Pysyvä työkyvyttömyyseläke, kun ei jaksa enää?

väsynyt yrittämään

Olen 35-vuotias, ja olen ollut kuntoutustuella reilut 10 vuotta - aiemmin vuosi kerrallaan, viimeksi myönnettiin 1,5 vuotta. Uusi hakemus pitäisi tehdä toukokuulla, ja jo nyt ahdistaa tuo hakuprosessi - vaikka kunto on pysynyt jokseenkin samanlaisena, ja tähän asti aina on tullut myönteinen päätös, pelkään silti, että kielteinen päätös tulee. Diagnooseina minulla on paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja määrittämätön persoonallisuushäiriö.

Haluaisin luovuttaa koko hommasta. En jaksaisi enää täytellä hakukaavakkeita, ja aina saada sen vuoden armonaikaa - vuosi on minulle niin lyhyt aika, että ehdin tuskin toipua edellisen hakuprosessin ahdistuksesta, kun pitää jo aloittaa seuraava. Mutta miten voisin hakeutua pysyvälle eläkkeelle, ja onko minulla edes mitään toivoa sille päästä? Tämän 10 vuoden aikana, jotka olen kuntoutustuella ollut, ei tilassani ole tapahtunut niin merkittävää muutosta, että olisin voinut edes kuvitella töihin menemistä - jos totta puhutaan, en usko, että koskaan paranisin niin terveeksi, että minusta tulisi täysin työkuntoinen. Joku ihme täytyisi tapahtua. Haluan siis eläkkeelle, mutta miten sille pääsen?

43

4326

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Höpöjä puhuu

      Ei eläkkeelle haluta, sinne joudutaan olosuhteiden pakosta. Pahin pelkosi taitaa olla työpaikka.

      • empaattisuutta......

        kyllä ihminen, kun on tarpeeksi sairas nimenomaan haluaa sairauseläkkeelle ja onnekkaasti, kun käy sille myös pääsee. ei ole kovin kivaa kettuilla ihmisille-eihän. antaa sinusta ihmisenä todella typerän kuvan.


      • swagjagger

        Aloittajalle: mitä jos tutustuisit ayahuascaan ja ibogaineen, googleta! Ja vaikka paranisit niin kyllähän työkyvyttömyyseläke on ihan must!


    • vaivanen työssä

      Olet nuori ja siksi sinua ei päästetä eläkkelle.Elämä ei voi olla työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn odotusta vielä iässäsi. Me vanhemmat ja raihnaiset .fyysisen työn ja myös psykkisenkin rasituksen vaivaamat ei päästä edes puolieläkkeelle eikä puolikkalle kuntoutustuelle(vaikka kuinka väsyttää eikä jaksais). Miksi sinun pitäisi? oletko edes kokeillut opiskelua? osa-aikatyötä?...Liikunta auttaa jaksamaan meitä vaivaisiakin,.,niin ne lääkärit aina sanoo,,

      • väsynyt yrittämään

        Olenhan minä opiskellut, tutkintojakin löytyy. Enemmänkin opiskelisin, mutta psyykkisten ongelmieni takia taitavat jatko-opinnot jäädä haaveeksi. Työtä olen tehnyt siihen asti kunnes ongelmani pääsivät niin pahoiksi, etten enää pystynyt töihin menemään. Nyt minulla on oman järjen säilyttämiseksi pieni yritys, jonka kautta teen töitä, jos jaksan ja pystyn. Haluaisin jaksaa ja pystyä paljon enemmän, mutta tosiasia on, että en vain pysty. En ole ylpeä itsestäni, päinvastoin - en minä kuvitellut itseäni tähän tilanteeseen nuorempana.

        Tiedän monia ihmisiä, jotka nauttivat tekemästään työstä, ja myös niitä, jotka sairaudestaan huolimatta eivät pääse eläkkeelle. Minun onneni kai on, että fyysisesti olen suurinpiirtein työkykyinen, mutta psyykkisesti tilanteeni on paljon vaikeampi kuin pystyn sanoin tässä kuvaamaan. On paljon helpompi hyväksyä työkyvyttömyytensä, jos on joku fyysinen vamma tai sairaus, mutta olen tehnyt näiden kymmenen vuoden aikana valtavasti töitä hyväksyäkseni itseni ja kyvyttömyyteni selvitä joistakin asioista. Olen käynyt terapiassa, työkyvynarvioinnissa, erilaisissa ryhmissä, fysioterapiassa, kokeillut useita eri lääkkeitä...Olen vihannut ja inhonnut itseäni, hävennyt olemassaoloani, toivonut kuolemaa. Ja kaikista hoidoista huolimatta romahdan, kun pitäisi soittaa puhelimella tai mennä pikkujouluihin tai hakea posti. Enkä jaksa enää yrittää - sitä minä yritän sanoa. Niin kauan kuin olen kuntoutustuella, minun oletetaan yrittävän ja olevan reipas ja motivoitunut, enkä enää jaksa. En jaksa enää puolta vuotta pelätä, joudunko pois kuntoutustuelta - enkä enää jaksa kuntouttaa itseäni...


      • voimia sulle
        väsynyt yrittämään kirjoitti:

        Olenhan minä opiskellut, tutkintojakin löytyy. Enemmänkin opiskelisin, mutta psyykkisten ongelmieni takia taitavat jatko-opinnot jäädä haaveeksi. Työtä olen tehnyt siihen asti kunnes ongelmani pääsivät niin pahoiksi, etten enää pystynyt töihin menemään. Nyt minulla on oman järjen säilyttämiseksi pieni yritys, jonka kautta teen töitä, jos jaksan ja pystyn. Haluaisin jaksaa ja pystyä paljon enemmän, mutta tosiasia on, että en vain pysty. En ole ylpeä itsestäni, päinvastoin - en minä kuvitellut itseäni tähän tilanteeseen nuorempana.

        Tiedän monia ihmisiä, jotka nauttivat tekemästään työstä, ja myös niitä, jotka sairaudestaan huolimatta eivät pääse eläkkeelle. Minun onneni kai on, että fyysisesti olen suurinpiirtein työkykyinen, mutta psyykkisesti tilanteeni on paljon vaikeampi kuin pystyn sanoin tässä kuvaamaan. On paljon helpompi hyväksyä työkyvyttömyytensä, jos on joku fyysinen vamma tai sairaus, mutta olen tehnyt näiden kymmenen vuoden aikana valtavasti töitä hyväksyäkseni itseni ja kyvyttömyyteni selvitä joistakin asioista. Olen käynyt terapiassa, työkyvynarvioinnissa, erilaisissa ryhmissä, fysioterapiassa, kokeillut useita eri lääkkeitä...Olen vihannut ja inhonnut itseäni, hävennyt olemassaoloani, toivonut kuolemaa. Ja kaikista hoidoista huolimatta romahdan, kun pitäisi soittaa puhelimella tai mennä pikkujouluihin tai hakea posti. Enkä jaksa enää yrittää - sitä minä yritän sanoa. Niin kauan kuin olen kuntoutustuella, minun oletetaan yrittävän ja olevan reipas ja motivoitunut, enkä enää jaksa. En jaksa enää puolta vuotta pelätä, joudunko pois kuntoutustuelta - enkä enää jaksa kuntouttaa itseäni...

        valitettavaa, mutta yleinen syy eläkehakemusten hylkäämiseen on työn tekeminen sairausloman/kuntoutumisen aikana.


      • merix

        Haetko "pysyvää" eläkettä aina vuosittain vai jatkoa kuntoutustuelle?
        Puoltaako lääkärisi työkyvyttömyyseläkettä?
        Keskustele lääkärisi kanssa kuinka toimitaan.
        Oma arvelusi tulevasta mahdollisesta terveydentilastasi ei riitä pysyvään.


    • työläinen

      Pakko vaan olis jaksaa..minullakin fysiikka romuna mutta töissä ja vuorotyötä velä.Rytmihäiriöt yövuorossa ja kamala väsymys niin että oksettaa aamulla.Iltavuoro aamuvuoro peräkkäin vie mehut ja töissä se helv..kiire.Ei puhettakaan kuntoutustuelle pääsystä taikka kuntoutuksesta.Harrasta liikuntaa- on lääkärin suositus.Miksi sinun pitäisi päästä eläkkeelle? Olet nuori ja tyovuosia vaikka kuinka.Takuulla jaksiaisit tehdä kuntouttavaa 4h työtä ja saisit rytmiä eloosi ja näkisit muitakin kuin kodin seinät.Ei riitä että sanoo että ei jaksa..Tai jos olisit niin huonossa kunnossa-olisit psyk.osastolla tai hoitokodin asukki.

    • ettäosaat

      Tuomitset itsesi etukäteen. Et muka osaa edes kuvitella itseäsi töissä.

      Tosiasiassa sinä kuvittelet, ettet voi olla töissä. Yhtä hyvin voisit kuvitella olevasi töissä ja vieläpä menestyväsi hyvin. Siis nyt uudet kuvitelmat itsestä. Ja menet töihin mainiosti. Sinä voit nauttia työstä, kun haluat.

    • .10.

      Noh eihän siinä muuta ole kuin että laitetaan ruksi siihen toiseen paikkaan, että haetaan toistaiseksi ja kyllä on toivoa päästä eläkkeelle jos sinulle on jo 10 vuotta myönnetty jatkoa.

    • sfgheheheth

      Rastitat hakemukseesi myös sen pysyvä eläke -kohdan.

      • Mies 54v

        Ymmärrän kyllä hyvin aloittajan ongelmia, luulen että myös itselläni on noita juurikin samoja ongelmia, mutta en ole niistä vielä missään yhteydessä puhunut. Olen ollut monia vuosia työttömänä, yli 15 vuotta olen jo ollut vailla työtä. Minulle ei vaan ole ilmaantunut mitään töitä tai edes kunnon kursseja tarjottu, joissain olen toki ollut, mutta sellaisella en missä mahdollisuus työllistyä. Minulla ei ole siis sinänsä mitään hätää nyt kun saan olla ilman töitä ja uskon että en ole kykenevä menemään edes töihin tässä kunnossa kuin henkisesti olen nykyään. Olen päättänyt että otan ongelmani esille vasta sitten jos joudun ottamaan työtä vastaan ja tiedän etten siellä pysty kulkemaan. Kun ihminen on näin pitkään poissa työmarkkinoilta niin luulisi jo työvoimavirkailijankin sen käsittävän ettei hakija ole enää työhön vaadittavassa kunnossa ei niin henkisesti tai fyysisesti. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että jos työttömyys jatkuu yli 3 vuotta niin täytyisi automaattisesti alkaa käydä jossain terapiassa mahdollisten ongelmien selvittämiseksi yms Tiedän että monilla pitkäaikaistyöttömillä on suuria ongelmia ja siksi he ovat jääneet roikkumaan työkkäriin työnhakijoina.


      • ByroB
        Mies 54v kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä hyvin aloittajan ongelmia, luulen että myös itselläni on noita juurikin samoja ongelmia, mutta en ole niistä vielä missään yhteydessä puhunut. Olen ollut monia vuosia työttömänä, yli 15 vuotta olen jo ollut vailla työtä. Minulle ei vaan ole ilmaantunut mitään töitä tai edes kunnon kursseja tarjottu, joissain olen toki ollut, mutta sellaisella en missä mahdollisuus työllistyä. Minulla ei ole siis sinänsä mitään hätää nyt kun saan olla ilman töitä ja uskon että en ole kykenevä menemään edes töihin tässä kunnossa kuin henkisesti olen nykyään. Olen päättänyt että otan ongelmani esille vasta sitten jos joudun ottamaan työtä vastaan ja tiedän etten siellä pysty kulkemaan. Kun ihminen on näin pitkään poissa työmarkkinoilta niin luulisi jo työvoimavirkailijankin sen käsittävän ettei hakija ole enää työhön vaadittavassa kunnossa ei niin henkisesti tai fyysisesti. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että jos työttömyys jatkuu yli 3 vuotta niin täytyisi automaattisesti alkaa käydä jossain terapiassa mahdollisten ongelmien selvittämiseksi yms Tiedän että monilla pitkäaikaistyöttömillä on suuria ongelmia ja siksi he ovat jääneet roikkumaan työkkäriin työnhakijoina.

        Vai terapiaan 3v työttömyyden jälkeen? Ei ole tarpeen omalla kohdallani, olen ikäisesi ja kolmisen vuotta työttömänä, tosin ei yhtäjaksoisesti vaan pari pätkää olen löytänyt. Irtisanomisprosessin aikaan täytin jotain työuupumusvaateita, mutta ne ovat enää muisto vain ja noi irtisanomishauskuudet enää korkeintaan kiukuttaa.
        Joku saattaa kyllä tarvita jotain tukea terapeutilta tms. Ei sitä kuitenkaan pidä kaikille tyrkyttää eikä tehdä ihmisista avuttomampia kuin he ovat.


    • eläkeläinen 38 v.

      Itse olen 38 vuotias ja ollut työkyvyttömyyseläkkeellä reilut 3,5 vuotta psyykkisistä syistä.Pääsin eläkkeelle kun olin käynyt kaikki kuntoutustoimenpiteet läpi ja lisäksi psykoterapiat tuohon päälle.Mulla meni kaikkiaan 7-8 vuotta kun pääsin hakemaan kuntoutustukea.Voin sanoa että olen nyt ekaa kertaa elämässäni onnellinen.Kaikki kaverini ovat eläkkeelle pääsyni jälkeen sanoneet että olen muuttunut.Eläkkeelle pääsy muutti mun elämäni.Olen ekaa kertaa pystynyt nauttimaan elämästäni.Voin sanoa että myönteiseen kelan päätökseen vaikutti myös psykiatrian lääkärin liioittelemat diagnoosit.Sain välillä sairausdiagnoosin vaikka täytin kymmenistä oireista vain yhden ja senkin lievänä.

      • Haen saikkua lisää

        Noin juurikin, samaa minä tässä ajan takaa että pääsisin vihdoinkin eläkkeelle, sillä mielummin olen sairaudesta eläkkeellä kuin jatkuvasti työttömänä. Pankista saa eläkeläinen lainaa tarvittaessa, mutta työtön ei saa euroakaan lainaa ja se kalvaa minua suuresti kun minulla on suunnitelmia. On tosi kurjaa roikkua vuodesta toiseen työttömänä ja nyt varsinkin kun olen sairaslomalla, siltikään kela ei myöntänyt minulle sairauspäivärahaa kun heidän mielestä en ole riittävän sairas? Oma lääkärini määräsi minulle vuoden sairaslomaa ja kielsi kaiken fyysisen työnteon minulta, ja tosiaan kelan lääkärin mukaan, joka minua ei siis ole edes tavannut niin olen aivan terve, tai ainakin siinämielessä terve etten ole oikeutettu tuohon sairauspäivärahaan. Jos olisi saanut tuon rahan vuodeksi niin se olisi oikeuttanut minut hakemaan työkyvyttömyyseläkettä ja ilmeisesti juurikin tämän kela halusi minulta estää päätöksillään.


      • tämmöst
        Haen saikkua lisää kirjoitti:

        Noin juurikin, samaa minä tässä ajan takaa että pääsisin vihdoinkin eläkkeelle, sillä mielummin olen sairaudesta eläkkeellä kuin jatkuvasti työttömänä. Pankista saa eläkeläinen lainaa tarvittaessa, mutta työtön ei saa euroakaan lainaa ja se kalvaa minua suuresti kun minulla on suunnitelmia. On tosi kurjaa roikkua vuodesta toiseen työttömänä ja nyt varsinkin kun olen sairaslomalla, siltikään kela ei myöntänyt minulle sairauspäivärahaa kun heidän mielestä en ole riittävän sairas? Oma lääkärini määräsi minulle vuoden sairaslomaa ja kielsi kaiken fyysisen työnteon minulta, ja tosiaan kelan lääkärin mukaan, joka minua ei siis ole edes tavannut niin olen aivan terve, tai ainakin siinämielessä terve etten ole oikeutettu tuohon sairauspäivärahaan. Jos olisi saanut tuon rahan vuodeksi niin se olisi oikeuttanut minut hakemaan työkyvyttömyyseläkettä ja ilmeisesti juurikin tämän kela halusi minulta estää päätöksillään.

        Pankista saa eläkeläinen lainaa tarvittaessa. Totta on. Mutta kyllä eläkeläisenkin kohdalla punnitaan lainan takaisinmaksukyky tarkkaan. Kovin pientä eläkettä saavalle ei lainaa myönnetä.


      • Haen saikkua lisää
        tämmöst kirjoitti:

        Pankista saa eläkeläinen lainaa tarvittaessa. Totta on. Mutta kyllä eläkeläisenkin kohdalla punnitaan lainan takaisinmaksukyky tarkkaan. Kovin pientä eläkettä saavalle ei lainaa myönnetä.

        Miten niin ei eläkkeläiselle lainaa myönnetä? Riippuu ihan siitä paljonko sitä lainaa hakee, esim itsellä ei sen suurempia hankkeita olisi kuin joku 20-30.000e, kait tuollaisen nyt pienestäkin eläkkeestä pystyy hoitamaan ja varsinkin kun on luottotiedot kunnossa ja ei ennestään enää euroakaan velkaa mihinkään.


      • olen työkyvytön
        Haen saikkua lisää kirjoitti:

        Noin juurikin, samaa minä tässä ajan takaa että pääsisin vihdoinkin eläkkeelle, sillä mielummin olen sairaudesta eläkkeellä kuin jatkuvasti työttömänä. Pankista saa eläkeläinen lainaa tarvittaessa, mutta työtön ei saa euroakaan lainaa ja se kalvaa minua suuresti kun minulla on suunnitelmia. On tosi kurjaa roikkua vuodesta toiseen työttömänä ja nyt varsinkin kun olen sairaslomalla, siltikään kela ei myöntänyt minulle sairauspäivärahaa kun heidän mielestä en ole riittävän sairas? Oma lääkärini määräsi minulle vuoden sairaslomaa ja kielsi kaiken fyysisen työnteon minulta, ja tosiaan kelan lääkärin mukaan, joka minua ei siis ole edes tavannut niin olen aivan terve, tai ainakin siinämielessä terve etten ole oikeutettu tuohon sairauspäivärahaan. Jos olisi saanut tuon rahan vuodeksi niin se olisi oikeuttanut minut hakemaan työkyvyttömyyseläkettä ja ilmeisesti juurikin tämän kela halusi minulta estää päätöksillään.

        Itse olen jo viiskymppinen, ikänsä työttömänä ollut tai sairaana.Monet kerrat kela myöntänyt vuoden saikun mutta ei koskaan jatkoa. Nyt olen jo kohta kymmenen vuotta ollut nollatuloinen lukuunottamatta sairauspäivärahakausia. Onneksi sentään toimeentulotukea saan. En tiedä miten kauan noita hakemuksia vielä pitää tehdä? Ilmeisesti vanhuuseläkeikään saakka ja silloinkin joudun hakemaan tukea sossusta kun ei eläkettä ole kertynyt. Kertaakaan en kuntoutustukea kela ole myöntänyt vaikka kuntoutuksessakin olen käynyt.


      • laki ylös
        olen työkyvytön kirjoitti:

        Itse olen jo viiskymppinen, ikänsä työttömänä ollut tai sairaana.Monet kerrat kela myöntänyt vuoden saikun mutta ei koskaan jatkoa. Nyt olen jo kohta kymmenen vuotta ollut nollatuloinen lukuunottamatta sairauspäivärahakausia. Onneksi sentään toimeentulotukea saan. En tiedä miten kauan noita hakemuksia vielä pitää tehdä? Ilmeisesti vanhuuseläkeikään saakka ja silloinkin joudun hakemaan tukea sossusta kun ei eläkettä ole kertynyt. Kertaakaan en kuntoutustukea kela ole myöntänyt vaikka kuntoutuksessakin olen käynyt.

        hanki eläkeasioihin ja vakuutusoikeuden kanssa tottuneesti ja menestykksekkäästi taistelvan juristin tueksi.Loppuu sinunkin kyykytys.Tosin juristi maksaa.Eräs ystäväni taisteli aikansa ja otti juristin-makosihna se mutta niin tuli työkyvyttömyyeläke tkautuvasti korkojen kera.


      • dtufiyu
        olen työkyvytön kirjoitti:

        Itse olen jo viiskymppinen, ikänsä työttömänä ollut tai sairaana.Monet kerrat kela myöntänyt vuoden saikun mutta ei koskaan jatkoa. Nyt olen jo kohta kymmenen vuotta ollut nollatuloinen lukuunottamatta sairauspäivärahakausia. Onneksi sentään toimeentulotukea saan. En tiedä miten kauan noita hakemuksia vielä pitää tehdä? Ilmeisesti vanhuuseläkeikään saakka ja silloinkin joudun hakemaan tukea sossusta kun ei eläkettä ole kertynyt. Kertaakaan en kuntoutustukea kela ole myöntänyt vaikka kuntoutuksessakin olen käynyt.

        Sairaloma kerryttää eläkettä kylläkin.


    • kyttääntyny

      Miski sitten "ansaistsit"päästä eläkkeelel jo noin nuorena? Koska me "vanhat" ja " huonokuntoiset tehdään duunia ja maksetaan teidän lusmujen eläkkeet? kyllä minäkin jaksaisin paremmin jos pääsis eläkkeelle...on keinoniveltä,kulumaa.astmaa,uupumusta mutta töihin vaan..

    • Trampa

      Kyttääntynyt ja muut
      Olet osin oikeassa, mutta pahimmat lintsarit on työpaikoilla, viettävät siellä aikaa naureskellen ja teeskennellen tekevänsä työtä ( heitä on paljon )
      Masennus on kamala sairaus ja sitä en haluaisi lapsilleni tai kenellekkään.
      Onneksi olen itse pystynyt siltä välttymään vaikeuksista huolimatta, vaikka joskus se on lähellä ollutkin. Mutta usein työ on paras lääke siihen, kun pystyy ylittämään riman.
      Ei toki se kaikilee ole noin ja tsemppaan masentuneita, mutta periksi ei kannata antaa masennukselle.

    • Kierrätys

      Päästetään ne eläkkeelle jotka eivät jaksa/halua olla työpaikassaan. Nämä paikat täytetään näillä lintsareilla jotka ehkä haluaisivat/jaksaisivat/voisivat käydä töissä.
      Siinä se.

    • väsnyduunari

      Ei varmaan tule olemaan helppo tie päästä eläkkeelle.Olet tyikäien vielä montakuýmmentä vuotta ja sinulla on mahdollisuus löytää osa-aikaista kuntouttavaa työtä,Ei riitä että kokee ettei jaksa.

      • koitae

        Näin juuri. Jokainen voi sanoa, ettei jaksa. Eikä varmasti jaksakaan, kun ei halua. Kunnon työ antaisi kyllä voimia jaksaa.


    • hfynjyr

      Ihmisen elämän päätarkoitus ei kyllä ole työnteko.

      • ilonan

        Ei varmaankaan. Mutta työ on yleensä välttämätön väline, josta saadaan rahat elämän päätarkoituksen toteuttamiseen, oli se päätarkoitus sitten mikä hyvänsä.

        Monille se työkin jo sinänsä on tärkeä osa elämän rikkautta. Itsekin olen palkan lisäksi saanut paljon iloa työstäni ja tuottanut ehkä iloa muillekin.


      • tuumailia

        Työttömyys kulkee monesti käsikädessä syrjäytymisen kanssa.


      • Perusraksamiesxx

        MIKÄS se on? Elää muiden kustantamana?


    • TsemppiäSinulle

      Käy vaikka lenkillä niin piristyt.

    • vanhaväsynyt

      Ei sinulle tule eläkettä. Kokeilemaan vaan lyhyttä työpäivää.

    • enymmärräniitä

      Itsellä sama tilanne pysyvää ei myönnetä. Olen pohtinut tässä kun on koulutus alalle jossa voi aiheuttaa helposti erilaisia työtapaturmia niin pitäisikö mennä johonkin lyhyt aikaiseen työhön ja aiheuttaa siellä pieniä työtapaturmia ehkä jonkinlaiset lisä jutut vihdoin saisi päätöksen tekijät tekemään sen oikean päätöksen. Alkaa olla mitta täynnä työeläkeyhtiön kanssa lähettää sinne minkälaisen specialistin lausunnon tahansa aina hylätään. Ja ainoa perustelu on ympäri pyöreää liirun laarumia. Kyllä sitä varmaan jotain keksii nyt kun millään ei ole mitään väliä, perheettömänä ei tarvi ajatella asiaa kuin omalta kannaltaan.

      Samantyyppinen tilanne kuin aloittajalla ja eivät ole myöntäneet. Minä en ymmärrä mitä ne eläkeyhtiön lääkärit oikein ajattelee, että haluavat jatkuvasti hakevan jatkoa kuntoutustukeen eikä pysyvää eläkettä, sellaiselle joka voi aiheuttaa jopa ympäristölle vaaraa tietyssä mielentilassa. Nykyään kun pyritään kaikki pitämään avohoidossa.

    • muutoksiako1

      Eivät myönnä mitään nyt, kun odottavat uuden hallituksen kiristyksia eli voi tulla ylläri jo nyt työkyvyttömyyseläkkeellä oleville eli uusi rumba niillekkin jotta saavat jäädä eläkkeelle.Toinen mitä hallituksessa mietitty Trafin pyynnöstä on se, että mielenterveyspotilailta otattaisiin aina ajooikeus pois automaattisesti Eli jos masennusta niin ajooikeus pois esim.

      • utkbnb

        Hohhoijjaa...vai että uuden hallituksen kiristyksiä ja ylläriä muillekin. no, aprillina menköön tämä kirjoitus.


    • emeritusprof

      Paniikkihäiriö ja persoonallisuushäiriö?
      Et koskaan tule saamaan myönteistä eläkepäätöstä noilla diagnooseilla.
      Ota asioista selvää ennenkuin munaat itsesi kokonaan.

      • nomitävittua

        Älä selitä, on aivan mahdollista että eläke näillä irtoaa, sitä on myönnetty pienemmästäkin.


      • nomitävittua

        Mielenalueen ongelmat eivät ole mitään yksinkertaisia juttuja ja tuntuu siltä että kela myöntää näistä eläkkeen helpommin kuin fyysisesti sairaille. Tosin onhan se vääryys ettei läheskään kaikki jotka sitä oikeasti tarvitsevat saa, mutta nykysysteemi on mitä se on.


    • Apea

      Mitenhän on kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa ( 2-tyyppi), kuinka helppoa on päästä eläkkeelle, kun ei vakituista työpaikkaa ja aina joutuu lopettamaan työt, jos on johonkin päässyt. Homma kaatuu aina masennukseen tai hypomaniassa siihen, että tulee erimielisyyksiä työpaikalla. 10 vuoden sisällä pisin työjakso ollut 6 kk, en usko että minusta on enää työntekijäksi, ikää on 54 v.

      • dkjufioaö

        juttele asiasta hoitavan psykiatrisi kanssa.


    • fdhshsd

      Kaikki vaan eläkkeelle...ollaan kreikan tiellä.

    • vahinkolusmu

      Jäin sairauslomalle 2004 ja eläkkeelle pääsin 2009. Olin silloin nelisenkymmentä. Diagnooseina minulla oli vuosia ollut keskivaikea masennus sekä sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, ja loppuvuodet "muu ahdistuneisuushäiriö" kun tajusin viimein alkaa puhumaan ääneen pakko-oireilulta vaikuttaneista ajatuksistani ja käytöksestäni. Koska ne eivät ole kokoajan riesana, vaan vain silloin kun ahdistus pahenee, ne kohdallani ovat siis ahdistuksen ilmentymiä.

      Eläkkeelle en varmaankaan olisi noilla diagnooseilla päässyt. Aloin eräässä vaiheessa arvelemaan että minulla on Asperger-piirteisyyttä (motorisen kömpelyyden, kasvosokeuden, ymmärtämisen ongelmien yms. vuoksi). Psykiatrini ilahtui ajatuksesta että tutkitaan asia, ja sain lähetteen neuropsykiatrille. Tämä ilmoitti välittömästi ettei papereiden mukaan voi olla ja väitti että kasvosokeus "on ihan normaalia". Lopulta hän parin tunnin keskustelun varrella myönsi ettei masentuneelta pysty Aspergeria toteamaan (lieneeköhän näin...)

      Puhuttiin kuitenkin että kävisin siellä muutaman kerran. Kerran ehdin käymään ja sinä aikana täyttelin jonkun henkilön kanssa monisivuisen luonnetestikyselyn. Sen koommin ei aikoja enää tullutkaan, vaikka luvattu oli. Puolen vuoden päästä sain diagnoosin "psykoottispiirteinen persoonallisuushäiriö".

      Itse en oikein tuota diagnoosia sellaisenaan niele, mutta on ilmeisesti se dg jonka pohjalta Kela päätti myöntää pysyvän eläkkeen. Ihan miten vain. Masennukseltani ja ahdistukseltani en kuitenkaan olisi kyennyt enää sietämään yhtä ainutta työpaikkakiusaamista tai lähentelyä, tahi burn outia, jotka olin ehtinyt siihen mennessä työelämässä kokemaan.

      Pitää siis vain saada tarpeeksin kamalalta kuulostava psyykkisen puolen dg, niin voi saada eläkkeen. Hyödyttääkö se sitten tällaisessa tilanteessa että eläkkeensaajien asumistuki ollaan viemässä, sitä en tiedä.

      • eläkeläinen39v

        Ymmärrän hyvin tilanteesi.Itse olen ollut pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä nelisen vuotta ja ikää mulla on 39 vuotta.Itsekkään en allekirjoita kaikkia diagnooseja joita sain psykiatrian erikoislääkäriltä.masennuksen ja ahdituneisuushäiriön `hyväksyin`.Tosin mun masennus hävisi suhkoht heti kun kelalta tuli pysyvä eläkepäätös.Kuten kirjoitit että pitää saada kamalalta kuulostava psyykkisen puolen diagnoosi päästäkseen eläkkeelle pitää omalla kohdalla paikkansa.Mulla on lääkitys unettomuuteen johon saan kelakorvauksen.Lääkkeet on ensisijaisesti tarkotettu psykoosin ja skitsofrenian hoitoon.Mulla ei ole siis ikinä todettu kumpaakaan mutta lääkkeet auttavat saamaan unta.Eli silloin kun olen hakenut ekaa kertaa kuntoutusrahaa niin siitä asti lääkäri on lausuntoihin kirjoitellut liioitellusti tilanteestani.En valita koska sillä tavalla pääsin eläkkeelle,joka on mulla ollut toiveena pitkään.


      • vahinkolusmu

        Yhteen aikaan, en tiedä miten tänäpänä, oli melkeinpä muotina että kaikille unettomuudesta kärsiville määrättiin psykoosilääkkeitä. Kai se idis oli että väsyttävät niin helkkaristi. Itsekin sain ilmaisen kokeilupaketin Seroquelia, mutta en alkanut käyttämään sitä yhtä pakettia pidempään kun olin päivälläkin väsynyt ja väsyneenä olen ärtynyt.

        Se on vähän niin ja näin tosiaan että miten mihinkäkin suhtautuisi. Olen kyllä ollut aikoinaan yhden yön kriisipolilla kun masennuin ja ahdistuin siitä että olin - heh - masennuksen takia ollut puoli vuotta sairauslomalla ja Kela eväsikin siltä ajalta sairauspäivärahat, vaikka olin kahden Kelan lääkärin hyväksynnän saanut kuntoutustutkimuslaitoksessa... Toisen kerran olin 6 vrk vapaaehtoisesti suljetulla osastolla, koska ahdistuin niin valtavasti minut yllättäneestä erosta. Osittain se ahdistus meni niin pahaksi sen takia että yritin syödä SSRI-lääkettä ja sen aloitussivuoireena minulla on ahdistuksen pahentuminen.

        Sen koommin en sitten juurikaan ole lääkkeitä syönyt, Seroquel aiheutti pahoinvointia em. laitoksessa ollessani ja jätin senkin. Mielenterveystoimistossa aikoinaan kysyi yksi henkilö että jos saat eläkkeen, alatko sitten syödä lääkkeitä (elin olin ollut jossain määrin lääkevastainen). Enpä alkanut, päinvastoin.

        Eläke on rauhoittanut oloa ja vaikka onkin ollut jatkuva melankolia, niin mitään erityisen akuuttia ei ole enää vuosiin ollut - ennen kuin nyt kun aikovat poistaa eläkkeensaajan as.tuen. Nyt onkin sitten olot pitkästä aikaa sellaiset ettei tiedä miten päin olisi.

        Moni voi ja saa ihan vapaasti katsoa että olen työnvieroksuja kun pakenin työelämästä useamman eri kiusaamiskokemuksen ja burn outin vuoksi (toki kotirintamallakin oli kaikenlaista raskasta). Minulle vaihtoehdot alkoivat olemaan että tapan itseni jos vielä kiusataan... Mutta olen psykoottinen? Ja jos olen, niin minkä vuoksi?

        Toki ymmärrän että "psykoottispiirteinen pers.häiriö" on eri asia kuin olla täydessä psykoosissa. Mutta voisivat ne vähän miettiä noita diagnoosejaan että millaisiksi ne muotoilevat, kun kyllähän tuo nimike ahdistaa ja ehkäpä sitä välillä pelkää olevansa hullumpi kuin onkaan, kun tuollainen on mätkäisty.

        Olen kuullut juttua että aikuisille ei Asperger-diagnoosia mielellään anneta, koska siitä ei ole mitään hyötyä ja aikuisia ei voi kuntouttaa. Yksikin tietämäni ihminen oli saanut skitsofrenia-diagnoosin sen vuoksi että hänet oli hakattu sairaalakuntoon ja alkoi näkemään näkyjä siinä stressissä. Se kai sitten kuitenkin meni ohi ja jostain hän sai sen A-diagnoosin.

        Ihmiselle itselleen voi olla hyvin tärkeää että jos hänet leimataan, niin leimataan edes oikealla leimalla, eikä millä sattuu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6123
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3886
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      253
      2254
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1880
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1333
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1286
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1067
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1020
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      959
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      36
      901
    Aihe