Kun ex:stä ei pääse eroon

Ollaan erottu jo jonkin aikaa sitten mutta edelleen tuo ex kummittelee mun elämässä. Ymmärrän, et kun on 2 yhteistä lasta on se toinen aina joteskin pakosti läsnä elämässä mutta silti mulla menee hermo ny. Sillä on kaiken maailman mielenterveysongelmaa ollu jo ennen kun erottiin mutta jotenskin se onnistuu jollain sairaalla tavalla sotkemaan mun uuden elämän noilla sairausjutuillaan. Tulee huoli, et miten se voi voiko skidit antaa sille jne. ja näin tää paska toistuu taas mä koen siis edelleen et mun pitää jotenkin huolehtia siitä kun sen elämähallinta on hukassa vaikka se kohtelee mua ihan kamalan tylysti. Musta tuntuu, etten pääse elämässä eteenpäin kuin se on jotenkin aina riippakivenä mukana. Ideoita mitä tästä tilanteesta pääse pois/ eteenpäin?
4191
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

On jonkin verran erokirjallisuutta, joissa kerrotaan, miten ylläpitää asialliset välit eron jälkeen lasten toiseen vanhempaan . Psykologian hyllyltä kirjastosta voisi löytyä. Itse luin Rachel Sussman: Naisen erokirjaa, jossa on näitä neuvoja.

Äänestä

Tuttua.. Munkin exä teki elämästä helvettiä kunnes tein niin selväksi kuin voi, että minulla on uusi mies ja hyvä suhde. Ei kannata pelätä satuttaa vaikka olis mikä. Voi olla myös että pelailee huonolla voinnillaan yms yms surkeudella.

Äänestä

Kannattaa mennä puhumaan ammattiauttajan sekä myös lastenvalvojan luokse. Sinun ei missään tapauksessa pidä yksin miettiä, voiko lapsia antaa exälle ja exän elämänhallintaa ja mielenterveysongelmia.

Äänestä

Millainen sopimus huollosta ja tapaamisesta teillä on?
Joskus melko lievistäkin syistä (jokin psyykkinen diagnoosi) äiti/lähivanhempi vaatii valvottuja tapaamisia. Jos tämä onnistuu,voit jatkaa elämääsi ja luottaa että eks-puoliso hoitaa oman elämänsä, terapiat lääkkeet jne. ihan itse ilman sinun huolehtimisiasi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mess1 kirjoitti:

Ollaan erottu jo jonkin aikaa sitten mutta edelleen tuo ex kummittelee mun elämässä. Ymmärrän, et kun on 2 yhteistä lasta on se toinen aina joteskin pakosti läsnä elämässä mutta silti mulla menee hermo ny. Sillä on kaiken maailman mielenterveysongelmaa ollu jo ennen kun erottiin mutta jotenskin se onnistuu jollain sairaalla tavalla sotkemaan mun uuden elämän noilla sairausjutuillaan. Tulee huoli, et miten se voi voiko skidit antaa sille jne. ja näin tää paska toistuu taas mä koen siis edelleen et mun pitää jotenkin huolehtia siitä kun sen elämähallinta on hukassa vaikka se kohtelee mua ihan kamalan tylysti. Musta tuntuu, etten pääse elämässä eteenpäin kuin se on jotenkin aina riippakivenä mukana. Ideoita mitä tästä tilanteesta pääse pois/ eteenpäin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu