Kun muistamme Saksan palkanalennusvaatimukset ja toteutuneet palkkojen jäädytykset, niin seuraava on eteenkin teollisuustyöntekijöille raskasta luettavaa:
http://www.ek.fi/tupo/kv_vertailut/
Lähinnä siinä minua kiinnosti suomalaisten ja saksalaisten teollisuustyöntekijöiden väiset tuottavuus/palkka ja tuottavuus/kustannus suhteet.
Työvoimakustannukset
Saksa 28.39 €/h
Suomi 24.13€/h
Palkat
Saksa 15.58 €/h
Suomi 13.44 €/h
Tuottavuusindeksi
Saksa 100 (1)
Suomi 89 (0.89)
=>
Palkka/tuottavuus indeksi
Saksa 15.58
Suomi 15.10 (-3.1%)
Kustannus/tuottavuus
Saksa 28.39
Suomi 27.11 (-4.5%)
Saksassa on siis eräissä yrityksissä päätetty jäädyttää palkat kolmeksi vuodeksi. Viime vuosina reaaliansioiden kehitys on ollut 3-4%:n luokkkaa ja indeksikorotuksetkin n. 2.3%. Pelkillä indekseillä laskettuna saksalaiset teollisuustyöntekijät ovat (n. 2.5%) suomalaisia halvempia jo kahden vuoden päästä. Jos otetaan palkkakehitykseksi 3.5% ja oletetaan muiden kustannusten pysyvän suhteellisesti samoina, suomalainen teollisuustyöntekijä olisi yritykselle lähes 6.5% kalliimpi vuonna 2007.
Keskiarvotr ovat keskiarvoja, mutta eteenkin keskimääräsistä paremmin ansaitsevilla (aloilla) on jatkossa oltava joko älyttömän hyvä tuottavuus tai sitten tulevien vuosien palkankehitys tulee olemaan erittäin vaikeiden neuvottelujen edessä. Jonkinlaista joustoa myös työntekijäpuolelta on kohtuullista vaatia, sillä sellainen on täysin mahdoton yhtälö, että Keski-Euroopassa maksettaisiin tuottavuus huomioonottaen edes 3% pienempiä palkkoja samasta työstä, kuin Suomessa. Sen me tiedämme kaikki.
Nollalinjalle ei tarvitse lähteä, mutta indeksikorotusten suuruus ei voi suurimmalla osalla teollisuustyöntekijöistä olla juurikaan inflaatiokehitystä suurempaa.
http://www.ek.fi/tupo/kv_vertailut/
Lähinnä siinä minua kiinnosti suomalaisten ja saksalaisten teollisuustyöntekijöiden väiset tuottavuus/palkka ja tuottavuus/kustannus suhteet.
Työvoimakustannukset
Saksa 28.39 €/h
Suomi 24.13€/h
Palkat
Saksa 15.58 €/h
Suomi 13.44 €/h
Tuottavuusindeksi
Saksa 100 (1)
Suomi 89 (0.89)
=>
Palkka/tuottavuus indeksi
Saksa 15.58
Suomi 15.10 (-3.1%)
Kustannus/tuottavuus
Saksa 28.39
Suomi 27.11 (-4.5%)
Saksassa on siis eräissä yrityksissä päätetty jäädyttää palkat kolmeksi vuodeksi. Viime vuosina reaaliansioiden kehitys on ollut 3-4%:n luokkkaa ja indeksikorotuksetkin n. 2.3%. Pelkillä indekseillä laskettuna saksalaiset teollisuustyöntekijät ovat (n. 2.5%) suomalaisia halvempia jo kahden vuoden päästä. Jos otetaan palkkakehitykseksi 3.5% ja oletetaan muiden kustannusten pysyvän suhteellisesti samoina, suomalainen teollisuustyöntekijä olisi yritykselle lähes 6.5% kalliimpi vuonna 2007.
Keskiarvotr ovat keskiarvoja, mutta eteenkin keskimääräsistä paremmin ansaitsevilla (aloilla) on jatkossa oltava joko älyttömän hyvä tuottavuus tai sitten tulevien vuosien palkankehitys tulee olemaan erittäin vaikeiden neuvottelujen edessä. Jonkinlaista joustoa myös työntekijäpuolelta on kohtuullista vaatia, sillä sellainen on täysin mahdoton yhtälö, että Keski-Euroopassa maksettaisiin tuottavuus huomioonottaen edes 3% pienempiä palkkoja samasta työstä, kuin Suomessa. Sen me tiedämme kaikki.
Nollalinjalle ei tarvitse lähteä, mutta indeksikorotusten suuruus ei voi suurimmalla osalla teollisuustyöntekijöistä olla juurikaan inflaatiokehitystä suurempaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa on myös hyvin lyhyt työviikko, paljon erilaisia virallisia juhlapyhiä. Toteutunut työaika on todella lyhyt verrattuna esimerkiksi Japaniin tai Usaan, jossa vastaavaa määrää vapaapäiviä ei ole, ja sairaslomat vähennetään suoraan vuosilomapäivistä.
Turha meidän on inistä liian matalista palkoista ottaen huomioon, kuinka paljon ajastamme vietämme vapaalla!
Samasta linkistä kuin alkuperäinen teksti:
Suomessa työaika on EU-maiden lyhimpiä
Palkansaajien säännöllisen työajan pituus on Suomessa EU-maiden lyhimpiä. Suomessa ja muissa EU15-maissa työaika on huomattavasti lyhyempi kuin uusissa EU-maissa. Kaikissa Euroopan maissa on lyhyempi työaika kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa.
EU15-maiden vertailussa, jonka tiedot Saksan työnantajain keskusliitto (BDA) on koonnut teollisuuden työntekijöistä päivätyössä, Suomen työaika sijoittuu lähelle EU15-maiden keskiarvoa. Tässä vertailussa selvästi lyhin työaika, 1 550 - 1 600 tuntia vuodessa, on Saksassa ja Ranskassa, missä on laajalti käytössä 35 tunnin työviikko.
BDA:n keräämien tietojen mukaan Yhdysvalloissa säännöllinen vuosityöaika ja Japanissa tehty työaika on runsaat 1 900 tuntia eli huomattavasti pidempi kuin uusissa EU-maissa.
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tekemän karkean vertailun mukaan uusissa EU-maissa säännöllinen vuosityöaika on yleisesti yli 1 800 tuntia eli noin 100 tuntia pi-dempi kuin EU15-maissa. Näissä maissa on yleisesti käytössä 40 tunnin työviikko ja neljän viikon vuosiloma.
Vertailu koskee kaikkia palkansaajia ja siinä on tarkasteltu työehtosopimusten mukaisia keskimääräisiä työaikoja. Säätiön työaikavertailu on vain suuntaa-antava, koska työehto-sopimuksissa on paljon vaihtelua myös yksittäisten maiden sisällä.
Teknologiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan teollisuuden säännöllinen vuosi-työaika on Venäjällä vajaat 1 800 tuntia ja Kiinassa tehty työaika runsaat 2 200 tuntia. Etenkin Kiinassa työajan pituutta lisäävät ylityöt. Venäjän työaikaan ylityöt eivät sisälly.
Vuosityöaika EU, Venäjä, USA, Japani ja Kiina 2002
(Lähde: EU15-maat, Yhdysvallat ja Japani Bundevereinigung der Deutschen Arbeitgebeverbände, uudet EU-maat European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions ja Database Central Europe, Venäjä ja Kiina Teknologiateollisuus ry. Uusissa EU-maissa kaikkien palkansaajien ja muissa maissa teollisuuden työntekijöiden säännöllinen työaika, Kiinassa ja Japanissa teollisuuden työntekijöiden tehty työaika.
Työaikojen kansainvälisessä vertailussa on otettu huomioon lain tai työehtosopimusten mukainen vuorokautinen tai viikoittainen työaika, vuosilomat sekä yleiset vapaapäivät ja arkipyhät.
Kun säännöllisestä työajasta vähennetään toteutuneet poissalot ja siihen lisätään ylityöt, saadaan tehty työaika. Poissaolojen määrä on yleensä suurempi kuin ylitöiden määrä. Tämän johdosta toteutunut, tehty vuosityöaika on selvästi lyhyempi kuin säännöllinen työaika.