsoin kun tanssilattialla semmonen löllykkä pokasi helvetin upean gimman, eli se tanssi on se "lukko", mutta minulla ei ole siihen "avainta"
Toinen juttu on tuolla baareissa ne kaverit mitkä pitäs olla, vaan kun ei ole.
Kolmas mahdollisuus on törmätä siihen itselleen sopivaan yksinäiseen naiseen ja päästä jutulle.
Neljäs optio, että joku pokaa minut.
Siis vittu mitä läppää- Dna-han koodi ettet tanssi. Salli mun nauraa.
Kuule nyt tanssikurssille että saat ton lukon auki. Ihan sama mitä tanssia, kaikissa oppii rytmiä ja liikkumista. Ota joku alkeiskurssi, jossa voi tanssia ilman paria.
Totta, ettei kaikkien miesten tarvii tanssia saadakseen naista. Mut jos ihminen on pystyynjumahtanut kaikessa asioissa elämässään ja ruumiillisestikin niin estynyt ettei voi tanssia ja sosiaalisesti estynyt ettei voi mennä vähän nuorempaan tutustumaan, niin jotain tai jopa paljon siinä täytyy tehdä.
Naiset tekee paljon ulkonäkönsä ja viehättävyytensä eteen. pitää yllä niitä ihmssuhteita ja tutustuu uusiin ihmisiin.
Kun tutustuu ihmisiin ja maailmaan ei tarvii katkerana ruikuttaa palstasatujen äärellä.
Ei minusta ole tuohon tanssiin enää tällä iällä, ett' kyllä se on pois luettu juttu. Se tunne vaan on niin vahvana siitä, että se on typerää, vaikka tykkäänkin katsoa kun toiset sitä tekee. Ehkä joku hidas kappale jossa ollaan toisiinsa liimautuneina voisi mennä humalassa, mut nää perus yökerho humpat ei toimi. Oon liian juro luonne. Heittäytmistä ja hauskuutta ei vain tule noihin juttuihin.
Sit sun pitää keksiä muita paikkoja, missä voit tutustua naisiin. Mut kas, se oli niinkin että et voinut ottaa elämääsi uusia harrastuksia. Ja luonnettasikaan et voi piirun vertaakaan muuttaa?
Miksi jonkun pitäis kiinnostua jurosta tyypistä? Juron naisen? Missä jurotuksisesi pääsee oikein oikeuksiinsa, jotta voitte jurottaa yhdessä?
Kun maailma ottaa sut avosylin vastaan niin on helppo tutustua ihmisiin ja maailmaan...
"Niin metsä vastaa…" eli kun pitää huolta ulkonäöstään ja viilaa luonnettaankin positiivisempaan päin, niin kummasti maailmakin ottaa paremmin vastaan. Jokainen vastaantulija ei ota, mutta kun ymmärtää että muilla on omat ongelmansa, niin ei takerru jokaisen reaktioihin.
Sinäkin.. 35 vuotias mies joka ei ole pitänyt edes naista kädestä puhut jostain hemmetin jämäpaloista!!! :O Ansaitsetkin olla sit yksin!
Niin.. kuka onkaan se jämäpala...
No niin, naiset tarttuvat taas tähän YHTEEN kommenttiin. Juuri naisille ominaista.
En tarkoittanut, että k a i k k i yli kolmekymppiset sinkkunaiset ovat jämäpaloja.
Mutta se on hyvin yleistä, että naisen luonteessa tai ulkonäössä on jotain todella pahasti vialla, jos hänellä on vaikeuksia löytää miestä.
Miehelle yksinjääminen on niin paljon helpompaa. Miehessä ei tarvitse olla välttämättä mitään "vikaa", silti hän joutuu elämään ilman naista vaikka koko elämänsä.
Enkä mä jaksa naisettomuuttani tosielämässä valittaa. Olen menestynyt elämässäni muuten todella hyvin. Sain heti valmistumiseni jälkeen hyvän duunipaikan, kova palkka muut edut. Asun itse rakentamassani ok-talossa, vapaa-ajan täyttää kaksi schäferiä kuntosali....
Onko naisessa vikaa jos sen mies on vaikka kuollut ja on siksi yksin "vanhemmalla" iällä? Onko jämäpala? Hä?
Jos leskirouva ei löydä uutta miestä, niin on.
Leskirouvat ovat kuumaa valuuttaa miesten silmissä.
Ok, entäs muuten vaan hylätyt tai eronneet? Ne on sit ne jämäpalat?
Pitää olla rohkea ja jos ei ole rohkea niin jää ilman naista. Naisille vaan rutkasti treffi ehdotuksia niin kyllä joskus tärppää. Naiselle pitää antaa huomiota ja kehuja , nainen pitää tuntea että haluat sitä.
Jämäpalat on niin kauheita ämmiä jotka ei kelpaa miehille. Ne on just niitä jämäpaloja. Ymmärsitkö hä?
Tätä merkillistä ikäpakkomiellettä, mikä täällä joitakin vaivaa, minun on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi, jos mies on hyvinkin kokematon, kuten esim. itsekin olen, niin onhan se aika selvää, että hän haluaa kuitenkin kokea sen ensimmäisen teinirakkautensa, eikä se nyt kerta kaikkiaan onnistu minkään itsensä ikäisen käytetyn ja vanhan naisen kanssa, joka on ehkä hyvinkin katkeraksi ja vihamieliseksi muuttunut maattuaan vuosikausia kaikenlaisten panomiesten panopatjana ja heidän mällinsä muisto kuin pornoseksin aave haarojensa välistä lemuten.
Kun siihen ensilempeen kuuluu tietynlainen viattomuus ja kokemattomuus, joka puuttuu jos se naisosapuoli ei ole hengellisesti ja seksuaalisesti samalla tasolla, eli teini ja neitsyt. Ja on myös niin, että nainen ikääntyessään menettää kauneutensa myötä kykyään saada miehen seksihalu ja kiima & kulli nousemaan, siten että yhdyntä onnistuu.
Näistä syistä en voi ajatellakaan, että menettäisin poikuuteni muuten kuin neitseellisen teininaisen kanssa meidän ensirakkautemme edettyä lihalliselle tasolle. On hyvin ahdasmielistä ja suvaitsematonta ajatella, etteivät 44-vuotias mies ja 17-vuotias nainen voisi olla lemmenpari, menettää yhdessä neitsyytensä ja elää onnellisina elämänsä loppuun asti. Niin voivat ajatella vain vanhat, rumentuneet, katkeroituneet naisenraakit kateuden vallassa, tietäen etteivät minulle kelpaisi.
Jämäpala-ajatttelu kertoo tosi paljon miehestä. Se kertoo, että mielessä on joku sopivanikäinen ja muotoinen unelmabarbi, oikeisiin ihmisiin ei osata tai uskalleta tutustua.
Palstatotuuden mukaan nainen saa aina miehen.
Haluta saa. Mut haluaako elää toiveissaan vai ottaa sen minkä saa. Kokemattomaksi jää, jos miettii että seksi pilaa ihmisen, kun siitä tulee "käytetty". Ikisinkkumies kun ei ole se viaton ja kokematon vaan katkeroitunut ja seksin putteessa ennenaikaisesti vanhentunut.
Tottakai voi yrittää vaikka mitä, mutta tolla asenteella todennäköisesti jää yksin. Vähän sama kun yrittääkö rikastua lottovoitolla vai meneekö töihin.
Haluta saa, mutta kuten toisessa ketjussa totesin, on turha katkeroitua naisille siitä, ettei löydä haluamaansa. Kuinka monta sellaista 17-vuotiasta Suomesta löytyy, jotka haluaisivat parisuhteeseen isänsä ikäisen kanssa? Joitakin, epäilemättä. Kuinka moni heistä a) haluaisi suhteeseen isänsä ikäisen neitsytmiehen kanssa ja b) osuu tuossa iässä sen isänsä ikäisen miehen kohdalle (so. jotakin kautta tutustuu häneen) - aika harva.
Eli hae niin kauan kunnes löydät etsimäsi, mutta älä syytä meitä naisia siitä, ettemme me kaikki voi olla koko ikäämme 17-vuotiaita ja kokemattomia.
Ettöä oot kiinnostunut juuri siitä ihmisenä etkä vaan siksi, että se on nainen.
Mikä on PUA?
https://www.youtube.com/watch?v=b5aR5KLPzhM
tämä mies ei tanssi
Miehessä ei tarvii olla mitään vikaa… Ei tarvii naisessakaan omasta mielestään. Mutta niiden mielestä, jotka ei halua, on jotain vikaa.
Miehissä se vika on yleensä, kuten tässäkin aloittajassa, paikalleen jämähtäminen ja negatiivisuus. Teoriassa tietää, että pitäisi muuttua, mutta elämä on silti niin omiin uomiinsa jumittunutta, että mitään konkreettista muutosta ei voi tehdä. Ei ole kiinnostusta eikä aikaa hakeutua uusiin ympäristöihin, ei sosiaalisesti kykyä eikä tutustua uusiin ihmisiin. Elämän ympärilä on korkeat muurit.
Ja siksi on sinkkuna.
Juuri näin!
Tiedän, että pitäisi muuttua ja tehdä ja viedä asioita esim. tuolla baariympäristöissä toisella tavalla, mutta kun ei vaan pysty!
Tuntuu, että asiat vaan menee aina täsmälleen samalla kaavalla eteenpäin.
Monesti käy niin, että tulee ainakin yksi "tilanne" reissulla eteen, jonka olisi toisenlaisella toiminnalla voinut kääntää itselleen, mut sit ne tilanteet lipuu ohi kun en osaa toimia oikealla tavalla oikealla hetkellä. Jälkeenpäin aina tiedän mitä olis pitäny tehä.
Oon tiedostanu ne kriittiset hetket mitkä pitää pystyä tekeen erilailla ja jos vain siihen pystyn kerrankaan, niin se voi olla, että pato murtuu.
Sellaiset ihmiset joilla on baareissa ystäviä ympärillään eivät edes tajua mitä se vaatii kun ollaan yksinään liikkeellä. Esim. jos sulla on kavereita joiden kanssa heittää läppää ja olla positiivisella mielellä, niin siinä on hyvin helppo ottaa kontaktia sitten myöskin niihin naisiin ja näin, mutta yksinään sitä helposti tipahtaa ns. kuoppaan ja sieltä ei sitten taas enää nousta kun fiilikset menee.
Esim. viimeks meni fiilikset kun bändi esitti J.Karjalaisen -mennyt mies- kappaleen, jolloin aloin masentua ja sitten heti kohta dingon kappale jossa tää ihminen istuu yksin pöydässän eikä oo yhtään ystävää...tiedätte tän biisin. Siinä kohtaa tuli mitta taas täyteen ja oli ilta pilalla. Aattelin, et tää tais olla tässä mun osalta.
Sosiaalisuus ruokkii sosiaalisuutta ja jos sitä ei kauheasti ole elämässään, niin se ei vain tule sieltä niinku poks vaan, sillon kun sitä yks kaks tarvitaan.
Ei ne ystävät sosiaalisillekaan itsestään tule, vaan ihmissuhteiden eteeen tehdään töitä.
Tässä on se totuus: "Sosiaalisuus ruokkii sosiaalisuutta ja jos sitä ei kauheasti ole elämässään, niin se ei vain tule sieltä niinku poks vaan, sillon kun sitä yks kaks tarvitaan." Eli mitä tästä opimme?
Tähän voisin kirjiottaa neuvoja auki, mutta ehkä sun on paras keksiä ne itse.
Ne virheet tuli tehtyä nuorempana kun valitsin eristäytymisen ja omantien kulkemisen.
Ehkä yksi tienhaara oli välien katkeaminen lapsuuden ja nuoruuden ystävääni. Hänen kanssaan olis varmaan tullu erilainen nuoruus välille 20-30v kun olis ollu kaljottelu kaveri.
Ikäiseni miehet ovat jo parisuhteissaan, joten kavereita ei ole luvassa illanviettoihin.
Eli toisin sanoen parasta on nyt vaan jäädä odottamaan sitä "munkkia" (vai mikä se sana oli). Lycka till.
Tai itse ryhtyä munkiksi.
Kyl on elämä rankkaa, kun mitään ei voi sen parantamiseksi tehdä! ,D
Vakavasti ottaen: sun joko täytyy hankkia kavereita joiden kautta tapaat sulle sopivia naisia ja joiden avulla opettelet sitä sosiaalisuutta - tai sit sun vaan täytyy odottaa kotona että nainen tippuu taivaalta sun yksinäiseen elämään.
Ei oo helpot vaihtoehdot, mut toinen niistä voi toimia.
Ei tuo kavereiden hankkiminen tunnu realistiselta enää tällä iällä.
Hyvin harvan ihmisen ylipäätään koen niin mielenkiintoiseksi, että alkaisin vapaa-aikaa viettää yhdessä. Tuo ihminen josta puhuin aiemmin oli todellinen aito ystävä. Me olimme kuin paita ja perse nuorina ja yhteen kasvaneita. Ei sellaisia ystäviä enää tapaa. Harmi, että kävi niin kuin kävi, mutta syy ei ollut yksin minun.
Sulta kun helka tulee näitä ylimielisiä kommentteja, niin ootkos ikinä käyny yksin viihteellä ja teetkö ihan oikeastikkin aloitteita itsees kiinnostaville miehille?
On helvetin helppo viisastella palstalla ja leikkiä kaikkivoipaista täydellistä ihmistä, joka saa kaiken minkä haluaa naps vain.
Totuus saattaa silti olla ihan toinen..Jokaisella reissulla näen jumalattoman paljon ihmisiä, jotka poistuvat paikalta tyhjin käsin ihan niin kuin minäkin. Ei tämä ole pelkästään minun ongelmani todellakaan. Puhutaan tuhansista ja kymmensistä tuhansista miehistä ympäri suomen.
Siis mitä vattua oikeesti? Kavereita ei voi hankkia jos on tietyn ikäinen??? Mistä nää asenteet tulee? Mitähän kaikkia "en voi tehdä asiaa x" -höpötyksiä sulla on vielä mielessä?
Jos kukaan ei kiinnosta ihmisenä sua niin että viitsisit olla kaveri, miten kukaan nainen vois kiinnostaa?
Jos et pidä ihmisistä etkä viihdy heidän seurassaan, niin vaikea on naista löytää kun nainenkin on ihminen. Tämä voi tietysti tulla monille palstalaisille yllätyksenä.
Elämää ei eletä vain tietyn ikäisenä. Elämää voi elää koko ajan. Ja tehdä uusia juttuja ja niitä mitkä jäi joskus tekemättä. Mut jos viihtyy noin yksinkin ja niin ettei tee mitään uusia juttuja tai halua tavata ihmisiä, niin sitten on yksin. Ei voi samaan aikaan sekä säästää kakkua (olla yksin rauhassa) ja syödä sitä (tavata joku mukava ihminen).
Joo, kymmeniä tuhansia paikalleen jämähtäneitä katkeruudessaan kieriviä tunne-elämältään 13-vuotiaan tasolle jääneitä miehiä. Et välttämättä sinä just sitä kaikkea.
Mut onhan toi jo ongelma. Vaan mitä sille tekis? Henkistä kehitystä voi jatkaa terapiassa, mutta kun miehet ei itse mene eikä pakkohoito oo tätä päivää.
Miehet itse toivois, että jostain naisesta tulis niille kakkosäiti, joka kasvattais ne aikuiseksi loppuun, mutta ei sellaiseen kukaan aikuinen nainen enää rupea.
Olen käynyt lukemattomia kertoja yksin(kin) viihteellä ja poistunut paikalta tyhjin käsin. Viimeksi kesällä olin ulkona niin, ettei ollut yhtään ystävää mukana (yksi tuli kyllä vastaan mutta vasta ovella, kun olin jo pois lähdössä). Sillä erotuksella, että silloin tanssin jalkani puhki. Mutta olen käynyt yksin myös pubeissa ja lähtenyt ilman, että olisin edes jutellut kenenkään "kiinnostavan" kanssa, korkeintaan vaihtanut muutaman sanan jonkun sattumalta vierellä/vastaapäätä istuvan tai seisovan random-ihmisen kanssa.
Sillähän tämä vaikeaa onkin löytää Se elämänkumppni, ku ei ihan jokaisen vastaantulijan hatunalunen jaksa sytytellä, ei. edes kaverina saatuja vakavissaan. Lisäks tutustumisen vaikeus, joten toivotonta Se on.
No sitten voit vain kuvitella mitä Se on mmiehillä. Jos olisin nainen saisin kenet vain,joten turha vittuilla.
Et naisena sais sen paremmin ketään, mut silloin et ehkä haluaiskaan ketään. Olisit ihan tyytyväinen elämääs yksin ja harrastuksiisi. Ihmettelisit miksi miehet keuhkoo jostain naisen saannista.
Saanko kysyä seksuaalisuudestasi, kuinka tärkeää se sinulle on? Onko koskaan tullut säädettyä? Kiinnostaako seksi itsessään juuri lainkaan?
Joo, mahdoton tilanne jos ei elämässään tai itsessään voi/halua mitään muuttaa. Sääli sinänsä, olisit varmaan ihan hyvä mies jollekin fiksulle naiselle, jos olisit vähän vähemmän kaavoihisi kangistunut.
En ala seksuaali historiaa selvittelemään kun Se ei tähän kuulu.
Mutta kiinnostaa kyllä. En ole A -seksuaali enkä homo enkä edes bi. Vallan normaali itseasiassa.
Tuo oli jo kohtuu levoton kommentti, et en naisena saisi ketään. hah hah. Kyllä suomalainen mies on niin kerrassaan helppo ja narussa vedettävä pässi yleisesti ottaen, et jos nainen ei saa miestä, niin se panee jo sanattomaksi. Ei minun sisaruksillakaan ollut mitään ongelmia saada miestä!
Kerran kokeilin testi mielessä tehä yhdelle seuranhaku palstalle naisena ilmoituksen ja sain 200 viestiä päivässä aivan puolihuolimattomalla tekstillä, joten on naurettavaa väittää, et jos kontaktia tulee ovista ja ikkunoista ettei siellä ole yhtään potentiaalista kaveria joukossa.....Naiselle seuranhaku on pelkkä vitsi, sen vaan sanon!
Silti olen onnellinen, että synnyin mieheksi, tykkään miehen elämästä yleisesti ottaen. Voi tehä kaikkea kivaa :) Ja sitä paitsi tykkään olla se joka ottaa, alistuminen ja alistettavana oleminen ei voisi olla koskaan minun juttu.
Mitä kivaa voit tehdä miehenä mutta et naisena? Ja tarkoittaako naisena oleminen sulle samaa kun alistettuna oleminen?
Jos sulla olis naisena yhtä vahvat speksit siitä mitä haluut ja mitä et, niin samalla tavalla katsoisit et miehet on sellaisia ettei sua kiinnosta. Hyvä kun turhaudut, ehkä se johtaa muutokseen. Mut en kyl aidosti usko, koska ihmisen on vaikee muuttua 30 -iässä ilman tosi isoo kriisiä.
Toivoinkin, että joku tarttuu tähän koska halusin kuulla, et miten nainen kokee kun häntä otetaan taakaapäin kontillaan seksiasentona?
Itse voisin kuvitella, että nainen tuossa asennossa kokee alistetuksi tulemisen tunnetta varsinkin jos mies tuuppaa vähän reilumminkin. Tähän haluaisin mielipiteitä.
Ajattelisin, että siinä vaiheessa kun suhde muuttuu arkisemmaksi ja riitojakin käydään, niin tuo asento voi olla jo kortilla kokolailla. Miehellehän tuo on aivan ehdoton loppukiriin, mut miten nainen sen kokee.? Vaikea nähdä esim. että omat vanhemmat olis tuota enää isommin vanhoilla päivillä harrastaneet, vaan paremminkin lähetyssaarnaajalla menty.XD;) Itse oisin mieluummin sinkkuna kuin naisen kanssa jolta saa pelkkää lähistä.
Tuota en taida avata ollenkaan, et mitä en vois tehä naisena kuin miehenä.. Se on pitkä lista nimittäin ja myöskin se tekemisen laatu on eri. Esim. salilla naiset nostelee tyhjää tankoa, kun miehenä siihen saa ladata ihan rautaakin. Onhan se eri juttu. Toisaalta kun nainen virkkaa, niin miehellä on moottoriurheilu. Kummankohan ottas? ,mut ei mennä tähän syvemmälle:) ,Koska tiedän mitä siitä seuraa. Pääasia, et kaikki viihtyy elämässään itsenään. Itsehän en hauaisi olla kukaan muu kuin minä, itseasiassa en ainakaan se mies joka tanssii jotain helvetin diskotanssia, vaikka se toisikin niitä naisia mitä ilmeisemmin..Kuvitelkaa Seppo Räty sinne lavalle. No fuckin way. Pakko ajatella, et nää tanssivat miehet on jotain puolimiehiä, miehen ruumiissa.........
No joo, oon minä miettiny tuota.. Monesti mietin, et mitä tuo ja tuo nainen näkee tuossa ja tuossa isoon ääneen mölisevässä imbesillissä, ku ite jos oisin nainen, niin en vilkasiskaan;) Ps. Luulen, et tartten sen kriisin, mut toisaalta tuntuu, et sekin on jo takanapäin...XD;)
Näyttää siltä, että sulla on nimenomaan alkamassa se keski-iän kriisi. Voit joko pitkittää sitä "ätmiytymällä" eli vajoamalla tuohon "naisilla on kaikki paremmin", "naiset haluaa vain jännämiehiä", "mulle kelpaa vain nuori kaunis hoikka neitsytnainen" -tuubaan. Käperryt vihan ja katkeruuden ympärille, koska se on turvallista. Moni mies on valinnut sen tien, koska ei ole muuhun pystynyt, kuten täälläkin näet.
Voit valita MGOTW:n, kuten monet naiset tekevät eli elellä sinkkuna ja tehdä juttuja joista pidät, sen enempää suhdetta kaipaamatta. Hyväksyä sen, että sopivaa kumppania ei löydy.
Voit etsiä tosissasi nykyiselle sulle vastinkappaletta eli hankkiutua niiden yksliölajien joita harrastat, muita harrastajia tapaamaan ja hyvään asemaan esim. niiden järjestöissä, voit etsiä tarkoilla spekseillä nettideiteistä...
Voit hakea aasaista ostovaimon.
Voit mennä terapiaan purkamaan traumojasi ja avaamaan mi... eiku et voi, siihen olet liian estynyt. Samoin avaamaan elämääsi, jotta esim. voisit hankkia sosiaalista elämää. Viihdyt sellaisena kuin olet, eikä nainen mahdu siihen elämään.
hei kiitti ajatuksistasi, mut näen et oot viettäny palstalla enemmän aikaa kuin minä.
Tosiaan nuo atm jutut kokolailla kaikkinensa, mitä pojat täällä sepustaa, niin itse en allekirjoita oikeastaan mitään, tai no onhan siellä tavallaan tottakin paljon, mutta se on tosiaan sitä ali- ihmisten munatonta ja loputonta lässytystä vailla järkeä. Eli siihen en lähde, koska mulla on kunniani ja omat ajatukset.
En myöskään vihaa naisia,, minusta naiset on maan mainio keksintö, vaikkakaan en pidä tästä naisten laumasieluisuudesta ja populismiin pyrkivästä luonteesta, enkä siitä, et monetkaan ei osaa ajatella omilla aivoillaan, Ollaan yleisten mielipiteiden varassa ja eletään sen mukaan. Toivoisin, et löytäisin jonain päivänä sisältäpäin ohjautuvan introvertin, niin kuin itsekkin olen.
Jahas, en oo perehtyny lainkaan mgtowiin, mut kuullostaa hyvältä. Elän juuri noin kun sanoit, mut tavallaan en hyväksy mitään, eli jos hyvä kaveri osuu kohdalle, niin en laita hanttiin, niinku Veskukin sanoi Hjalliksen ohjelmassa, mut se pitää tulla sitten pienellä vaivalla, et väkisin en lähde leipomaan.
En osallistu mihinkään järjestöihin tulevaisuudessakaan, mut nettideiteissä olen toistaiseksi. Vaikkakaan ajatus kiusallisista treffeistä ei tunnu mielekkäälle. Joko kaljalle, kävelylle tai jotain muuta vähemmän virallista voisi onnistua.
En toistaiseksi innostu näistä thaikuistakaan..Too combligated vai miten se meni.
En koskaan voisi kuvitella meneväni terapiaan tai käyttäväni masis lääkkeitä. Minusta se on heikkoutta jos ei kestä elämää, kipua ja tuskaa. Oon liian monet yksinäisyydet ja tuskat kokenut, et menettäisin järkeäni enää tässä vaiheessa...Juttu vain on, et en kaipaa kauheasti sosiaalista elämää, mut kivan naisen kanssa kyllä höpisis mielelläänkin, kun ei tule sitten kauheasti kissanristiäisiä mukana siinä kaupassa ja mene kotirauha. Kyllä naiselle vain aina on tilaa minun elämässä, mut ei tosissaan kelle tahansa.
Jos ainoot asiat mitkä sua naisen elämässä kiinnostaa on miltä seksi ja bodaus tuntuu, niin etpä kovin syvällseltä tyypiltä kuulosta.
Kun tolla "en". "en", "en" "en" luonteella et saa naista, niin kohta oot siinä "naiset on paskoja" -katkeruussykkyrässä sinäkin.
Ylimielinen itteemsä täynnä oleva tyyppi jolla on kuvitteelliset käsitykset naisisa kun ei oo netti- tai muillakaan deiteillä kuin, no… se jämäpala.
Tiedätkö miksen vihaa naisia?
Ei naiset oo koskaan mun päälle sylkeneet missään. Tiedän, et oma naisettomuus on kiinni minusta itsestäni. Ymmärrätkö.
Luulen, et oon loppusissaan vaan vielä ruosteessa, ku on ollu elämässä vähän muutakin tekemistä ku naisten jahtaaminen. Jos alan joka viikonloppu kulkea viihteellä, niin on jopa todennäköistä, et alan sopeutua, avautua ja lopulta alkaa tekee tuloksia.
En ehkä itse ole läheskään niin toivottomalla mielellä ku te ehkä olette saaneet käsityksen asioista. Lisäks mulla on muutama ässä hihassa tulevaisuudelle;)
Näen, et ihmisen pitää kelvata omana itsenään karvoineen päivineen ja sen verran kumminkin tiedän, et on jo ollutkin naisia, jotka ovat minut hyväksyneet. Se antaa myöskin toivoa.
Te siinä vaikutatte kovin putkiaivoiselta ihmiseltä..Tuossako oli kaikki mitä sait irti. Mielikuvituksesi ei likaa herätä toivoa tulevaisuudellesi =D;)
Hyvä hyvä. Noin sitä ätmistytään ja katkeroidutaan. Ihmissuhde on yhä kauempana. Mutta niinhän se sun luonteella muutekin.
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/saynatsalon-murha-olikin-tappo---kaksikolle-kuitenkin-10-vuoden-tuomiot/3325056
näin myös voi käydä kun menee baarin..
Joo tää kommentti tarvittiin ehdottomasti tähän rohkaisemaan tuota poloista 30 herraa ja samanlaisia.
Baaritkin tarvii kaikki lopettaa vaarallisina.
Sanotaanko näin, et oon kohtuu kykenevä puollustamaan itseäni. Siinä mielessä ei ole koskaan tarvinnu pelätä. Luulen, et te siinä olette se poloinen meistä kahdesta.
Walk into a club - I fucking hate clubs.
Aattelin käydä itekin huomenna vähän tuulahtamassa yöelämässä, mutta en kuinka nopeasti tuun takasin kun ei ole tullut käytyä baareissa pariin vuoteen eikä taida saada edes veljestäni seuraa tolle reissulle. Eipä taida tosin rahatilanteenkaan puolesta kovin pitkää reissua tulla.
Etsi kaltaisesi luuserimies ja mene sen kanssa juomaan, niin ei ole ainakaan niin tylsää istua, kun on edes jotain seuraa. Tältä palstalta varmasti löytäisit.
Mitään ei ole tehtävissä. Sinun on vaan sisäistettävä se että olet aina sinkku.
Sen huomaa tämän ketjun perusteella. Tuolla elämäntavalla ja luonteella. kyllä. nän.
Itehän en näe, et naisettomuus itsessään on merkki luuserista. Luuseri on se joka tekee jotain vasten tahtoaan yleisestä sosiaalisesta painostuksesta, kuten lähtee parisuhteeseen ihmisen kanssa, jota ei oikeasti olisi halunnutkaan kuin korkeintaan panoon.
Myöskin nämä palstoilla valittajat ovat mielestäni luusereita. Itsehän olen vain keskustelemassa. Siinä on ero. En tosiaan usko, et tällä palstalla on ketään miespuoleista ihmistä, jonka kanssa mulla olis mitään yhteistä..
Uskon, et minun kaltaisiani naisia itseasiassa on kuin onkin tässä mailmassa, mut vähemmissä määrin. Toisaalta olen myöskin elastinen ja sopeutuvainen ja ymmärrän erilaisia ihmisiä. Eli voisin tulla juttuun myöskin hyvin sosiaalisen ihmisen kanssa ja tulenkin.
Paitsi hillitön jankkaavuus, kyvyttömyys nähdä vikaa itsessä ja ottaa kritiikkiä vastaan ja se naisettomuus ja kyvyttömyys saada naista, tapa keskustella toisia pienimmästäkin povosta mollaten…
Elastinen ja sopeutuvainen joka ei voi muuttaa elämäänsä mihinkään suuntaan. Ymmärrät mutia ihmisiä, vaikka et ole heistä pätkääkään kiinnostunut. Tulet hyvin ihmisten kanssa juttuun vaikka sulla ei ole ystäviä keitä näkisit...
No eipä liiotella..Sanoin, et mulla ei ole ystäviä vapaa-aikaan joiden kanssa käydä viihteellä. Tokihan niitä hyvänpäiväntuttuja ja tavallaan kavereitakin on, joissa on paljonkin hyviä tyyppejä ja sellaisia joista pidän, mut kun ei vapaa-aikaa yhdessä vietetä, niin.........Jännä, et miks mua pyydetään muuttumaan niin kovin? Yhtä hyvinhän minä voin pyytää mailmaa muuttumaan. Ei minun tarvitse muuttua, vaan kuten sanoin jo aiemmin, et kohtaaminen on se ongelma tässä mailmassa.
Minun tavallaan ei tarvitse muuttua, mut ainahan voi saada ja keksiä muutamia uusia kujeita itseensä ja elämäänsä, jotka sitten taas vie toiseen suuntaan asioita. Paremminkin tälle olen avoin.