siskon skitsofrenia

sisk0

Hei te skitsofreenikot, tarvitsen nyt omaisena neuvojanne. Siskoni on ollut sairaalahoidossa nyt pari kuukautta, psykoosin vuoksi. Edellinen psykoosi oli 15 vuotta sitten, mikä oli siis myös ensimmäinen ja muutti siskoni täysin. Hän on sen jälkeen ollut sisäänpäinkääntynyt, sosiaalisesti taidoton, tunteettoman ja arvaamattoman oloinen ja ärtynyt. Täysin eri persoona kuin ennen sitä psykoosia. Hän ei ole nyt saanut tietääkseni ainakaan vielä mitään diagnoosia mutta epäilemme vahvasti skitsofreniaa. Itse olen seurannut vierestä tätä muuttunutta persoonaa, sen ylä- ja alamäkiä sekä psykooseja.
suurin ongelma onkin siis, ettei siskollani ole mitään sairaudentunnetta. Puhumattomuuden hän selittelee ujoudella, mitä hän todellisuudessa ei ollut ennen. Tiedän kyllä mitä ujous on, tässä ei siitä todellakaan ole kyse. Miten kohdella sairaudentunnotonta ihmistä? Miten saada hänet kyseenalaistamaan oma käytöksensä? Luulen, ettei hän mielestään edes ollut psykoosissa. Miten avata hänen silmänsä?
itselläni vaikeuksia kohdella häntä sympatialla kun hän on ollut niin raskas koko aikuis elämänsä ajan ja Se turhauttaa koko perhettä kun hän ei ymmärrä käyttäytyvänsä epäkohteliaaati eikä osoita rakastavansa yhtään ketään. Tekisi mieli vaan laukoa kaikki päin naamaa hänen käytöksestä mutta onneksi olen tähän mennessä saanut itseni hillittyä ja yrittänyt puhua asiallisesti. Hän kyllä suuttuu aina kun yritän asiasta puhua.

67

2709

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omainen2

      Olen itsekin vastaavalla tavalla käyttäytyvän omainen. Tosin tällaista käytöshistoriaa on lyhemmältä ajalta ja taustalla on tekijöitä joilla olen itselleni perustellut, että tilanne voi muuttua parempaan.

      Minun on vaikea ymmärtää asennettasi. Mielestäsi siskosi on sairas, ja silloin hän ei mahda mitään sille, että hänen persoonallisuutensa on muuttunut. siskosi on kuitenkin se, joka eniten tilanteestaan kärsii. Tiedän, että omaisen osa on jossain määrin turhauttava, mutta sitä ei kannata purkaa sairastavaan. Sinulla on oma elämäsi ja siihen sisältyy varmasti paljon asioita, joista siskosi ei koskaan voi nauttia. Mutta hän ei ehkä edes osaa kaivata niitä asioita, eikä häntä kannata siitä syyllistää. Älä painosta ja vaadi siskoltasi. Parhaiten autat tukemalla häntä siinä missä voit.

    • jkhkg

      Oliko siskollasi ollenkaan lääkitystä ensimmäisen psykoosin jälkeen? Voi hyvin olla, että siskosi oireilu katoaa oikealla lääkityksellä, joka varmasti on jo tässä vaiheessa rukattu osastolla. Olettaen, että hän vain ei lopeta lääkitystään.

    • 6+314

      Onko siskosi käyttänyt ja kuinka kauan niin sanottuja mielialalääkkeitä? Kaikki luettelemasi muutokset ovat tyypillisiä neuroleptien ja muidenkin 'mielialalääkkeiden' vaikutuksia, joten niiden osuus tapahtumiin tulisi arvioida tarkasti.

      • psykoosin kokenut

        No eivät kyllä ole. Ne ovat pikemminkin tyypillisiä skitsofrenian negatiivisia oireita, joihin lääkitys auttaa. Toki lääkitykselläkin voi olla sivuvaikutuksia, mutta ei tuollaisia ja niiden ilmantuessa lääkitys vaihdetaan paremmin sopivaan valmisteeseen.

      • Toinen toistaan
        psykoosin kokenut kirjoitti:

        No eivät kyllä ole. Ne ovat pikemminkin tyypillisiä skitsofrenian negatiivisia oireita, joihin lääkitys auttaa. Toki lääkitykselläkin voi olla sivuvaikutuksia, mutta ei tuollaisia ja niiden ilmantuessa lääkitys vaihdetaan paremmin sopivaan valmisteeseen.

        No minulle taas tuli juuri todella vakavaa "sisäistä ahdistusta", puhumattomuutta, anhedoniaa, sosiaalista vetäytymistä ja sen sellaista nimenomaan neurolepti-lääkkeistä.

      • siskolle2
        Toinen toistaan kirjoitti:

        No minulle taas tuli juuri todella vakavaa "sisäistä ahdistusta", puhumattomuutta, anhedoniaa, sosiaalista vetäytymistä ja sen sellaista nimenomaan neurolepti-lääkkeistä.

        Asuiko sisko nämä vuodet ( 15 ?) ensimmäisen ja toisen psykoosin välissä itsenäisesti ? Hyvin pitkän ajan pärjännyt ilman psykoosia vaikka se ensimmäinenkin ihmisen elämässä on liikaa

        On olemassa tosi hienoja hyviä ihmisiä, joilla ei ole mitään sosiaalisia taitoja, ovat täysin sisäänpäin kääntyneitä, ja kulkevat ihan terveen kirjoissa, eikä heitä kukaan muuksi muuta vaikka kuinka haluaisi taikoa heihin lisää sosiaalisuutta.

        On olemassa hyvin seurallisia, avoimia vilkkaita, epäluotettavia, kieroja kuspäitä, jotka hekin kulkevat terveen kirjoissa eikä heitäkään muuksi muuta. Sitten on kaikkea tältä väliltä.

        Sääntö numero yksi, toista ei voi muuttaa, eikä tässä asiassa muutenkaan "parantaa". Älä käytä omaa elämääsi toisen "parantamiseen".

      • psykoosin kokenut
        Toinen toistaan kirjoitti:

        No minulle taas tuli juuri todella vakavaa "sisäistä ahdistusta", puhumattomuutta, anhedoniaa, sosiaalista vetäytymistä ja sen sellaista nimenomaan neurolepti-lääkkeistä.

        Olitko psykoosissa silloin? Siinä tilassa alkaa usein kuvittelemaan erilaisia sivuvaikutuksia yms. jotka tuntuvat täysin todellisilta, nimimerkillä kokemusta on. Jos et niin ehkä tuo nyt voi olla mahdollista joskin harvinaista (FDA pitää listaa lääkäreiden raportoimista sivuvaikutuksista, josta saa hyvän kuvan eri haitoista), mutta silloin valmiste vaihdetaan. Itse sain myös kyllä ensimmäisestä valmisteesta lievempiä sivuvaikutuksia, mutta se vaihdettiin toiseen joista en niitä saa.

      • psykoosin kokenut
        siskolle2 kirjoitti:

        Asuiko sisko nämä vuodet ( 15 ?) ensimmäisen ja toisen psykoosin välissä itsenäisesti ? Hyvin pitkän ajan pärjännyt ilman psykoosia vaikka se ensimmäinenkin ihmisen elämässä on liikaa

        On olemassa tosi hienoja hyviä ihmisiä, joilla ei ole mitään sosiaalisia taitoja, ovat täysin sisäänpäin kääntyneitä, ja kulkevat ihan terveen kirjoissa, eikä heitä kukaan muuksi muuta vaikka kuinka haluaisi taikoa heihin lisää sosiaalisuutta.

        On olemassa hyvin seurallisia, avoimia vilkkaita, epäluotettavia, kieroja kuspäitä, jotka hekin kulkevat terveen kirjoissa eikä heitäkään muuksi muuta. Sitten on kaikkea tältä väliltä.

        Sääntö numero yksi, toista ei voi muuttaa, eikä tässä asiassa muutenkaan "parantaa". Älä käytä omaa elämääsi toisen "parantamiseen".

        Ei psykoosi välttämättä näy ollenkaan ulospäin etenkään lievemmissä tapauksissa, eikä tuo luonteen muutos kyllä kovin normaalilta kuulosta. Muutenkin useamman kuin yhden psykoosin kokeminen elämän aikana viittaa kyllä todella vahvasti varsinaiseen psykoosisairauteen tai vähintäänkin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön tai muuhun maniataipumukseen.

      • Toinen toistaan
        psykoosin kokenut kirjoitti:

        Olitko psykoosissa silloin? Siinä tilassa alkaa usein kuvittelemaan erilaisia sivuvaikutuksia yms. jotka tuntuvat täysin todellisilta, nimimerkillä kokemusta on. Jos et niin ehkä tuo nyt voi olla mahdollista joskin harvinaista (FDA pitää listaa lääkäreiden raportoimista sivuvaikutuksista, josta saa hyvän kuvan eri haitoista), mutta silloin valmiste vaihdetaan. Itse sain myös kyllä ensimmäisestä valmisteesta lievempiä sivuvaikutuksia, mutta se vaihdettiin toiseen joista en niitä saa.

        Höpön höpön, ei se ollut mitään kuvittelua. Sen huomasivat kaikki ihmiset lähipiirissäni. Minulla oli psykoosi- ja skitsofrenia-diagnoosi, mutta ei ole enää. Kaikki neuroleptit toimivat "antipsykoottisella" tasolla samankaltaisesti, estäen dopamiinireseptoreita, myös histamiinia, yms, mistä vaikutuksista johtuvat lääkkeiden erot. Neuroleptien liittyminen "negatiivisiin oireisiin" on todella yleistä, turha sitä on kieltää. Tietysti ne eivät ole ainoa tekijä.

      • Toinen toistaan
        psykoosin kokenut kirjoitti:

        Olitko psykoosissa silloin? Siinä tilassa alkaa usein kuvittelemaan erilaisia sivuvaikutuksia yms. jotka tuntuvat täysin todellisilta, nimimerkillä kokemusta on. Jos et niin ehkä tuo nyt voi olla mahdollista joskin harvinaista (FDA pitää listaa lääkäreiden raportoimista sivuvaikutuksista, josta saa hyvän kuvan eri haitoista), mutta silloin valmiste vaihdetaan. Itse sain myös kyllä ensimmäisestä valmisteesta lievempiä sivuvaikutuksia, mutta se vaihdettiin toiseen joista en niitä saa.

        Noiden kommenttien perusteella sinulla ei ehkä ole oikeasti itselläsi yhtään mitään kokemusta noista neurolepti-lääkkeistä.

      • samaa miel
        Toinen toistaan kirjoitti:

        Noiden kommenttien perusteella sinulla ei ehkä ole oikeasti itselläsi yhtään mitään kokemusta noista neurolepti-lääkkeistä.

        Neuroleptit syövät fyysistä terveyttä niin rajusti ja pitkäaikaisesti, että niiden käyttö pitäisi rajoittaa vain todella välttämättömään: psykooseihin joissa selkeästi harhoja tai todellisuuden taju mennyt. Silloinkin annoskoon ja käytön keston suhteen pitää olla huolellinen, että ei ylilyöntejä tule.

        Negatiivisiin oireisiin niitä ei pidä tuputtaa. Terveyden ja sairauden raja on tässä suhteessa liukuva, kuka määrittää sen milloin ihminen on niin ulospäin suuntautunut ja toimelias, että neurolepti voidaan lopettaa. Haittojensa vuoksi neuroleptejä ei pidä jatkaa negatiivisiin oireisiin vuositolkulla vain varmuuden vuoksi.

        Kysymys sinulle Toinen toistaan: kuinka pitkään olet nyt ollut ilman noita neuroleptejä ja kuinka pitkään niin söit ?

      • Toinen toistaan
        samaa miel kirjoitti:

        Neuroleptit syövät fyysistä terveyttä niin rajusti ja pitkäaikaisesti, että niiden käyttö pitäisi rajoittaa vain todella välttämättömään: psykooseihin joissa selkeästi harhoja tai todellisuuden taju mennyt. Silloinkin annoskoon ja käytön keston suhteen pitää olla huolellinen, että ei ylilyöntejä tule.

        Negatiivisiin oireisiin niitä ei pidä tuputtaa. Terveyden ja sairauden raja on tässä suhteessa liukuva, kuka määrittää sen milloin ihminen on niin ulospäin suuntautunut ja toimelias, että neurolepti voidaan lopettaa. Haittojensa vuoksi neuroleptejä ei pidä jatkaa negatiivisiin oireisiin vuositolkulla vain varmuuden vuoksi.

        Kysymys sinulle Toinen toistaan: kuinka pitkään olet nyt ollut ilman noita neuroleptejä ja kuinka pitkään niin söit ?

        "Kysymys sinulle Toinen toistaan: kuinka pitkään olet nyt ollut ilman noita neuroleptejä ja kuinka pitkään niin söit ?"

        Söin niitä täydellä annoksella alle vuoden, sen jälkeen noin puoli vuotta vähentäen. Olen ollut ilman niitä useita vuosia.

    • tipsytii

      tselläni vaikeuksia kohdella häntä sympatialla kun hän on ollut niin raskas koko aikuis elämänsä ajan ja Se turhauttaa koko perhettä kun hän ei ymmärrä käyttäytyvänsä epäkohteliaaati eikä osoita rakastavansa yhtään ketään. Tekisi mieli vaan laukoa kaikki päin naamaa hänen käytöksestä mutta onneksi olen tähän mennessä saanut itseni hillittyä ja yrittänyt puhua asiallisesti. Hän kyllä suuttuu aina kun yritän asiasta puhua.
      siinähän se,olet itse varmaan vahvasti aiheuttanut kyseisen vaivan!!Todella vahvasti vaikuttaa siltä!!

      • tipsytii

        Siis lainasin tuo alun sinun kirjoituksestasi, siis tuon "tselläni vaikeuksia kohdella häntä sympatialla kun hän on ollut niin raskas koko aikuis elämänsä ajan ja Se turhauttaa koko perhettä kun hän ei ymmärrä käyttäytyvänsä epäkohteliaaati eikä osoita rakastavansa yhtään ketään. Tekisi mieli vaan laukoa kaikki päin naamaa hänen käytöksestä mutta onneksi olen tähän mennessä saanut itseni hillittyä ja yrittänyt puhua asiallisesti. Hän kyllä suuttuu aina kun yritän asiasta puhua."
        Se oli jotenkin karua tekstiä.Sinulla ei ole sympatiaa,kun toinen on niin "vaikea".Haluat sanoa suoraan,miten pahasti hänestä ajattelet,mutta et sano.Yrität kertoa hänelle tästä,mutta hän suuttuu.Olet kuitenkin hillinnyt kaiken pahan mitä ajattelet,etkä ole näitä rumia ajatuksia kertonut...Olette kaikki turhautuneita ja vihaisia? hänelle,mutta käyttäydytte hillitysti ja teissä ei ole vika vaan hänessä.Te yritätte asiallisesti osoittaa hänelle miten vika on hänessä.

    • tipsytii

      Mun ehdotus on,että jätät siskosi rauhaan!On aika loukkaavaa,jos et edes ymmärrä,että siskosi kokee ujoutta.Sinulla ei ole empatiaa tai sympatiaa ymmärtää ujouden tunnetta.Ujous voi tulla ihan uutenakin tunteena esille,jos vaikka siskostasi tuntuu pahalle,että häntä pidetään nyt mielisairaana ja hävettää ja ujostuttaa.
      Mun oma sisko ajatteli musta jo ennen mun ekaa psykoosia tosi hirveitä,joten en ehkä ole oikea ihminen vastaamaan.Ajattelitko sinä ennen hänen psykoosia hänestä kauniisti?Oliko hän sinusta upea,kaunis ,ihana,valoisa persoona?Piditkö hänestä aikaisemmin?
      Mun sisko sanoi mulle,että enkö yhtään tajua miltä HÄNESTÄ tuntuu,kun hänen siskollaan on skitsofrenia,että mitä ihmiset HÄNESTÄ! ajattelee,Lisäksi mun diagnoosina oli tuolloin "vain" psykoottinen masennustila ja sen myös kerroin hänelle ja sanoin,että on todella ikävää,jos hän levittää minusta sellaista juttua,että minulla olisi skitsofrenia,kun diagnoosinani on koko ajan ollut psykoottinen masennus,että minustakin on tosi ikävää,jos ihmiset ajattelee pahaa minusta!Tää on vielä ilmeisesti aika tavallista ,että aina ajatellaan omaa itseä,kun mun eka aviomieskin sääli mulle itseään,että mitä ihmiset hänestä ajattelee,kun hänen vaimonsa ei ole kaunis(jota avioliiton alussa kai olin hänen mielestään,mutta en sitten enää)
      Mun sisko sanoi mulle sairaalassa,että sä et kuule oikeasti edes ole kaunis ja meille tuli riita ja sitten lähtiessään se haukkui mut ja parkui hoitajalle,että mä olin ilkeä ja hoitaja tuli kurittamaan mua!!Siis mua ,joka paruin huoneessani,että millainen mä oikein olen,sun sisko itki,kun sä olet hirviö.MINÄKIN ITKIN,MINÄKIN ITKIN,MINÄKIN ITKIN ja itkin lisää ja lisää ja vielä lisää niin kuin aina!!
      Mun sisko sanoi mulle,että mun ekan poikakaverin vanhemmat kehui häntä,kun hän on niin ihana ja erialinenkuin mää,että hän on niin ihana ja mä olin mun huoneessa ovi kiinii ja mä itkin äänettömästi kasvot irvessä ja mä löin itseäni päähän,kun mua sattui niin kaikki,mun ujous mun epävarmuus mun rumuus mun yksinäisyys ja mun koulukiusttu keho ja psyyke.Mä kuolin silloin taas lisää ja musta tuntuu,että mut tapettiin ja tavallaan mun sisälläni asuu rikottu sielu,joka ei voi unohtaa ja joka haluaa vapauteen.Ihmiset,joiden piti suojella mua,mun perhe!Ne ei tehnyt mua auttaakseen mitään ja kun olikin liian myöhäistä ne sanoi,että ne ei voineet tietää mun tuskaa.Mun isä sanoi käsitelleensä koko asian,että ei voi olla hänen syy,kun mun sisar oli aina ihan erilainen.Mä olin mätä jo syntyessäni?? Heikkous on rikos ja siihen isketään..

      • tiipsytiiiii

        Mutta mä annan anteeksi vaikka en tiedä miksi.Ehkä,koska olin alunperinkin hyvä ihminen.Mä aion päivystää mun isän kuolin vuoteella (tai äidin,jota en niinkään moiti).Mun sisällä on vaurioitunut osa,joka haluaa juosta niin helvetin kauas näistä pomahyväisistäpaskiaista,jotka luulee olevansa hyviä,parempia täydellisempiä.Mä en tiedä miksi mä olen edes olemassa,kun ei ole mitään syytä paitsi mun oma lapsi,jolle olen velkaa.Voiko ihminen pelastaa ja suojella omaa lastaan?Ei vissiin ,mun vanhemmatkaan ei voineet eivätkä tehneet niin,surullista,mutta totta

    • nojookyllä

      Tosiaan,jos sun siskolla on skitsofrenia ja sulla on tuollaisia patoutuneuta vihan tunteita häntä kohtaan niin mene itsen ihan sisimpääsi ja mieti vähän.Tunteekos iskosi sinun vihasi vaikka muka olet sen hillinnyt ja peitellyt??Entäs tuo,että siskosi ketoo olevansa ujo,etkä edes usko häntä?Olisiko sinulla peiliin katsomisen paikka,jos yhtään oikeasti haluat auttaa häntä?Vai oletko vaan olevinasi puhdas pulmunen niin kuinminun siskoni ja isänikin kenties??
      Sinun raivon tunteet varmasti näkyvät ja tuntuvat, skitsofreenikot ovat todella herkkiä havannoimaan tunteita ja et voiolla tosissasi,että sinä olet se parempi isar,mieti oikeasti!!Mitä sinä olet tehnyt!!

    • KiitosIrma

      Mulla tulee näitä kirjoitusvirheitä vähän,kun tää osuu niin hermoon,mutta toivon,että asia välittyy.Nää empatia asiat on aina tällaisia tuleminuavastaanniin tulensinuavastaan.Mulle sanoi päiväsairaalan Irmakin jopa,kun hän sanoi,että voi kun jossain luki taas miten me kaikki ollaan niin samalaisia niin voi hän ajattelia,että niinhän me ollaaan.Vastasin,että eihän me kuitenkaan olla niin,Irma naureskeli,että ollaan me,mutta kun sinä et ole kun sinä olet tuollainen.Kiitos vaan Irma!!

    • kauaspois

      Mun sisälläni on osa,joka haluaa vain ja ainoastaan kuolla!Kuolla pois,jotta kukaan tuomitseva paska ei voi tavoittaa enää.Haluan vaan pois,huumetkin kelpais ihan mitä vaan kunhan pääsisin pois!!!!!!!!!!!!!

    • tipsytii

      Voi,ei olin eilen taas tosi kännissä.Taitaa olla promilleja vieläkin eilisestä...joten pidemmittä puhetta,oho hupsista tipsytii oli taas ihan tipsy ja avautui liikaa kirjoitusvirheineen päivineen.Toivottavasti ylläpito poistaa ylemmät viestit:)

    • tipsytii

      Harmittaa,kun ylläpito ei poista viestejäni vaikka olen pyytänyt.Ei kai se sitten vaan ole niin vakavaa toisten mielestä,jos joku skitso avautuu liikaa humalassa.Musta tuntuu pahalta,että ei voida tehdä niin kuin pyydetään.Ei se nyt niin iso vaiva olisi,jos minä kerran koen tosi kamalaksi kirjoitukseni.Hävettää ja haluaisin lakata olemasta.Pelottaa,että suututan tai nauratan/huvitan toisia kirjoituksillani.Mut vois vaikka bannata täältä (tai koko maailmasta)(No ei nyt sentään).

      • voimia

        Aika masentavia nämä keskustelut täällä. Toivoisinpa että olisi olemassa jokin oikea foorumi ihmisille, jotka oikeasti kaipaavat ja tarvitsevat apua. Niin omaisena kuin sairastuneenakin on tuskaista olla eikä asiallista apua saa oikein mistään. Sairauden hoidostakin puhutaan niin hienoin sanankääntein, annetaan psykoterapiaa ym. tukea. Käytännössä tilanne on se, että jos lääke ei auta tarpeeksi, sairastunut saa ihan rauhassa kärsiä omassa kolossaan. Aktiivista kuntoutusta ja terapiaa ei joko ole olemassa tai sitä ei vain tarjota. Nuorikin ihminen jää helposti toimivan tuen ulkopuolelle. Olen itse omainen ja huoli ja tuska läheiseni puolesta jäytää minua alinomaan. Kamalaa on, mutta kamalampaa on läheiselläni, jota haluaisin auttaa ja tukea, mutta en juurikaan siihen pysty. Sairauden lonkerot ovat niin monimuotoiset. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja ainoa toivoni on, että ajan myötä läheiseni pikkuhiljaa palaa jälleen takaisin elämään. Näin on tapahtunut ennenkin ja haluan uskoa, että näin käy myös nytkin. Toivon voimia ja jaksamista kaikille näiden asioiden kanssa kipuileville. En usko tälle sivustolle itse enää palaavani...

      • tuulimyllyjäVastaan
        voimia kirjoitti:

        Aika masentavia nämä keskustelut täällä. Toivoisinpa että olisi olemassa jokin oikea foorumi ihmisille, jotka oikeasti kaipaavat ja tarvitsevat apua. Niin omaisena kuin sairastuneenakin on tuskaista olla eikä asiallista apua saa oikein mistään. Sairauden hoidostakin puhutaan niin hienoin sanankääntein, annetaan psykoterapiaa ym. tukea. Käytännössä tilanne on se, että jos lääke ei auta tarpeeksi, sairastunut saa ihan rauhassa kärsiä omassa kolossaan. Aktiivista kuntoutusta ja terapiaa ei joko ole olemassa tai sitä ei vain tarjota. Nuorikin ihminen jää helposti toimivan tuen ulkopuolelle. Olen itse omainen ja huoli ja tuska läheiseni puolesta jäytää minua alinomaan. Kamalaa on, mutta kamalampaa on läheiselläni, jota haluaisin auttaa ja tukea, mutta en juurikaan siihen pysty. Sairauden lonkerot ovat niin monimuotoiset. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja ainoa toivoni on, että ajan myötä läheiseni pikkuhiljaa palaa jälleen takaisin elämään. Näin on tapahtunut ennenkin ja haluan uskoa, että näin käy myös nytkin. Toivon voimia ja jaksamista kaikille näiden asioiden kanssa kipuileville. En usko tälle sivustolle itse enää palaavani...

        Jaksamista myös sinulle!! Minäkin olen omainen ja kokemukseni ovat täsmälleen samanlaiset . Olen nuoren aikuisen vanhempi ja hänen eteensä ei kukaan tee mitään, ei yhtään mitään. Aluksi kuvittelin naivisti, että mielenterveydelliseen hoitoon kuuluu jonkinlainen terapia. Pikkuhiljaa karu totuus valkeni: jos lääkkeet eivät maistu niin ketään ei kiinnosta miten me pärjätään, yhdessä tai erikseen. Myös omaiselta on otettu kaikki mahdollisuudet auttaa.

    • tipsytii

      Joo, ikävä juttu,että ne psykoterapiat on asia erikseen.Ne maksavat mansikoita ja mammonaa ja jotta saa psykoterapiaa,pitää olla todistus ja toivo työllistymisestä tai opiskelusta.Psykoterapiaa myönnetään ,jos on mahdollisuus yhteiskuntaan sopeutumiseen opiskellen tai tytä tehden ja veroja maksaen.
      Kukaan ei saa terapiaa vaan omaan pahaan oloon .Sairaalassa on erilaisia ihmisiä hoitajina ja kaikki eivät kohtele potilaita asialliseti taikka kauniisti.Minulle esim. on tullut hoitaja raivoamaan musiikin kuuntelusta,kun olen istunut yleisessä oleskelu/TV-tilassa,jossa radio oli valmiina päällä.Istuin siis vaan siellä ja hoitaja tuli huutamaan minulle,että täällä sinä vaan kuuntelet musiikkia vaikka saisit hävetä .
      Myös siivooja/keittiötyöntekijä ansioitui ,kun minulla oli ainoastaan pestävänä yhdet valkoiset uudet gossardin rintaliivit niin hän sanoi,että en saa pestä niitä käsin vaan joudun laittamaan toisten potilaiden sekapyykin mukaan.Sitten kun ihmettelin asiaa hän sanoi,että tämä pyykinpesumahdollisuus on varattu niille potilaille,joilla ei ole muuta mahdollisuutta pestä pyykkiään,ja että minun äitini voisi pestä pyykkini tai vaikka aviomieheni.Sanoin,että pesen käsin itse nyt,jos saanpesuainetta ja nainen alkoi sättimään,että siihen kuluu nyt liikaa vettä!!Sanoin,että äitini on koko ajan töissä ,hänellä ei ole aikaa ja aviomieheni en halua koskevan minuun tai pyykkiini.Sitten pesin liivini ja siivoaja sanoi pirullisesti,että käytit nyt niin vähän vetrtä,että tuyskin ne ovat puhtaat!!!
      Uskomatonta touhua ja syyttelyä.Tavallisesti rintaliivit pesen käsin kotona nykyäänkin,koska en halua pilata niitä enkä konetta ja tosiaan en tarvitse ketään syytelemään,että käytät liian vähän vettätaikka käytät liikaa vettä.Osastollahan monet naiset pesevät oma-alotteisesti itse liivinsä käsienpesuaineella lavuaarissa.
      Myös psykologit ovat olleet tosi ilkeitä.Itse psykiatrit ovat olleet kohtuu hillityjä ,mutta he ovat pelottavia,koska he määräävät lääkkeet.Minullekin meni esim. reumalääke Ridauraa 3 mg tabletteja 2 kertaa päivässä,mutta huomasin psykooista selvittyäni,että annostus oli muutettu 3 kpl 2 krt päivässä. Minulle syötettiin yhteensä 18 mg päivässä.Sanoin,että nyt soitatte lääkärille ja he myönsivät virheensä

    • tipsytii

      Lisäksi paria vuotta myöhemmin,kun olin osastolla ,siellä oli vanhempi naispotilas,joka hoki,että hänet yritetään tappaa lääkkeeillä.Hänelläkin oli nivelreuma ja yhtenä iltana huomasin,että hänen lääkekipossaan oli 3 kpl 3 mg ridaura tabletteja,nappasin kipon ja kerroin hoitajalle,että nyt on asia niin ,että tämä pitää tarkistaa,näitä lääkkeitä menee maksimissaan 2x 3mg päivässä.Hoitaja vaan oli,että lopeta toi ,eri potilailla on eri annostukset ja potilas sanoi,että hällä on 3 lääkettä.Minä pysyin tiukkana,että enköhän minä tiedä tämän asian,kun minulle on käynyt samalla lailla.Seuraavan kerran lääkekipoilla tällä' potilaalla ei ollut yhtäkään tätä lääkettä.Olin ihan pihalla,mutta sitten tajusin ja sanoin potilaalle ,että nyt ei voida antaa lääkettä,sinulla on yliannostus ,sinua ei ole tahallaan yritetty tappaa,kyseessä on vahinko.Hoitaja oli ihan hiljaa eikä kommentoinut lääkkeen kokonaan puuttumista.

    • tipsytii

      Haluan vielä sanoa,että voitte vaikuttaa positiivisesti omaisenne hoitoon pelkästään olemalla läsnä.Minun perheeni päätti olla läsnä ja se oli parsta mitä voi tapahtua.Pahinta on häipyä,koska asiat ovat liikaa.Ole läsnä vaikka se on vaikeaa ,yritä ja tee parhaasi.Tai edes yritä hiukan,se merkitsee paljon,että et jätä sairasta yksin,se on paljon enemmän kuin kaikki saavat.Pysy sitkeästi mukana ja ole läsnä vaikka tulisi vaikeaa,tsemppiä teille ja kokeilkaa nähdä skitsofreniakertomukset.Siis kuunnelkaa mitä he haluavat sanoa elämästä ja miettikää.Älkää luovuttako ,kannattaa jaksaa näiden ihmisten takia,te olette heidän tuki ja turva ,hoitajat eivät ole.Jaksamisia!

    • tipsytii

      Siinä se päätös piilee,joko päätät olla läsnä ja yrität auttaa tai sitten et,jompi kumpi

    • yleisestiikö

      No aika törkeää kun mun oma lapsi tulee kotiin isovanhempien luota se höpäjää miten minä ja mun sisko ollaankaan niin erilaisia kun toisella on kuvassa hame ja toisella verkkarit,no huh huh

    • psykoottinen-

      "Hän on sen jälkeen ollut sisäänpäinkääntynyt, sosiaalisesti taidoton, tunteettoman ja arvaamattoman oloinen ja ärtynyt."

      "Hän ei ole nyt saanut tietääkseni ainakaan vielä mitään diagnoosia" "Siskoni on ollut sairaalahoidossa nyt pari kuukautta, psykoosin vuoksi. Edellinen psykoosi oli 15 vuotta sitten"

      Minua epäilyttää onko hänellä mitään psykoosia ikinä ollutkaan. Diagnoosin tietääkseni saa heti ensimmäisestä psykoosista! Miten häntä hoidettiin ensimmäisellä hoitokerralla? Jos hän sai jotakin neuroleptejä varsinkin vanhemman polven, koska se tapahtui 15 vuotta sitten, ne on semmoisia myrkkyjä, jotka juuri aikaan saavat tuollaisia aivovaurioita pysyvästi ihmiselle vaikka lääkkeet lopettaisikin myöhemmin. Ehkä psykiatrit kerkesivät tehdä kasviksen siskostasi tällä ensimmäisellä hoitokerralla! Tuommoisia kasviksia pöpilät on täynnä ja psykiatrit eivät ikinä myönnä, että he ovat sen heille aiheuttaneet. Kummallisen mieto psykoositapaus hän on, jos tuossa kuvailemasi oireissa oli sitten kaikki! Ja jos edelliseen psykoosiin on vielä aikaa noin pitkä aika. Epäilen lääkettä! Miksi hänet ylipäänsä vietiin hoitoon ensimmäisellä kerralla? Eikö hän selvinnyt omasta elämästään?

      Sisäänpäin kääntyneisyys skitsofreniassa (mikä itsellänikin on) johtuu aina jostakin psykoottisesta pelosta, sinua vainotaan, sinulle yritetään tehdä pahaa, kaikki ovat sinua vastaan, tarkkailevat sinua yms. Sentähden eristäydyt yksinäisyyteen pois ihmisten parista yhä enenevässä määrin. Kaikkialla on vaarallista. Se ei ole mitä tahansa yksin olemista tai ujoutta tai itsensä kanssa viihtymistä, erakoitumista. Ihminen voi olla täysin terve ja erakko. Täysin terve ja ujo. Täysin terve ja viihtyy yksin. Mikäli hänellä ei ole pelkotiloja tai vääristyneitä ajatuksia ympäröivästä maailmasta, niin hänen sisäänpäinkääntyneisyytensä ei ole psykoosia!

      Jos hän on aito skitsofreenikko hän tarvitsee paljon tukea voittaakseen psykoottiset pelkonsa, jotka aiheuttavat hänen eristäytymisensä. Siis käytännön apua lähteä ihmisten ilmoille. Minua olisi aikanaan auttanut, jos joku olisi ollut minua viemässä ihmisten pariin. Rauhoitellut pelkojani, joita olisin saanut purkaa turvallisesti mukanani olevalle ihmiselle. Sellaista ihmistä minulla tosin ei ollut.

      Esim. sairas ja saattaja päättävät valloittaa takaisin kaupassa käynnin minne sairas ei uskalla mennä. He lähtevät sinne.
      sairas: "minusta tuntuu että meitä seurataan"
      saattaja: "eikä seurata"
      sairas: "Minulla on voimakas tunne, että joku kohta hyökkää meidän kimppuun ja raiskaa meidät"
      saattaja: "se on sinun sairautesi, eihän täällä edes ole ketään"
      sairas"Äänetkin varoittivat minua että kauppaan ei pidä mennä tänään"
      saattaja: "ja sinun sairaille äänillesihän me emme anna pätkääkään valtaa varsinkaan tänään ja sitten sinäkin huomaat kuinka pahasti taas vippaa päästä, kun mitään ei tapahtunutkaan"
      sairas: "mutta kun minua pelottaa ihan kauheasti, saan varmaan kohta sydän kohtauksen!
      saattaja: "altista ja koita kestää, palkitaan itsemme tästä pullakahveella jos jaksat yrittää tämän! Kyllä tämä ajan kanssa alkaa helpottamaan. Luota minuun! Kaikki on kuitenkin hyvin, ne ovat vain tunteita eivät todellisuutta, mitään pahaa ei tule tapahtumaan, saatpa nähdä!"
      sairas: "huomasitko sen miehen siellä kaupassa, se katsoi minua murhaavasti, ihan kuin olisin kuullut sen puhuvankin minulle todella pahoja."
      saattaja: "enpä todellakaan huomannut, ehkä sillä miehellä oli huono päivä ja sinä luulet että se katse johtui sinusta koska olet sairas ja hän taatusti ei puhunut sinulle mitään, sen olisin minäkin kuullut."
      sairas: "oletko täysin varma?"
      saattaja: "Jaha, no tehdään sitten niin, että kysytäänpäs siltä mieheltä pari jutskaa. Kuuleppas ukko, mulla on tosi sairas sisko tässä niin voisitko kertoa hänelle vain yhden asian. Se auttaisi hänen toipumistaan."
      mies: "mitä"
      saattaja: "eikö niin et puhunut tälle naiselle mitään ja tuskin katsoit häntä äskettäin pahastikaan, eikös juu?
      mies: "hä?" En mä edes tunne koko tyyppii, en ole jutellut enkä katsonut ainakaan tarkoituksella pahasti, vähän on huono päivä tosin ollut töissä. Sori, en mä tarkoittanut. Paranemisia, mutta mulla on kiire"
      saattaja: "no, kuulitkos nyt?"
      sairas: "joo, joo, oon kaheli..

      Toisinnon kautta, turvallisten reissujen kautta, olisi ehkä mahdollista saada takaisin turvallisuuden tunnetta ja löytää tie ulos eristyksistä. Toinen ihminen voi olla saattamassa psykoottista ihmistä takaisin todellisuuteen aivan käytännön tasolla! Toisin sanoen kun oma todellisuuden taju on kadonnut, silloin on tärkeintä, että se kuka on vierellä olisi lainaamassa sitä omaa todellisuuden tajuansa hänelle. Jotta sen pystyy ottamaan vastaan toiselta ihmiseltä pitää olla luottamuksellinen ihmissuhde. Sinuun pitää voida luottaa. Rakkaus on väylä siihen. Ja psykoottisen pitää itse ottaa se uskalluksen askel ja myöntää sairautensa sekä ottaa vastaan toisen antamaa todellisuutta. Tärkeintä on rakastaa, luoda turvallisuutta sekä olla jämäkkä totuuden puhuja! Todellisuuden taju!

      • geyufd

        Entä jos skitsofreenikko vastustelee apua?

      • psykoottinen-
        geyufd kirjoitti:

        Entä jos skitsofreenikko vastustelee apua?

        Riippuu mitä se apu on? Jos se on lääkkeitä tai pakkohoitoa, sitä pitääkin vastustaa, sinne jos joudut, et välttämättä enään samana ihmisenä palaa. Lääkkeet aiheuttaa pysyviä aivovaurioita, muita sairauksia ja kuolemaa.

        Ei pidä passata sairaalle kaikkea nokan eteen. Elämä laittaa pakon lähteä ulos kämpästä, jos mielii elää ja sieltä on kummasti helpompi lähteä jonkun turvallisen ihmisen kanssa kuin yksin. Vielä ei taida olla ketään, joka olisi nälkään kuollut omien skitsofreenisten ajatustensa aiheuttamana, vai onko?

      • ujoskitso

        Minä itse olen ollut sairaalloisen ujo aina.Myöhemmin sairastamani psykoosi ei mitenkään vaikuta ujouteeni.Olin ujo pienenä ja olen sitä yhä.Ujous ei ole harhaa.
        Saatoin itse itseni takaisin todellisuuteen,joka oli parempi kuin psykoosi,mutta ei kauhean kehuttavaa sekään.Hyvää ratkaisua ei ollut.Meinasin kuolla nestehukkaaan ja syömättömyyteen ja nukkumattomuuteen kotonani.Jäin henkiin ,koska itse tulin pois huoneestani ja aloin kirkumaan.Minun olisi pitänyt kuolla silloin ,niin oli tarkoitettu.Perheeni olisi löytänyt minut kuolleena huoneestani ja he olisivat saaneet selitellä kuolemaani.Psykoosiani he selittelivät oman mielensä ja etunsa mukaisesti.Yhä vieläkin vanhempani ajattelee,että hän ei ole tehnyt mitään väärin;)Minun mielestä minä ujona herkkänä lapsena olisin tarvinnut erityistä suojelua enkä pilkkaa .
        Muistan yhä sen tunteen psykoosin keskellä,kun ajattelin,että voi herra Jumala auttakaa äiti ja isä ja tein epätoivoisen päätöksen ja menin heidän luo ja aloin kuulemma vaan kiljumaan.En niin hyvin itse muista tätä juttua...Oikeasti mun olisi pitänyt kuolla.Mun elimistö teki jo kuolemaa.
        Ujous on nykyään vanhana enemmänkin surua ja häpeää ja tunne ja tieto ,että ei kelpaa.Ujoutta siltikin.Häpeää.Osaan teeskennellä permmin ,että en olke ujo...

      • psykoottinen-
        ujoskitso kirjoitti:

        Minä itse olen ollut sairaalloisen ujo aina.Myöhemmin sairastamani psykoosi ei mitenkään vaikuta ujouteeni.Olin ujo pienenä ja olen sitä yhä.Ujous ei ole harhaa.
        Saatoin itse itseni takaisin todellisuuteen,joka oli parempi kuin psykoosi,mutta ei kauhean kehuttavaa sekään.Hyvää ratkaisua ei ollut.Meinasin kuolla nestehukkaaan ja syömättömyyteen ja nukkumattomuuteen kotonani.Jäin henkiin ,koska itse tulin pois huoneestani ja aloin kirkumaan.Minun olisi pitänyt kuolla silloin ,niin oli tarkoitettu.Perheeni olisi löytänyt minut kuolleena huoneestani ja he olisivat saaneet selitellä kuolemaani.Psykoosiani he selittelivät oman mielensä ja etunsa mukaisesti.Yhä vieläkin vanhempani ajattelee,että hän ei ole tehnyt mitään väärin;)Minun mielestä minä ujona herkkänä lapsena olisin tarvinnut erityistä suojelua enkä pilkkaa .
        Muistan yhä sen tunteen psykoosin keskellä,kun ajattelin,että voi herra Jumala auttakaa äiti ja isä ja tein epätoivoisen päätöksen ja menin heidän luo ja aloin kuulemma vaan kiljumaan.En niin hyvin itse muista tätä juttua...Oikeasti mun olisi pitänyt kuolla.Mun elimistö teki jo kuolemaa.
        Ujous on nykyään vanhana enemmänkin surua ja häpeää ja tunne ja tieto ,että ei kelpaa.Ujoutta siltikin.Häpeää.Osaan teeskennellä permmin ,että en olke ujo...

        Sulla on huono itsetunto, se on eri asia kuin olla ujo. Voit siihen päälle olla tietysti ujokin. Tuo mitä sinä olet tehnyt itsellesi on itsetuhoisuutta ja se johtuu sinun ajatusmaailmastasi, että sinä et kelpaa, eikä sinun pitäisi elää. Olet toivonut kuolemaa jo pienestä ja nyt sitten yritit sitä. Sinä teit jo itsemurhaa! Tajua tämä! Yritit tappaa itsesi! Olla syömättä ja juomatta lopulta kuolee, kyllä sinä sen tiesit! Tee parannus tästä ajatuksestasi! Sinulla ei ole oikeutta tappaa itseäsi Jumalan edessä. Se on synti.

        Sinun suurin ongelmasi on se, että sinä itse olet hylännyt itsesi, etkä sinä halua enään elää! Kukaan ei voi auttaa sinua, jos sinä olet luovuttanut oman elämäsi suhteen. Sinun pitää haluta elää ensin! Sinun pitää ottaa vastuu elämästäsi ja valinnoistasi!

        Onneksi tulit toisiin ajatuksiin viime hetkellä ja aloit syömään ja juomaan. Se, että halusit vanhempasi löytävän itsesi kuolleena ja joutuvan siitä syyhyn kertoo sinun kostonhimostasi vanhempiasi kohtaan. Sinulla on patoutuneita tunteita heitä kohtaan, ilmeisesti vihaa. Miksi vihaat heitä? Miksi haluat kostaa heille?

        Ymmärrän kyllä, että ei sinun tilanteesi ole tyhjästä syntynyt, luultavasti vanhempasi ovat kohdelleet sinua jossakin elämäntilanteessa väärin mutta eivät viha eikä kosto auta sinun tilannettasi ja ne ovat syntiä nekin! Luultavasti suurimman osan vihasta olet kääntänyt sisäänpäin ja olet ehkä masentunut ja tämä itsemurhakin on sitä. Ennemmin sinun tulisi miettiä miten sinä voisit päästä vaikean lapsuutesi kanssa sinuiksi ja toipua siitä! Ja opetella rakastamaan itseäsi. Se alkaa siitä, että lakkaat tappamasta itseäsi ja hautomasta kuolemaa sydämessäsi ja alat ravita ruumistasi ruoalla ja vedellä ja antamaan itsellesi muitakin asioita mitä sinä tarvitset.

        Jumala voi auttaa sinua, rukoile!

        Minkä ikäinen sinä olet? Aikuisena ihminen on itsekin vastuussa omista teoistansa ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun. Eivät asiat vain tapahdu sinulle, sinulla on suuri rooli siinä mitä sinulle tapahtuu! Ota vastuu elämästäsi ja toipumisestasi! Lakkaa odottamasta, että ihmiset tekevät kaiken sinun puolestasi ja sinä vain istut vapaamatkustajana.

        Elä tämä elämä minkä Jumala on sinulle antanut, sitä se Jumalakin odottaa sinun tekevän. Ja että sinä kohtelet itseäsi rakkaudella vaikka muut eivät sitä tekisikään. Elämä ja kuolema ovat valinta, valitse siis elämä!

      • kiitosrakas
        psykoottinen- kirjoitti:

        Sulla on huono itsetunto, se on eri asia kuin olla ujo. Voit siihen päälle olla tietysti ujokin. Tuo mitä sinä olet tehnyt itsellesi on itsetuhoisuutta ja se johtuu sinun ajatusmaailmastasi, että sinä et kelpaa, eikä sinun pitäisi elää. Olet toivonut kuolemaa jo pienestä ja nyt sitten yritit sitä. Sinä teit jo itsemurhaa! Tajua tämä! Yritit tappaa itsesi! Olla syömättä ja juomatta lopulta kuolee, kyllä sinä sen tiesit! Tee parannus tästä ajatuksestasi! Sinulla ei ole oikeutta tappaa itseäsi Jumalan edessä. Se on synti.

        Sinun suurin ongelmasi on se, että sinä itse olet hylännyt itsesi, etkä sinä halua enään elää! Kukaan ei voi auttaa sinua, jos sinä olet luovuttanut oman elämäsi suhteen. Sinun pitää haluta elää ensin! Sinun pitää ottaa vastuu elämästäsi ja valinnoistasi!

        Onneksi tulit toisiin ajatuksiin viime hetkellä ja aloit syömään ja juomaan. Se, että halusit vanhempasi löytävän itsesi kuolleena ja joutuvan siitä syyhyn kertoo sinun kostonhimostasi vanhempiasi kohtaan. Sinulla on patoutuneita tunteita heitä kohtaan, ilmeisesti vihaa. Miksi vihaat heitä? Miksi haluat kostaa heille?

        Ymmärrän kyllä, että ei sinun tilanteesi ole tyhjästä syntynyt, luultavasti vanhempasi ovat kohdelleet sinua jossakin elämäntilanteessa väärin mutta eivät viha eikä kosto auta sinun tilannettasi ja ne ovat syntiä nekin! Luultavasti suurimman osan vihasta olet kääntänyt sisäänpäin ja olet ehkä masentunut ja tämä itsemurhakin on sitä. Ennemmin sinun tulisi miettiä miten sinä voisit päästä vaikean lapsuutesi kanssa sinuiksi ja toipua siitä! Ja opetella rakastamaan itseäsi. Se alkaa siitä, että lakkaat tappamasta itseäsi ja hautomasta kuolemaa sydämessäsi ja alat ravita ruumistasi ruoalla ja vedellä ja antamaan itsellesi muitakin asioita mitä sinä tarvitset.

        Jumala voi auttaa sinua, rukoile!

        Minkä ikäinen sinä olet? Aikuisena ihminen on itsekin vastuussa omista teoistansa ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun. Eivät asiat vain tapahdu sinulle, sinulla on suuri rooli siinä mitä sinulle tapahtuu! Ota vastuu elämästäsi ja toipumisestasi! Lakkaa odottamasta, että ihmiset tekevät kaiken sinun puolestasi ja sinä vain istut vapaamatkustajana.

        Elä tämä elämä minkä Jumala on sinulle antanut, sitä se Jumalakin odottaa sinun tekevän. Ja että sinä kohtelet itseäsi rakkaudella vaikka muut eivät sitä tekisikään. Elämä ja kuolema ovat valinta, valitse siis elämä!

        Olen jo vanha.Haluaisin kohdata sinutkin.Jumalan nimessä.Kiitos joka tapauksessa

      • Anonyymi
        psykoottinen- kirjoitti:

        Sulla on huono itsetunto, se on eri asia kuin olla ujo. Voit siihen päälle olla tietysti ujokin. Tuo mitä sinä olet tehnyt itsellesi on itsetuhoisuutta ja se johtuu sinun ajatusmaailmastasi, että sinä et kelpaa, eikä sinun pitäisi elää. Olet toivonut kuolemaa jo pienestä ja nyt sitten yritit sitä. Sinä teit jo itsemurhaa! Tajua tämä! Yritit tappaa itsesi! Olla syömättä ja juomatta lopulta kuolee, kyllä sinä sen tiesit! Tee parannus tästä ajatuksestasi! Sinulla ei ole oikeutta tappaa itseäsi Jumalan edessä. Se on synti.

        Sinun suurin ongelmasi on se, että sinä itse olet hylännyt itsesi, etkä sinä halua enään elää! Kukaan ei voi auttaa sinua, jos sinä olet luovuttanut oman elämäsi suhteen. Sinun pitää haluta elää ensin! Sinun pitää ottaa vastuu elämästäsi ja valinnoistasi!

        Onneksi tulit toisiin ajatuksiin viime hetkellä ja aloit syömään ja juomaan. Se, että halusit vanhempasi löytävän itsesi kuolleena ja joutuvan siitä syyhyn kertoo sinun kostonhimostasi vanhempiasi kohtaan. Sinulla on patoutuneita tunteita heitä kohtaan, ilmeisesti vihaa. Miksi vihaat heitä? Miksi haluat kostaa heille?

        Ymmärrän kyllä, että ei sinun tilanteesi ole tyhjästä syntynyt, luultavasti vanhempasi ovat kohdelleet sinua jossakin elämäntilanteessa väärin mutta eivät viha eikä kosto auta sinun tilannettasi ja ne ovat syntiä nekin! Luultavasti suurimman osan vihasta olet kääntänyt sisäänpäin ja olet ehkä masentunut ja tämä itsemurhakin on sitä. Ennemmin sinun tulisi miettiä miten sinä voisit päästä vaikean lapsuutesi kanssa sinuiksi ja toipua siitä! Ja opetella rakastamaan itseäsi. Se alkaa siitä, että lakkaat tappamasta itseäsi ja hautomasta kuolemaa sydämessäsi ja alat ravita ruumistasi ruoalla ja vedellä ja antamaan itsellesi muitakin asioita mitä sinä tarvitset.

        Jumala voi auttaa sinua, rukoile!

        Minkä ikäinen sinä olet? Aikuisena ihminen on itsekin vastuussa omista teoistansa ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun. Eivät asiat vain tapahdu sinulle, sinulla on suuri rooli siinä mitä sinulle tapahtuu! Ota vastuu elämästäsi ja toipumisestasi! Lakkaa odottamasta, että ihmiset tekevät kaiken sinun puolestasi ja sinä vain istut vapaamatkustajana.

        Elä tämä elämä minkä Jumala on sinulle antanut, sitä se Jumalakin odottaa sinun tekevän. Ja että sinä kohtelet itseäsi rakkaudella vaikka muut eivät sitä tekisikään. Elämä ja kuolema ovat valinta, valitse siis elämä!

        En minä alkanut syömään ja juomaan.Olin anoreksian takia psykoosissa ja minut vietiin sairaalaan psykoosin takia.Minulle tehtiin nesteytyslista -paperi,johon kirjattiin juomani neste.Todellakin olen ollut sairaalloisen ujo pienenä ja vanhempanakin.En minä ole kostanut vanhemmilleni ellei sitten joku koe,että se ,että olen mielenterveyspotilas on kosto?En minä aio tappaa itseäni,minulla on lapsi!!!
        ja JUMALAA RUKOILENKIN.Minä kyllä 19 vuotiaana kun en syönyt ja nukkunut,luulin,että tulen menestymään elämässäni vihdoinkin hyvin,koska en tarvi unta niin yliopisto tulee sujumaan ja lisäksi en lihoa,koska ruokaa pystyn olemaan syömättä.Juomattomuus liittyikin jo psykoosiin.Olen kyllä yrittänyt itsemurhaa monta kertaa,mutta tuo ensipsykoosi ei ollut itsariyritys.Lisäksi viimeisestä itesmurhayrityksestäni on jo aikaa yli 20 vuotta. Neuroleptit ja masennuslääkkeet eivät auta eteenpäin.Minä en ole kostanut kenellekään. Ihmisetkö tekevät minun puolestani ???voi sinä se olet lapsellinen ja Jumalaa vielä käytät aseenasi.Joo ,älä viitsi.Ilkeä olet,eikä Jumala pidä ilkeydestä.ELI SAMAT SULLE TAKAISIN.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä alkanut syömään ja juomaan.Olin anoreksian takia psykoosissa ja minut vietiin sairaalaan psykoosin takia.Minulle tehtiin nesteytyslista -paperi,johon kirjattiin juomani neste.Todellakin olen ollut sairaalloisen ujo pienenä ja vanhempanakin.En minä ole kostanut vanhemmilleni ellei sitten joku koe,että se ,että olen mielenterveyspotilas on kosto?En minä aio tappaa itseäni,minulla on lapsi!!!
        ja JUMALAA RUKOILENKIN.Minä kyllä 19 vuotiaana kun en syönyt ja nukkunut,luulin,että tulen menestymään elämässäni vihdoinkin hyvin,koska en tarvi unta niin yliopisto tulee sujumaan ja lisäksi en lihoa,koska ruokaa pystyn olemaan syömättä.Juomattomuus liittyikin jo psykoosiin.Olen kyllä yrittänyt itsemurhaa monta kertaa,mutta tuo ensipsykoosi ei ollut itsariyritys.Lisäksi viimeisestä itesmurhayrityksestäni on jo aikaa yli 20 vuotta. Neuroleptit ja masennuslääkkeet eivät auta eteenpäin.Minä en ole kostanut kenellekään. Ihmisetkö tekevät minun puolestani ???voi sinä se olet lapsellinen ja Jumalaa vielä käytät aseenasi.Joo ,älä viitsi.Ilkeä olet,eikä Jumala pidä ilkeydestä.ELI SAMAT SULLE TAKAISIN.

        Minä olsin kuollut ellei ex-poikaystäväni olisi käynyt juottamassa ja syöttämässä minua.Psykoosissa oleva ihminen voi kuolla syömättömyyteen ja juomattomuuteen. Minä olisin kuollut.Ei se ole kostonhimoa vaa pelkkä fakta.Psykoosissa ei pysty ymmärtämään juomisia ja syömisiä.Sinä et tiedä näin vaikeasta tilanteesta mitään,Etkä ymmärrä miksi joku haluaa kuolla,Minä olisin voinut kuolla huoneeseeni,mutta en kuollut.Kostoon tämä fakta ei liity mitenkään.Minulla on todella lämpimiä tunteita vanhempiani kohtaan ja siskoanikin.Olen tosi ajattelevainen ja empaattinen,mutta sinua kohtaan toki en ehkä ole juuri nyt.

    • skitsonakokoelämänlopun

      Mulla itellä ei ole psykoottisia oireita vaikka skitsofrenia diagnoosin sain ,jotta sain eläkkeen.Itselläni alunperinkin on ollut estynyt persoonallisuushäiriö.Myös naishoitajat olivat vihamielisiä ulkönäön kohentamisesta eli meikistä ja vaattesita.Erityisesti estynyt persoonallisuushäiriöni näntiin kimuranttina,koska olin kuitenkin meikannut ym.Tällöin ujouteni kyseenalaistettiin jne.Itse tiedän,että estynyt persoonallisuushäiriö ja yleiastynyt ahdistuneisuus häiriö ja paniikkihäiriö ovat oikeat diagnoosini.Heitä lähinnä hymyilytti..

      • psykoottinen-

        Mee yksityiselle ja yritä saada kumottua koko väärä diagnoosi! Tee valitus! Pyydä psykologiset testit, jotka kumoavat sen.

        Taas yksi esimerkki siitä kuinka psykiatrien arvontahatusta on noussut tällä kertaa tämmöinen diagnoosi potilaalle, kun he eivät ymmärrä asioiden eroa! Tyhmempää porukkaa kuin tavalliset sukankuluttajat keskimäärin! Ja kaikki halutaan lääkitä ja sitä myöten eläkkeelle, kun ei lääkkeiden kanssa pysty töihin. Medikaalisaation myötä ollaan kohta eläkkeellä koko Suomi!

        Tässä sen näkee kuinka vain tietyn tyyppistä käytöstä pidetään normaalina enään. Kaikkien pitäisi olla ulospäinsuuntautuneita, itseään korostavia, omia etujaan ajavia, menestyviä narsisteja, että saisit olla rauhassa. Onko tämä oikein?

        Niinkuin ujoudella ja meikkaamisella olisi mitään tekemistä keskenään, voi suakin parkaa siellä. Otan osaa! Ujokin voi joskus haluta näyttää vähän paremmalta kuin muuten tai vaikka olla rakastunut ja yrittää tehdä kohteeseen vaikutusen. No, eipä tietenkään psykiatrien mielestä! HALOO!

        Ujoushan näkyy lähinnä siinä miten käyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa varsinkin uusien ihmisten seurassa, eikä sillä ole mitään tekemistä pukeutumisen tai ulkonäön kanssa.

      • Kiitosihana

        Kiitos! Todellakin haluan näyttää hyvältä,mutta mun ei heidän psykiatrien mielestä pitäisi,jos kerran olen niin masentunut ja ahdistunut kuin olen.Niinpä joo,mun sosiaalista käytöstä pidettiin tylynä ja ilkeänä,kun en uskaltanut puhua jne.Koska jos on meikit ja vaattetkin noin taktisesti laittanut niin mikä muka olis ongelma puhua ja olla sosiaalinen..
        Niinpä,kiitos,että ymmärrät asian.

      • psykologisettestit
        psykoottinen- kirjoitti:

        Mee yksityiselle ja yritä saada kumottua koko väärä diagnoosi! Tee valitus! Pyydä psykologiset testit, jotka kumoavat sen.

        Taas yksi esimerkki siitä kuinka psykiatrien arvontahatusta on noussut tällä kertaa tämmöinen diagnoosi potilaalle, kun he eivät ymmärrä asioiden eroa! Tyhmempää porukkaa kuin tavalliset sukankuluttajat keskimäärin! Ja kaikki halutaan lääkitä ja sitä myöten eläkkeelle, kun ei lääkkeiden kanssa pysty töihin. Medikaalisaation myötä ollaan kohta eläkkeellä koko Suomi!

        Tässä sen näkee kuinka vain tietyn tyyppistä käytöstä pidetään normaalina enään. Kaikkien pitäisi olla ulospäinsuuntautuneita, itseään korostavia, omia etujaan ajavia, menestyviä narsisteja, että saisit olla rauhassa. Onko tämä oikein?

        Niinkuin ujoudella ja meikkaamisella olisi mitään tekemistä keskenään, voi suakin parkaa siellä. Otan osaa! Ujokin voi joskus haluta näyttää vähän paremmalta kuin muuten tai vaikka olla rakastunut ja yrittää tehdä kohteeseen vaikutusen. No, eipä tietenkään psykiatrien mielestä! HALOO!

        Ujoushan näkyy lähinnä siinä miten käyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa varsinkin uusien ihmisten seurassa, eikä sillä ole mitään tekemistä pukeutumisen tai ulkonäön kanssa.

        Mulle tehtiin uudestaan jotkut psykologiset testit silloin,kun mulle haettiin pysyvää eläkettä skitsofrenia diagnoosilla.Olin suostuvainen,koska tarvin pysyvän eläkkeen jo pelkästään neuroleptilääkityksen ja reuman takia.Hoitaja(muistaakseni hoitaja eikä psykologi),joka testit teki sanoi minulle,että mitään psykoosiin viittaavaa ei testeistä tule ilmi.Eli ne testit eivät määritä sitä.Myönnettäköön,että minulla ja psykiatreillani oli yhteinen päämäärä eli pysyvä eläke noin 10 vuoden määräaikaisen eläkevuoden jälkeen,jotka raastoivat mielenterveyttäni.Oli psykoterapiaa,työkokeilun kokeilua,päiväsairaalaa,itsemurhayrityksiä,sairaalajaksoa,anoreksiaa ja bulimiaa(joita sairastan,mutta kukaan ei ole hoitanut),lääkkeiden vaihdoksia ,opiskeluyrityksiä...
        Minä otin vastaan skitsofrenia diagnoosin avoimin sylin,koska minulle sanottiin vuonna 2003,että millään muulla diagnoosilla en eläkettä saa.Alkuperäinen psykoosidiagnoosini oli jokaisella psykoosisairaalajaksollani psykoottinen masennustila.Yritin jopa viimeisesllä psykoosijaksollani saada skitsofrenia diagnoosia,mutta lääkäri pysytteli kovana ja sanoi,että psykoottinen masennutila.Mulla oli niin paha psykoottinen masennustila,että halusin skitsodiagnoosin silloin.Halusin vaan hoitokotiin pois ja kauas inhottavasta kusipää miehestäni.Millään muulla ei ollut mulle väliä.EN pystynyt toimimaan enää mitenkään,koska en vaan saanut nukuttua pelolta ja paniikilta ja ahdistukseltani.Unenpuutteessa en pystynyt kunnolla puhumaan,liikkumaan ,ajattelemaan ,puolustautumaan...Todella paha psykoottinen masennustila.Tai pelkotila ja krooninen paniikkikohtaus.
        Hoitajat eivät uskoneet,että olen paniikissa,koska he eivät sitä nähneet.

      • uskonyhä

        Uskon uhä,että minun piti kuolla ja siksi hoitajatkaan eivät osanneet auttaa minua mitenkään.Minun olisi pitänyt kuolla,koska olin niin sairas ja epäkelpo,että minua ei vonut auttaa eikä hoitaa mitenkään.Minun olisi pitänyt vaan kuolla.Sitä toivoin jo todella pienenä lapsena,että kuolisin vaan pois.Itsemurha on kuitenkin yksi suurimmista peloistani...

      • psykoottinen-
        Kiitosihana kirjoitti:

        Kiitos! Todellakin haluan näyttää hyvältä,mutta mun ei heidän psykiatrien mielestä pitäisi,jos kerran olen niin masentunut ja ahdistunut kuin olen.Niinpä joo,mun sosiaalista käytöstä pidettiin tylynä ja ilkeänä,kun en uskaltanut puhua jne.Koska jos on meikit ja vaattetkin noin taktisesti laittanut niin mikä muka olis ongelma puhua ja olla sosiaalinen..
        Niinpä,kiitos,että ymmärrät asian.

        Älä välitä niiden sanomisista, tärkeintä että itse tiedät totuuden! Törppöjähän ne on vailla määrää, harvalle ne edes osaa oikeita diagnooseja asettaa muutenkaan.

        Minäkin tiedän niin monia masentuneita naisia, jotka viimesillä voimillaan yrittävät edes näyttää paremmalta kuin miltä tuntuu ja joillakin se piristääkin hieman olotilaakin. Sehän on samaa mitä normaalitkin ihmiset tekevät, että edes joku kulissi pysyisi pystyssä siinäkin tilanteessa. Voi sitten olla, että montakin päivää sitten on mökissä yksin eikä käy suihkussakaan mutta jos ihmisten ilmoille lähdetään niin itsensä laitetaan. Ei kerro masennuksesta tai sen puutteesta tämäkään mitään. Masennuskin on sisäinen olotila mutta se ei tarkoita sitä, etteikö voisi laittaa ulkoista. Joillakin voi tietysti vaikeassa masennuksessa tulla hällä väliä elämä mutta kun ei kaikki ihmiset ole masentuneenakaan samasta muotista valettuja! Riippuu persoonastakin. Riippuu siitä elämästä mitä on tottunut elämään siihen asti. Masennuksessakin on eri asteitakin.

        Vai on ujous julistettu kylmäkiskoiseksi touhuksi? Mitä vielä? Kaikkea sitä kuulee? Että vielä ilkeäkin. Tietysti heidän mielestään, kun tahallaan panttaat sanojakin. Just, just!

        Mutta pahalle se tuntuu, kun tahallaan halutaan ymmärtää käytös väärin! Pitäisi tossa asemassa olevilla ihmisillä sen verran olla tietoa ja asioiden erottelukykyä. Mutta eipä näytä olevan!

        Ei tässä tiedä itkeäkö vai nauraa näitten asioitten kanssa. Ehkä parempi kuitenkin nauraa!

        Lopuksi vitsi. Mikä on tyhmääkin tyhmempi?
        - psykiatri ;D

      • psykoottinen-
        psykologisettestit kirjoitti:

        Mulle tehtiin uudestaan jotkut psykologiset testit silloin,kun mulle haettiin pysyvää eläkettä skitsofrenia diagnoosilla.Olin suostuvainen,koska tarvin pysyvän eläkkeen jo pelkästään neuroleptilääkityksen ja reuman takia.Hoitaja(muistaakseni hoitaja eikä psykologi),joka testit teki sanoi minulle,että mitään psykoosiin viittaavaa ei testeistä tule ilmi.Eli ne testit eivät määritä sitä.Myönnettäköön,että minulla ja psykiatreillani oli yhteinen päämäärä eli pysyvä eläke noin 10 vuoden määräaikaisen eläkevuoden jälkeen,jotka raastoivat mielenterveyttäni.Oli psykoterapiaa,työkokeilun kokeilua,päiväsairaalaa,itsemurhayrityksiä,sairaalajaksoa,anoreksiaa ja bulimiaa(joita sairastan,mutta kukaan ei ole hoitanut),lääkkeiden vaihdoksia ,opiskeluyrityksiä...
        Minä otin vastaan skitsofrenia diagnoosin avoimin sylin,koska minulle sanottiin vuonna 2003,että millään muulla diagnoosilla en eläkettä saa.Alkuperäinen psykoosidiagnoosini oli jokaisella psykoosisairaalajaksollani psykoottinen masennustila.Yritin jopa viimeisesllä psykoosijaksollani saada skitsofrenia diagnoosia,mutta lääkäri pysytteli kovana ja sanoi,että psykoottinen masennutila.Mulla oli niin paha psykoottinen masennustila,että halusin skitsodiagnoosin silloin.Halusin vaan hoitokotiin pois ja kauas inhottavasta kusipää miehestäni.Millään muulla ei ollut mulle väliä.EN pystynyt toimimaan enää mitenkään,koska en vaan saanut nukuttua pelolta ja paniikilta ja ahdistukseltani.Unenpuutteessa en pystynyt kunnolla puhumaan,liikkumaan ,ajattelemaan ,puolustautumaan...Todella paha psykoottinen masennustila.Tai pelkotila ja krooninen paniikkikohtaus.
        Hoitajat eivät uskoneet,että olen paniikissa,koska he eivät sitä nähneet.

        Kyllä sen eläkkeen muillakin diagnooseilla saa. Miksi tuota sinun reumaasikin ei laitettu mukaan eläkehakemukseen? Ei se sekään mikään ihan helppo sairaus ole. Minun käsittääkseni eläkekin on yhteissumma kaikista henkilön sairauksista, että kaikki diagnoosit sinne vaan rikkana rokassa! Kaikkien niiden sairauksien kanssahan sinä joudut elämään!

        Taas hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä arvostetut psykiatrit kumoavat jopa omat testinsä, jos niin se heille passaa. Onhan tuo nyt kumma, että väkisin laitetaan skitsofreenikoksi vaikka testit on puhtaat. Eli et ole! Mutta eipä ole ensimmäinen kerta kun tällaistakin kuulen tapahtuneen, mitenköhän yleistäkin? Psykiatrit kun aina voivat sanoa, kuinka he "tietävät" ja testi on vain "suuntaa antava". Lopullinen diagnoosi on kuulemma moniulotteisempi juttu, siinä haastatellaan ja arvioidaan. Niin, ettäs tiedätte tavalliset ihmiset! Oikeasti tämä on vain todiste siitä, että loppujen lopuksi kaikki diagnoosit ovat sieltä kuuluisasta "arvontahatusta" arvottu ja kuinka heidän ei tarvitse todistaa sen oikeellisuutta yhtään kenellekään. Hehän ovat "arvioineet" tilanteen. Siispä mihin valitat?

        Onko sillä sun miehellä jotakin tekemistä sun huonovointisuutesi kanssa? Auttaako siihen oikeasti diagnoosit tai pillerit? Mieti!

      • kateusviekalatkinvedestä
        psykoottinen- kirjoitti:

        Älä välitä niiden sanomisista, tärkeintä että itse tiedät totuuden! Törppöjähän ne on vailla määrää, harvalle ne edes osaa oikeita diagnooseja asettaa muutenkaan.

        Minäkin tiedän niin monia masentuneita naisia, jotka viimesillä voimillaan yrittävät edes näyttää paremmalta kuin miltä tuntuu ja joillakin se piristääkin hieman olotilaakin. Sehän on samaa mitä normaalitkin ihmiset tekevät, että edes joku kulissi pysyisi pystyssä siinäkin tilanteessa. Voi sitten olla, että montakin päivää sitten on mökissä yksin eikä käy suihkussakaan mutta jos ihmisten ilmoille lähdetään niin itsensä laitetaan. Ei kerro masennuksesta tai sen puutteesta tämäkään mitään. Masennuskin on sisäinen olotila mutta se ei tarkoita sitä, etteikö voisi laittaa ulkoista. Joillakin voi tietysti vaikeassa masennuksessa tulla hällä väliä elämä mutta kun ei kaikki ihmiset ole masentuneenakaan samasta muotista valettuja! Riippuu persoonastakin. Riippuu siitä elämästä mitä on tottunut elämään siihen asti. Masennuksessakin on eri asteitakin.

        Vai on ujous julistettu kylmäkiskoiseksi touhuksi? Mitä vielä? Kaikkea sitä kuulee? Että vielä ilkeäkin. Tietysti heidän mielestään, kun tahallaan panttaat sanojakin. Just, just!

        Mutta pahalle se tuntuu, kun tahallaan halutaan ymmärtää käytös väärin! Pitäisi tossa asemassa olevilla ihmisillä sen verran olla tietoa ja asioiden erottelukykyä. Mutta eipä näytä olevan!

        Ei tässä tiedä itkeäkö vai nauraa näitten asioitten kanssa. Ehkä parempi kuitenkin nauraa!

        Lopuksi vitsi. Mikä on tyhmääkin tyhmempi?
        - psykiatri ;D

        Niinpä,mutta minulle sanottiin silloin,että psykoottinen masennustila,jota minulla oli diagnosoitu ei riittänyt pysyvään eläkkeeseen.Lasten reuma on diagnoosini,mutta sain tietää sen vasta 19 vuotiaana,kun lääkäri kertoi minulle itselleni täysikäisenä diagnoosini.
        Reuma on yhä oireileva eli tänään esim sormet ,ranteet,kyynärpäät,polvi ja akilleen jänteet.Mutta en puhu niistä kenellelään.
        Minua pidetään nyt myös esim .reumapoliklinikalla skitsofreeenikkona ja reumalääkäri viimeksi kirjasi yläs,että potilaalla skitsofrenia,mutta on asiallinen jha orientoitunut ym.
        Terveyskeskuksessakin on ollut vaikea saada asiaan kuuluvaa hoitoa,koska papereissa lukee,että minulla on skitsofrenia.Myös hoitoni siirreettiin jo joskus 7 vuotta sitten kokonaan pois MTK sta,koska en tarvi hoitoa.Hoitoni siirrettiin terveyskeskukseen,joten tieto "skitsofreniasta" lähti eteenpäin silloin...

      • skitsonakokoelämänlopun
        kateusviekalatkinvedestä kirjoitti:

        Niinpä,mutta minulle sanottiin silloin,että psykoottinen masennustila,jota minulla oli diagnosoitu ei riittänyt pysyvään eläkkeeseen.Lasten reuma on diagnoosini,mutta sain tietää sen vasta 19 vuotiaana,kun lääkäri kertoi minulle itselleni täysikäisenä diagnoosini.
        Reuma on yhä oireileva eli tänään esim sormet ,ranteet,kyynärpäät,polvi ja akilleen jänteet.Mutta en puhu niistä kenellelään.
        Minua pidetään nyt myös esim .reumapoliklinikalla skitsofreeenikkona ja reumalääkäri viimeksi kirjasi yläs,että potilaalla skitsofrenia,mutta on asiallinen jha orientoitunut ym.
        Terveyskeskuksessakin on ollut vaikea saada asiaan kuuluvaa hoitoa,koska papereissa lukee,että minulla on skitsofrenia.Myös hoitoni siirreettiin jo joskus 7 vuotta sitten kokonaan pois MTK sta,koska en tarvi hoitoa.Hoitoni siirrettiin terveyskeskukseen,joten tieto "skitsofreniasta" lähti eteenpäin silloin...

        Pakko lisätä vielä,että mun psykiatri taisi haluat auttaa mulle pysyvän eläkkeen.Hän halusi auttaa sitä kautta muna saamaan rauhan toipua ja kestää psyykelääkitys ja kaikki.Hänellä ei ollut pahaa tahtoa pelissä.KIITOS siitä.

      • ikäviähoitajia
        psykoottinen- kirjoitti:

        Kyllä sen eläkkeen muillakin diagnooseilla saa. Miksi tuota sinun reumaasikin ei laitettu mukaan eläkehakemukseen? Ei se sekään mikään ihan helppo sairaus ole. Minun käsittääkseni eläkekin on yhteissumma kaikista henkilön sairauksista, että kaikki diagnoosit sinne vaan rikkana rokassa! Kaikkien niiden sairauksien kanssahan sinä joudut elämään!

        Taas hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä arvostetut psykiatrit kumoavat jopa omat testinsä, jos niin se heille passaa. Onhan tuo nyt kumma, että väkisin laitetaan skitsofreenikoksi vaikka testit on puhtaat. Eli et ole! Mutta eipä ole ensimmäinen kerta kun tällaistakin kuulen tapahtuneen, mitenköhän yleistäkin? Psykiatrit kun aina voivat sanoa, kuinka he "tietävät" ja testi on vain "suuntaa antava". Lopullinen diagnoosi on kuulemma moniulotteisempi juttu, siinä haastatellaan ja arvioidaan. Niin, ettäs tiedätte tavalliset ihmiset! Oikeasti tämä on vain todiste siitä, että loppujen lopuksi kaikki diagnoosit ovat sieltä kuuluisasta "arvontahatusta" arvottu ja kuinka heidän ei tarvitse todistaa sen oikeellisuutta yhtään kenellekään. Hehän ovat "arvioineet" tilanteen. Siispä mihin valitat?

        Onko sillä sun miehellä jotakin tekemistä sun huonovointisuutesi kanssa? Auttaako siihen oikeasti diagnoosit tai pillerit? Mieti!

        Onko sillä sun miehellä jotakin tekemistä sun huonovointisuutesi kanssa? Auttaako siihen oikeasti diagnoosit tai pillerit? Mieti

        Joo oli miehellä tekemistä huonovointisuuden takia ja hän on onneksi ollut ex-mies jo lähes vuosikymmenen:) Yksin ei ollut syy hänenkään vaan sairaiden ihmisten yhteistoilailu...Tai en haluaisi julkisesti syyttää häntä vaikka mieleni tekisikin.Me emme sopineet yhteen ja hän alkoi vihaamaan minua,kun en ollutkaan tarpeeksi kaunis ja no,hän halusi jotain muuta ei minua.Hän oli itse alkoholista riippuvainen työkokeilija vaan alussa,mutta minua halusi silti tai ehkä jopa sen takia alentaa...Jotta hän olisi parempi kuin minä...

      • Anonyymi
        psykoottinen- kirjoitti:

        Mee yksityiselle ja yritä saada kumottua koko väärä diagnoosi! Tee valitus! Pyydä psykologiset testit, jotka kumoavat sen.

        Taas yksi esimerkki siitä kuinka psykiatrien arvontahatusta on noussut tällä kertaa tämmöinen diagnoosi potilaalle, kun he eivät ymmärrä asioiden eroa! Tyhmempää porukkaa kuin tavalliset sukankuluttajat keskimäärin! Ja kaikki halutaan lääkitä ja sitä myöten eläkkeelle, kun ei lääkkeiden kanssa pysty töihin. Medikaalisaation myötä ollaan kohta eläkkeellä koko Suomi!

        Tässä sen näkee kuinka vain tietyn tyyppistä käytöstä pidetään normaalina enään. Kaikkien pitäisi olla ulospäinsuuntautuneita, itseään korostavia, omia etujaan ajavia, menestyviä narsisteja, että saisit olla rauhassa. Onko tämä oikein?

        Niinkuin ujoudella ja meikkaamisella olisi mitään tekemistä keskenään, voi suakin parkaa siellä. Otan osaa! Ujokin voi joskus haluta näyttää vähän paremmalta kuin muuten tai vaikka olla rakastunut ja yrittää tehdä kohteeseen vaikutusen. No, eipä tietenkään psykiatrien mielestä! HALOO!

        Ujoushan näkyy lähinnä siinä miten käyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa varsinkin uusien ihmisten seurassa, eikä sillä ole mitään tekemistä pukeutumisen tai ulkonäön kanssa.

        anteeksi,mä nyt sekosin,en tiedä mitä yrität ,mulle todettiin viimeksi eritääin vaikea lääkeresistantti skitsofrenia.

    • Taigerr

      Ap:n pitäisi oppia kunnioittamaan siskonsa kokemusta elämästään. Siskollesi lienee syötetty neurolepteja ensimmäisestä psykiatriakontaktista lähtien? Ei ihme, jos hänestä on tullut sisäänpäinkääntynyt, sosiaalisesti taidoton, tunteettoman ja arvaamattoman oloinen ja ärtynyt. Neuroleptien yleisiä vaikutuksia kaikki. Aineet muuttavat persoonaan hyvinkin voimakkaasti eikä sen pitäisi olla mikään yllätys. Se on koko psykiatrisen "hoidon" tarkoitus.

      Sairaudentuntoisuus tai -tunnottomuus psykiatrisessa kontekstissa on ihan jokaisen omaa kuvitelmaa. Niin sanotut psykiatriset sairaudet eivät ole kirjaimellisesti ottaen sairauksia lainkaan, joten on hieman absurdia puhua sairaudentunteesta. Eiköhän jokainen tiedä milloin on onnellinen ja milloin ei ole. Sen pitäisi riittää omaisillekin.

      Puhumattomuus voi johtua lukuisista eri syistä. Hän saattaa pelätä teitä, että viskaatte hänet takaisin psykiatrian käsiin, jos hän on teille rehellinen. Lisäksi mukana on varmasti myös aivojen toiminnan häiriöitä mahdollisesti käytössä olevien aineiden myötä. Tärkeintä on, että tajuatte jättää siskonne rauhaan ja lopetatte hänen painostamisensa. Teidän pitäisi kyttäämisen ja painostamisen sijaan käyttää energianne läheisenne tukemiseen ja tsemppaamiseen. Luomanne uhka voi potentiaalisesti vain lisää siskonne erakoitumista ja sisäänpäänkääntymistä. Vaikeahan se on puhua, jos joutuu pelkäämään, että puheita ei ymmärretä ja siitä rangaistaa uudemmalla kierroksella psykiatrista "hoitoa."

      Vaikuttaa vahvasti siltä, että te läheiset olette ensimmäiset joiden pitäisi avata silmänne sille mistä on kysymys, mitä siskonne tuntee ja kokenut ja, jos siskonne niin kokee, millaista apua hän teiltä toivoisi. Hänen tulee saada päättää miten toimitaan, ei teidän. Kuten sanoin, hän voi kokea teidät uhkaksi, mutta ei voi sitä kertoa, sillä saattaa pelätä, että ette ymmärrä vaan tulkitsette senkin "sairaudentunnottomuudeksi" tai "harhaisuudeksi". Näin on suurella osalla psykiatrian piiriin joutuneiden kansalaisten kohdalla.

      Minäkään en varsinaisesti rakastaisi uhkailevia tai uhkana pitämiäni omaisia. Kukapa niin tekisi?

      • psykoottinen-

        Hyvin sanottu, ainut mitä vaihtaisin on viimeisessä lauseessa rakkaus sanan luottamukseen. On vaikeaa luottaa ihmisiin, jotka ovat sinua kuskaamassa hoitoon ja kyttäämässä koko ajan. Kukaan tervejärkinen ei suostu lääkeväkivallan uhriksi kokeiltuaan kerran mitä mömmöjä ne ovat. Ihmissuhde jää tällöin väistämättä etäiseksi, kun et voi olla kokonaan oma itsesi toisten seurassa mutta se täysin seurausta omaisten omasta käytöksestä sinua kohtaan. Kyseessä on itsesuojelu!

        Jos siis omaisena haluaa lämpimän ja läheisen suhteen "sairaaseen" pitää oppia kunnioittamaan häntä ihmisenä, kuunnella mitä hän sanoo, eikä tehdä mitään vastoin hänen tahtoansa, kuten kuskata hoitoon tai pakottaa syömään lääkkeensä.

        Kaikki psykiatrien termit ovat heidän omia keksintöjään ja niille kaikille pitäisi keksiä uudet paremmat nimet!

    • Mene_itseesi

      Ei ihme, että siskosi ei kerro sinulle mitään, jättää sinut ulkopuolelle, jos itse ajattelet ja kohtelet häntä noin. Eihän siskosi voi sinuun luottaa. Mene itseesi. Ja kunnioita siskoasi.
      Psykoosi voi todellakin muuttaa ihmisen pysyvästi. Koko ajatus- ja arvomaailma voi muuttua. Ja ihminen voi silti olla täysin terve. Normaali.

    • Aboriginaali
      • psykoottinen-

        Taas joku aivopesty hoitohenkilökuntaa edustava täällä!

        Mitäs jos sinäkin joskus miettisit miten paljon ne käytössä olevat lääkkeet tappavat ihmisiä sen sijaan, että aina pelotellaan ihmisiä tuolla itsemurhalla! Ihan niinkuin jokainen psykoosiin joutunut olisi heti ensimmäisenä tappamassa itseään!

        Itsemurhan tekee vain ne ihmiset, joiden moraali sallii sen ja jotka eivät halua kestää jotakin inhimillistä kärsimystä elämässään vaan haluavat löytää siihen jonkun pikaratkaisun! Tämä pätee ihan niin sairaisiin kuin terveisiinkin.

        Jos itsemurhaa halutaan ehkäistä niin paras ehkäisy siihen on Herran pelko (älä tapa, siis myös itseäsikään) ja kasvatus, että elämä itsessään ja ihminen on aina arvokas vaikka se sisältäisikin paljon inhimillistä kärsimystä!

        Tämä nykyaika luo ihmisille kummallisia käsityksiä siitä, mitä onnellinen elämä on ja moni on pelkästään näistä syistä onneton elämäänsä, kun kaikki ei tulekaan just nyt mulle heti periaatteella eikä ookaan, kun suoraan jostakin tv sarjasta. Ja ihannoidaan nuoruutta, terveyttä, rahaa yms. Miettikääpä vähän ihmiset miten vähän joskus -50 luvulla ihmisillä oli materiaalista ja moni heistä oli täysin onnellinen ja avioliitoissakin pysyttiin ihan eri tavalla vaikka silloin taatusti ei ollut niin paljon tätä parisuhdeaikaakaan. Ennen ihmiset suostuivat kärsimykseen, pitivät sitä normaalielämään kuuluvana, nykyään halutaan vaan päästä helpolla!

      • MBadaf

        Kysyisin, minkä takia, ja ehkä vieläkin tärkeämpänä kysymyksenä, millä oikeudella itsemurhia estetään?

    • eas45yt6

      "On vaikeaa luottaa ihmisiin, jotka ovat sinua kuskaamassa hoitoon ja kyttäämässä koko ajan. Kukaan tervejärkinen ei suostu lääkeväkivallan uhriksi kokeiltuaan kerran mitä mömmöjä ne ovat. Ihmissuhde jää tällöin väistämättä etäiseksi, kun et voi olla kokonaan oma itsesi toisten seurassa mutta se täysin seurausta omaisten omasta käytöksestä sinua kohtaan. Kyseessä on itsesuojelu!"

      Näin psykooseja nähneenä ja sellaiseen joutuneen kanssa seurustelleena voisin sanoa että tilanne on aika kinkkinen kun toinen on ihan oikeasti täysin tolaltaan ja sekaisin ja siihen ei oikein ole mitään muuta järkevää ratkaisua kuin yrittää viedä ihminen lääkäriin. Psykoosissa oleva kokee tämän tietysti niin että hän on terve ja toiset ihmiset ovat kääntyneet häntä vastaan. Olen asiaa käsitellessäni joutunut kyseenalaistamaan itsekin koko todellisuuden luonteen.

      Sitähän se mielisairaus on että asiat eivät ole enää rationaalisesti ymmärrettävissä ja käsitettävissä. Tällöin asioista ei voida enää keskustella järkevästi, koska sairastunut näkee kaikkialla todisteita omien harhojensa oikeallisuudesta ja hän yrittää vimmatusti todistaa olevansa oikeassa. Siinä vaiheessa kun aletaan purkamaan asunnon pistorasioita ja seiniä salakuuntelulaitteiden löytämiseksi on tilanne aika toivoton. Hyvä siinä on ulkopuolisen sanoa että pitää yrittää ymmärtää mitä toinen haluaa sanoa.

      • psykoottinen-

        Mää en sanonutkaan, että se helppoa olisi elää psykoottisen kanssa tai edes ymmärtää häntä ja hänen sairauttaan mutta missä se rakkaus on? Eikö sitä pitäisi yrittää ymmärtää? Eikö sitä pitäisi yrittää auttaa näkemään todellisuus? Ja itse psykoottisena kumoan väitteen ettei psykoottinen kykene rationaaliseen ajatteluun. Kykeneepäs! Se mikä siinä psykoosissa häiritsee järkeä on se todellisuuden tajun menetys. Se, että luulee jotakin mitä ei oikeasti ole.

        Sinun pitäisi vaikka purkaa ne pistorasiat, että se toinen saa sen mielenrauhan. Kyllä hän jo kolmannella pistorasialla alkaa saamaan taas kiinni todellisuudesta, että vippaakos mulla oikeasti päässä! Muutaman todistetun tapauksen jälkeen sinä saat uskottavan maineen psykoottisen ihmisen silmissä ja voit toimia hänen todellisuuden tajunaan hänen sairautensa keskellä. Kun hän alkaa tajuamaan, että hän ei voikaan luottaa omiin tunteisiinsa eikä ajatuksiinsa. Voit aina muistuttaa kuinka silloinkin tuntui niin siltä ja mitään ei ollutkaan. Kyllä hänellä muistikin pelaa! Kyllä se vaatii aluksi hieman poikkeuksellisia toimia mutta mitä sitä ei tekisi rakkaansa auttamiseksi?

        Minusta koko tämä sairaalaan kuskaaminen on kehitetty niitä ihmisiä varten, jotka eivät halua pitää huolta omaisistaan heidän sairautensa keskellä. Helppo ratkaisu, oma vastuu sysätään jonnekin ammattihenkilöille ja itse saa vielä kiillottaa siitä hyvästä omaa sädekehääkin kuinka on auttanut.

        Jos on rakkautta, niin löytyy keinoja! Eikös se aviovalassakin puhuta niin myötä- kuin vastamäestäkin?

        Musta muutenkin tuntuu kuinka ne läheiset ruikuttaa enemmän kuin ne itse potilaat tilanteesta. Miettikääs vähän miten itsekkäitä oikeasti olette? Kuka se oikeasti on se, joka siinä tilanteessa eniten kärsii? Eiköhän se sairas itse? Yritä edes asettaa itsesi toisen asemaan niin tajuat miten vaikeaa hänellä on! Ja mieti mitä sinä haluaisit, että sinulle tehdään siinä tilanteessa?

      • eas45yt6

        Kyllä olisi rakkautta löytynyt ja oli samanlaisia sekoamisia ollut ennenkin, mutta ne olivat kuulemma eri asia, eikä yhtään samanlainen tilanne kuin tämä. Kyllä, hän olisi voinut olla se oikea, mutta kun.. En minä haluaisi että kukaan joutuisi neuroleptejä syömään jos asia saataisiin edes jonkinlaiseen balanssiin. Kun todellisuudentajussa tulee niin suuri poikkeama että sitä ei voi enää mitenkään mahduttaa minkäänlaiseen järkevään kompromissiin niin eipä siinä jää enää mahdollisuutta jatkaa suhdettakaan. Kaikki ovet ovat tälle ihmiselle auki, paitsi se että totuutta en suostu muuttamaan vääräksi. Ei kenenkään tarvitse lähteä leikkimään toisten psykooseihin mukaan.

      • eas45yt6

        Okei, voitaisiin vaikka sopia että kaikki oli avaruusolioiden juonia, mutta sitten ei olla enää sellaisella maaperällä mihin voidaan mitään kestävää rakentaa.

      • PsykiatrKorvaaLaiskuuden
        eas45yt6 kirjoitti:

        Okei, voitaisiin vaikka sopia että kaikki oli avaruusolioiden juonia, mutta sitten ei olla enää sellaisella maaperällä mihin voidaan mitään kestävää rakentaa.

        Kyllä voi rakentaa. Kysymys on vaan taidosta kohdata toinen ihminen. Silloin, kun osaamattomuus, välinpitämättömyys tai laiskuus tulee vastaan, turvaudutaan helppoon keinoon ja viskataan läheinen, tuttu tai tuntematon psykiatrian kynsiin hiljennettäväksi. Se on valtaisi karhunpalvelus kohteelle, mutta tarjoaa loistavan mahdollisuuden toiselle osapuolelle paistatella näennäisen hyvänsuopaisuuden valokeilassa.

      • psykoottinen-
        eas45yt6 kirjoitti:

        Kyllä olisi rakkautta löytynyt ja oli samanlaisia sekoamisia ollut ennenkin, mutta ne olivat kuulemma eri asia, eikä yhtään samanlainen tilanne kuin tämä. Kyllä, hän olisi voinut olla se oikea, mutta kun.. En minä haluaisi että kukaan joutuisi neuroleptejä syömään jos asia saataisiin edes jonkinlaiseen balanssiin. Kun todellisuudentajussa tulee niin suuri poikkeama että sitä ei voi enää mitenkään mahduttaa minkäänlaiseen järkevään kompromissiin niin eipä siinä jää enää mahdollisuutta jatkaa suhdettakaan. Kaikki ovet ovat tälle ihmiselle auki, paitsi se että totuutta en suostu muuttamaan vääräksi. Ei kenenkään tarvitse lähteä leikkimään toisten psykooseihin mukaan.

        On ihan eri asia lähteä jonkun psykoosiin mukaan kun se, että taluttaa toisen takaisin todellisuuteen voittamalla hänen luottamuksensa ja todistamalla, että hän on sairas!

        Minusta hylkääminen on kaikkein rakkaudettomin teko mitä voit tehdä. Siinä ei jää toiselle mitään muuta kuin elää hylättynä. Rakkautta ei voi osoittaa toiselle jostakin kaukaa vaan se tehdään vuorovaikutusessa ja yhteydessä siihen ihmiseen. Turha siinä on tulla tänne valehtelemaan rakkaudesta, kun tekosi osoittavat ettei sinulla sitä tätä ihmistä kohtaan ole. Rakkaus ilman rakkauden tekoja on kuollut.

        Sanoilla voi aina valehdella. Rakkaus haluaa teoillaan toiselle hyvää eikä se ole pelkkä mukava tunnetila sinun sydämessäsi. Puhutaan nyt siis oikeasta rakkaudesta. Näitä "hyvän päivän" rakastajia tuntuu kyllä löytyvän mutta missä löytyy se "huononkin päivän" rakastaja? Tunnusta itsekkyytesi, et vain halunnut nähdä sitä vaivaa! Et halunnut rakastaa tätä ihmistä tämän asian kanssa. On helpompi ottaa joku muu. Ajattelit vain itseäsi ja miten sinä pelastat itsesi tästä tilanteesta, etkä sitä mitä tämä sinun rakkaasi tarvitsee.

        Oletko miettinyt sitä, että joku päivä se voikin olla sinä, kenellä onkin se "huono päivä"? Haluatko sinä, että sen lisäksi sinut vielä hylkäävät ne ihmiset, jotka sanovat rakastavansa sinua? Ihmissuhde on sellaista, että välillä siihen joutuu antamaan enemmän ja toisissa tilanteissa siitä voi saada enemmän. Tarkoitus ei ole, että aina vain sinä saat kaiken hyvän ja et anna mitään itse sinne. Se on itsekkyyttä.

    • huolestunut109

      Itellä sama siskoni kanssa, yritin ymmärtää mutta ei vain aina jaksa...
      Tätä blogiakin kun lukee niin siitä saa käsityksen millaista se on olla mieleltään sairas http://sh.st/miyJY

      • psykoottinen-

        Ei sun linkkis mihinkään blogiin mene!

        On se vain sitten niin ihanaa kun omaiset "ei jaksa" kun sen potilaan on vaan "jaksettava" halusi tai ei, jaksoi tai ei. Ja omaisetkin jättää "yksin" selviämään psykoosin kanssa. Kyllä on suurta rakkautta!

        Voin sanoa, että vaikka minne hoitoon potilaan tuuppaisitte, oikoteitä ei ole. Jokainen psykoottinen joutuu käymään läpi mielessään kaikki omat psykoosinsa ja setvimään itsensä ulos sieltä, jos mielii parantua ja kuinkahan paljon vaikeampaa se on, kun kukaan ei halua kulkea vierellä sen lävitse? Yksin saat jäädä pähkäilemään asioita. Ja miten vaikeaa se on vahvassa lääkityksessä, kun ajatus ei kulje enään ollenkaan?

        Turha odottaa siinä tapauksessa, että sitä ihmistä enään koskaan tapaisitte! Saatte siellä "hoidossa" nähdä istuvan kasviksen jolla on aivolobotomia. Että se seuraus sillä "helpolla" ratkaisulla sitten on ja sillä ettei omainen jaksa! Tajuatteko te oikeasti mitä te teette niille teidän omaisillenne? Kaikki valinnat eivät ole sellaisia, että ne voi peruuttaa jälkikäteen vaan ne jäävät pysyviksi!

    • 2343434

      "Turha odottaa siinä tapauksessa, että sitä ihmistä enään koskaan tapaisitte! Saatte siellä "hoidossa" nähdä istuvan kasviksen jolla on aivolobotomia. Että se seuraus sillä "helpolla" ratkaisulla sitten on ja sillä ettei omainen jaksa! Tajuatteko te oikeasti mitä te teette niille teidän omaisillenne? Kaikki valinnat eivät ole sellaisia, että ne voi peruuttaa jälkikäteen vaan ne jäävät pysyviksi!"

      Kyllä. Näin se voi mennä ja tässä se problematiikka on. Toisaalta kuka ottaa vastuun jos ihminen ajaa rekan alle tai tai tappaa jonkun sekopäissään? Toivon todella että nämä vapaana sekoilevat psykootikot osaavat kuitenkin pitää huolen itsestään ja jonkinlainen johdatus ajan kuluessa ohjaa heidät takaisin sivilisaation pariin. Siellä voi kuitenkin osa persoonallisuudesta olla terve ja se riittää siihen että kaikesta sekoilusta huolimatta asioiden hoito ja kaupassakäynti onnistuu siinä määrin että ihminen selviää. Toivottavasti.

      • PsykiatrKorvaaLaiskuuden

        "Kuka ottaa vastuun jos ihminen ajaa rekan alle tai tai tappaa jonkun sekopäissään?"

        Tekijä tietenkin. Olettaen, että hän on täysi-ikäinen. Alaikäisen toimista vastaa osittain vanhemmat tai muu laillinen huoltaja. Jos kansalainen ei noudata lakia, hänen kuuluu saada siitä rangaistus rikoslain mukaan, tasapuolisen oikeuskäsittelyn kautta.

      • wqefewe

        Juu, mutta rangaistus on ihan yhdentekevä juttu silloin jos ihminen tekee tekonsa psykoosissa, koska se on täyttä ymmärrystä vailla. Ei se rangaistus tapahtuneita kauheuksia enää peruuta.

      • PsykiatrKorvaaLaiskuuden
        wqefewe kirjoitti:

        Juu, mutta rangaistus on ihan yhdentekevä juttu silloin jos ihminen tekee tekonsa psykoosissa, koska se on täyttä ymmärrystä vailla. Ei se rangaistus tapahtuneita kauheuksia enää peruuta.

        Eikä ole. Psykoosi on tekosyy. Henkilökohtaisesti en edes usko koko psykoosikonseptiin. Ihmiset ovat pois tolaltaan elämän potkiessa rajusti päähän, mutta se ei oikeuta rikoksiin eikä tee ihmisestä vastuutonta. Rangaistus kyllä opettaa kaikkia ihmisiä ennen pitkään ja tietenkään mikään rangaistus ei peru tapahtunutta. Se on varoituksena muille ja muistutuksena asianomaiselle jatkossa.

      • psykoottinen-
        wqefewe kirjoitti:

        Juu, mutta rangaistus on ihan yhdentekevä juttu silloin jos ihminen tekee tekonsa psykoosissa, koska se on täyttä ymmärrystä vailla. Ei se rangaistus tapahtuneita kauheuksia enää peruuta.

        Se on pelkkä psykiatrien keksimä myytti koko syyntakeettomuus! Jokainen psykoosissakin oleva ihminen pystyy käyttämään niin järkeä sekä hänellä on oma moraalinsa. Kukaan ei tapa ketään psykoosin tähden vaan sen tähden, että hänen moraalinsa sallii toisen tappamisen. Miksi se muka on jotenkin pahempi, että ääni sanoo sinulle: "tapa tuo"? (sitä paitsi aika monella on ihan toisenlaisia ääniä)

        Kuka tahansa koulukiusattu tietää, että ihminen voi vastustaa ryhmäpainostusta ja jättää tekemättä mitä häneltä vaaditaan. Äänien kuuleminen tälläisellakin tavalla on täysin rinnastettavissa ihmisten pakottamiseen tositilanteessa. Paitsi, että jos ihminen tietää jo sen verran, että se on hänen omasta päästään, sen vaikutus on sitäkin miedompi, eihän siellä oikeasti ole ketään. Voit siis täysin ohittaa sen sanomiset. Kaikki psykoottiset ihmiset tietävät tämän. He voivat totella niitä, jos haluavat ja jättää tottelematta, jos niin päättävät ja miettiä mitä tekevät ennen sitä. Kysypä keneltä vaan sairauden kanssa eläneeltä, että ovatko sairautensa aikana tehneet IHAN kaiken mitä äänet heille ehdottavat? No, kuule eivätpä ole!

        Ne siis jotka rikkovat lakia kuuluvat sinne vankilaan ihan niinkuin muutkin ihmiset, eivätkä he ole yhtään sen vaarallisempia kuin kukaan muukaan murhaaja tai raiskaaja. Murhan suorittaa sen ihmisen persoona eikä siinä asuva sairaus. Tämän tähden pakkohoitoakaan ei oikeasti tarvita oman tai toisen hengen varjelemiseksi.

      • Anonyymi

        "Toivon todella että nämä vapaana sekoilevat psykootikot osaavat kuitenkin pitää huolen itsestään ja jonkinlainen johdatus ajan kuluessa ohjaa heidät takaisin sivilisaation pariin."

        Mitäköhän tuokin tarkoitti? Itsehän olin psykoosissa mielestäni sivilisaation ytimessä, kuoliaaksi kidutettujen prostitutioitujen, massamurhaajien, CIAn ja Obaman sekä vähän myös esim. Putinin hallinnon tietoisuudessa. Olin enemmän sivilisaation ytimessä kuin koskaan elämässäni ja eihän se kuva toki kovin kaunis ollut. Kun tulin pois sivilisaation ytimestä ja heräsin painajaisestani, olin edelleen siinä samassa pisteessä liikkumattomana tuijottaen seinää, kuten ennenkin. Jos olisin mitenkään kyennyt tappamaan jonkun tuijottaessani seinää, niin olisin toki ollut siitä aivan itse vastuussa. Et voi minkään riskin takia pakkohoitaa etkä pakkolääkitä yhtään ketään, se on käytännössä ihmisoikeusrikos. Vaikka alkoholiriippuvaiset miehet tappavat toisiaan, ei kukaan vaadin heidän aggressiivista hoitoaan lääkkeillä, jotka tutkimusten mukaan enemmänkin lisäävät kuin vähentävät aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta. Vapaudenriisto on toki tehokas tapa ehkäistä itsemurha etenkin, jos pistät ihmisen pakkopaitaan ja lääkitset hänet koomaan. Sitä voitaisiin kutsua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan myös kidutukseksi, mutta sinuahan ei sivilisaation kunniallisena jäsenenä tuollaiset pikkuseikat kiinnosta, kunhan kukaan kunnon ihminen ei vaan kuole kenenkään mielenhäiriön johdosta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      107
      2705

    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2375

    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      21
      2270

    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1846

    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1600

    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      167
      1324

    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      277
      1138

    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1014

    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      80
      1004

    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      178
      930
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt