Ei voi kuin ihmetellä uutisoinnin tasoa Suomessa. Alla on poimittu tulokset siitä, mitä korjattavaa haastateltujen mielestä suomalaisessa perhepolitiikassa on. Ykkösenä ei suinkaan ole lapsilisien sitominen tuloihin, vaan perheverotukseen palaaminen:
Myönteiset vastaukset kaikki/lapsiperheisiin kuuluneet
1 Lapsiperheiden tuloveroalennus 80% 90%
"Lapsiperheiden tuloveroalennuksia kannatti neljä viidesosaa ja kolmasosa ehdottomasti."
"Mikäli kansalaismielipiteellä on perhepolitiikassa mitään merkitystä, tulee lapsiperheiden verovähennykset ottaa pikaisesti uudelleen harkintaan."
2 Kotihoidon tuen korotus ja laajennus 3-6 vuotiaisiin 60% 75%
3 Työaikojen jousto ja osa-aikatyön kehitys
4 Vähimmäispäivärahasta perhetuki
5 Lapsilisäjärjestelmästä tulosidonnainen 51% 67%
6 Vanhempain- ja isyysvapaaseen hienosäätöä
Voit tarkistaa täältä:
http://www.vaestoliitto.fi/tiedotus/sisaltosivut/2004/b aro04.htm
Itse olisin valmis siihen, että lapsilisät olisivat veronalasita tuloa jos samalla siirrytään perheverotukseen.
Ay-palsta on sikäli tälle kritiikille oikea paikka, että ay:n painostuksesta nykyään meillä ei ole perheverotusta. Perheverotus kumottiin muistaakseni niihin aikoihin, kun nykyinen presidentti oli SAK-nimisen puljun lakimiehiä. Nyt meillä tuetaan silloin toteutetulla verotuksen rakennemuutoksella lähes samaa palkkaa ansaitsevaa pariskuntaa, eli tuloiltaan varsin epätyypillistä perhettä: Alle 10%:n palkkaero vanhempien välillä on harvinaisempi, kuin tilanne, jossa mies ansaitsee yli 30% vähemmän, kuin vaimo...
Myönteiset vastaukset kaikki/lapsiperheisiin kuuluneet
1 Lapsiperheiden tuloveroalennus 80% 90%
"Lapsiperheiden tuloveroalennuksia kannatti neljä viidesosaa ja kolmasosa ehdottomasti."
"Mikäli kansalaismielipiteellä on perhepolitiikassa mitään merkitystä, tulee lapsiperheiden verovähennykset ottaa pikaisesti uudelleen harkintaan."
2 Kotihoidon tuen korotus ja laajennus 3-6 vuotiaisiin 60% 75%
3 Työaikojen jousto ja osa-aikatyön kehitys
4 Vähimmäispäivärahasta perhetuki
5 Lapsilisäjärjestelmästä tulosidonnainen 51% 67%
6 Vanhempain- ja isyysvapaaseen hienosäätöä
Voit tarkistaa täältä:
http://www.vaestoliitto.fi/tiedotus/sisaltosivut/2004/b aro04.htm
Itse olisin valmis siihen, että lapsilisät olisivat veronalasita tuloa jos samalla siirrytään perheverotukseen.
Ay-palsta on sikäli tälle kritiikille oikea paikka, että ay:n painostuksesta nykyään meillä ei ole perheverotusta. Perheverotus kumottiin muistaakseni niihin aikoihin, kun nykyinen presidentti oli SAK-nimisen puljun lakimiehiä. Nyt meillä tuetaan silloin toteutetulla verotuksen rakennemuutoksella lähes samaa palkkaa ansaitsevaa pariskuntaa, eli tuloiltaan varsin epätyypillistä perhettä: Alle 10%:n palkkaero vanhempien välillä on harvinaisempi, kuin tilanne, jossa mies ansaitsee yli 30% vähemmän, kuin vaimo...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten kaikista köyhimmät hyötyvät?
Tulottomia perheitä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa vuonna 2001 yhteensä 649 perhettä. He ovat itseasiassa Soininvaaran mainostamassa negatiivisen verotuksen piirissä, eli he saavat sosiaalisia tulonsiirtoja enemmän, kuin heidän tuloista peritään veroja. Tulottomille ja pienituloisille suunnattavia veroale (lue: elintason kasvu) voidaan nykymallissa toteuttaa lähinnä elintarvikkeiden ja joidenkin palvelujen ALV-kannan laskulla tai ohjaamalla jollain muulla keinoin em. tuotteiden hintatasoa alaspäin. Ellei sitten jälleen lisätä verotulojen siirtokikkailuja kuntien ja valtion sekä joidenkin kolmansien osapuolien välillä.
Perheverotukseen paluusta eivät tulottomat tai hyvin pienituloiset perheet hyötyisi siis euromääräisesti ollenkaan (tai äärimmäisen vähän). Teoriassa voidaan sanoa, että jos siirrytään lapsilisien verottamiseen, niin verottamalla saatu hyöty siirtyy pienempituloisten perheiden hyödyksi tavalla tai toisella. Samoin yleisen hintatason lasku esimerkiksi kulutuksen lisääntymisen kautta auttaisi siten, että eurolla saisi enemmän, kuin ennen.
Perheverotukseen siirtyminen voidaan toteuttaa myös niin, että eri palkkadesiileihin kohdistuva muutos on keskimäärin sama, mutta parisuhteessa elävät ja eteenkin lapsiperheet saisivat jokaisen palkkadesiilin sisällä veronalennuksen ja se veronalennus maksatetaan käytännössä sinkkutalouksilta. Eli tulonsaajan tulostaso sinällään ei vaikuttaisi siihen, miten paljon kotitalous hyötyisi verouudistuksesta, vaan siihen vaikuttaisi tulonsaajan siviilisääty.
Esimerkiksi Saksassa avioliitossa oleva saa kokonaisveroasteeseensa 10%:n alennuksen ja kahdesta ensimmäisestä lapsesta (muistaakseni) 5%:n alennuksen, jos hän on perheen ainoa tulonsaaja. Tällaisen tulonsaajan alunperin 30%:n ennakkoveronpidätys laskisi perheen ennakonpidätyksen 24%:iin. Sinkkuna hän maksaisi sen 30%. Suomessa perusteltiin perheverotuksesta poistumista mm. sen uskontosidonnaisuudella. Miksei siis Suomessa voitaisi ottaa sellaista mallia, että veronalennus koskisi myös avopareja? Osa mallista rahoitettaisiin siirtämällä lapsilisät verotuksen piiriin (jotka ovat muuten Saksassa nykyään 2 x 250€/kk ja muistaakseni tax free).
Parisuhteen arvostaminen verotuksessa voidaan perustella myös kansanterveydellisillä syillä. Sydän- ja verisuonitaudit, sekä jotkin alkohlin käyttöön liittyvät sairaudet ovat parisuhteessa elävillä miehillä huomattavasti harvinaisempia, kuin sinkkumiehillä.
Kritiikkiä tullee ainakin siitä, että perheverotus syrjii naisia, jotka ovat perinteisesti se pienempituloisen palkansaaja perheessä. Itse olen laskenut, että jopa täysipäiväisen siivojan palkoilla olisi vaimoni kannattavempaa olla töissä, kuin hoitamassa kotona esimerkiksi kolmea lasta. Eli kyllä tämä nykysysteemi taitaa voittaa perheverotuksen siinä naisten syrjinnässä - rakenteellinen työllistymisloukku on rakennettu sosiaalisista tulonsiirroista veronalennusten sijaan.
Päätös molempien vanhempien töihin menosta tehdään kyllä perheen sisällä, ei siihen verotus vaikuta. Vanhempien asenne työntekoon on tässä merkittävä tekijä. Tai sitten työllistymiseen vaikuttaa jotkin muut seikat - kuten työllistymismahdollisuudet, jonka epäilen olevan tällä hetkellä se suurin kysymys.