... tällaisiakin kommetteja kuultiin työnantajien suusta 90-luvun suuren laman aikoihin.
Onneksi kovimpiinkin päihin on jo uponnut se, että nyt kuka tahansa, toimitusjohtajasta duunariin, voi joutua työttömäksi.
Irtisanomisten yhteydessä duuniin saavat jäädä yleensä mitättömyydet, jees-miehet, jotka eivät uskalla rakentavastikaan nostaa kissaa pöydälle, vaan ovat esimiehille mielin kielin aina kun tilaisuus tarjoutuu.
Tavallaan tilanne on nyt hyväkin. Enää ei ole maailmanloppu, jos duunista on tullut kenkää - tuleva esimieskin saattaa kuulua kenkää saaneiden sankkaan joukkoon!
Tsemppiä kaikille työnhakuun. Pitäkää kunnostanne huolta ja uskokaa tulevaisuuteen. Ei elämä ole koskaan yhdestä työpaikasta kiinni !
Onneksi kovimpiinkin päihin on jo uponnut se, että nyt kuka tahansa, toimitusjohtajasta duunariin, voi joutua työttömäksi.
Irtisanomisten yhteydessä duuniin saavat jäädä yleensä mitättömyydet, jees-miehet, jotka eivät uskalla rakentavastikaan nostaa kissaa pöydälle, vaan ovat esimiehille mielin kielin aina kun tilaisuus tarjoutuu.
Tavallaan tilanne on nyt hyväkin. Enää ei ole maailmanloppu, jos duunista on tullut kenkää - tuleva esimieskin saattaa kuulua kenkää saaneiden sankkaan joukkoon!
Tsemppiä kaikille työnhakuun. Pitäkää kunnostanne huolta ja uskokaa tulevaisuuteen. Ei elämä ole koskaan yhdestä työpaikasta kiinni !
Vastaukset 3
Vanhimmat
En vihaa mitään muuta työelämässä kuin perseennuolijoita!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ainoa tapa työelämässä välttää nuo irtisanomiset ja muut ikävät asiat on tuo PERSEENNUOLEMINEN.
Se, jolta tuo oikean henkilön mielistely onnistuu on tosissaan vahvoilla nykypäivän työelämässä.
Niin se vain on =/
Työpaikallamme alettiin puhua vähennyksistä ynnä muista alasajoista. Yksi työkaveri perusteli suureen ääneen sitä, että häntä ei saa sanoa irti koska heillä on molempien edellistä liitoista lapsia ja juuri otettu iso asuntolaina rivariin. Tätä hän piti muihin verrattuna aivan ratkaisevana asiana. Me muut, joilla oli vähemmän lapsia (eikä kaatuneita liittoja takanamme) sekä vähemmän asuntovelkaa maksettavana olimme irtisanomiseen paljon sopivimpia. Mitään puhetta ei tietenkään ollut ammattitaidosta taikka esim. siitä, kenellä oli tapana ottaa lomien jatkeeksi joka vuosi sairaslomaa ja kenellä ei... Outoa oli säännöllisesti joka vuosi tapahtuva sairastuminen sille viikolle, kuin kouluissa oli talviloma.
Vaihdoin itse työpaikkaa enkä jäänyt arpomaan toisten omaisuutta ja velkaisuutta miltään osin.