Mieheni valitsi alkoholin...

Onko sun nyt pakko pakata? Eikö se mies osaa rauhottua, että voisitte asiaa rauhassa miettiä, järjestää asumiset yms kuviot ja hengähtää, miettiä hetken?

Olen itse joskus eronnut samasta syystä. Pohdin eroa mielessäni pitkään. En tahtonut tuhlata omaa elämääni alkoholihuuruihin ja toisen krapulaisen hengityksen haisteluun. Lopulta ehdotin, että jos hänen on kerran juotava, niin juo sitten omassa kodissaan. Mies ei silloin kyennyt olemaan ilman alkoholia, ja hyväksyi järjestelyn.

Siitä alkoi (tai olihan se alkanut jo aiemmin) kahden vuoden ryyppyputki, jona aikana ajauduimme erillemme. Kun mies lopulta lopetti, en kyennyt enää palaamaan yhteen. Olin alkanut elää ihan toisenlaista elämää, sillä välin kun hän pyöri pullon ja nuhjuisten aamujen välissä.

Sydämessäni on aina erityinen paikka hänelle ja yhdessä koetulle elämällemme, mutta se kysymys, jonka hänelle joskus esitin, oli kysytty tosissaan: Haluatko jatkaa juomistasi vai haluatko jatkaa minun kanssani oloa?

Paljon voimia teille.

Jos miehellä ei ole ongelmaa, hän ei sille myöskään mitään tee. Niinpä olet ongelminesi yksin kunnes teet ongelmalle jotain.

Voit joko hyväksyä sen että sinulla on ongelma tai hankkiutua siitä eroon.

Ainoa tapa päästä ongelmasta on siirtyä niin kauas ettei se haittaa. Ihan nätisti vain alat miehelle sitä kuvailemaan, että hänellä on aikaa valmistautua ja hoitaa järjestelyt kuntoon. Mieshän on arkisin ihan ok, joten hänelle ei liene ongelma esim. myydä se mökki ja antaa puolet rahoista kun lähdet...

Mitään ei todella tule tapahtumaan ennen kuin teet ajatuksesi selväksi miehelle. Sehän voi tietysti johtaa ongelman ja tilanteen uudelleenarviointiin ja jopa ehkä mahdollisesti jonkinasteiseen röpöttelyn vähentämiseen. Olisihan sekin tuloksena kai ihan hyväksyttävä, aloituksesta päätellen kuitenkin pidät miehestä hänen ollessa selvin päin.

Kiitos tosi hyvistä ja kannustavista neuvoista. Miettimisen paikka...

Mies on juoppo, joten se siitä.

Ikävä kyllä pakkaaminen taitaa olla ainoa vaihtoehto. Alkoholisti, joka miehesi todennäköisesti on, ei kykene lopettamaan juomistaan minkään ulkoisen syyn takia. Vasta silloin kun seinä todella tulee vastaan, saattaa lopettaminen olla ajankohtaista. Kaikki puheet vähentämisestä ovat turhia. Mikäli homma on lähtenyt käsistä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kokonaan.
Alkoholismi on varmasti eniten muille kärsimystä aiheuttava sairaus. Kuulostaa tylyltä, mutta parasta mitä voit tehdä itsesi ja miehesi pelastamiseksi, on muuttaa erilleen. Alkoholistin läheinen sairastuu itsekin ja mahdollistaa juomisen jatkumisen jatkuvilla pelastamisyrityksillään. Hänellä on tieto AA:sta ja ottaa siihen yhteyttä jos kokee sen tarpeelliseksi. Oma halu lopettaa juominen on tärkeintä toipumisessa.
Voimia sinulle. Elämä on lyhyt, ei kannata haaskata sitä toisen takia. Mikäli haluat lisää tietoa alkoholismista läheisen silmin, kannattaa ottaa yhteyttä alkoholistin läheisten ryhmiin, Al-Anoniin. niitä löytyy ympäri Suomea.

Seurustelin just tuollaisen miehen kanssa (6 kk vaan en vuotta - onneksi). Otti viikonloppuisin tosi reippaasti, olutta ja viiniä pääasiassa. Alko meni aina minun ohi ja suuttui todenteolla jos yritin ottaa asian puheeksi, että ongelma on. Omasta mielestä ei mitään ongelmaa, ja alkonkäyttö täysin oma asiansa. Muuttui humalassa ilkeäksikin. Pinna paloi herkästi myös selvinpäin ja kädet tärisivät. Nämä on kaikki tyypillisiä alkoholistin merkkejä. Osasi toki olla ihanakin selvinpäin.

Ihmeen kauan olet jaksanut sillä miehesi ei tule muuttumaan. Eikä sitä edes halua. Jos ei edes myönnä mitään ongelmaa olevankaan. Sinä et voi siihen vaikuttaa mitenkään. Minun exän suurin rakkaus oli pullonhenki, jota hän ei tule koskaan jättämään kenenkään takia (paitsi kun kuolema heidät erottaa). Ei muuta kuin vaihtoon ja pian!

Erosin juoposta ja sen oli hyvä ratkaisu. Miksi jäisit jos olet onneton. Miksi haluat sietää huonoa kohtelua? Juoppo jää aina yksin,pullonsa kanssa ja syyhän juomiseen löytyy aina muualta kuin omasta päästä. Kieltäminen....huonolta näyttää.