Lyhyesti tilaanteeni. Avomies sanoi haluavansa erota. Mies ei ole voinut hyvin hetkeen, mutta ei ole paljon asioistaan puhunutkaan. Minä olen elätellyt toivoa asioiden ratkeamisesta vielä muutama viikko sitten. Nyt kävi ilmi, että mies ei ole missään vaiheessa ollut tosissaan sitoutunut tähän suhteeseen ( 4,5v) vaikka niin on sanonut ja toiminutkin kotioloissa. Miehellä on kuitenkin ihan seurustelun alusta asti ollut muita naisia, viimeisimmät treffit jouluna, kun tunteiden selvittämiseksi päätettiin viettää jouu eri paikoissa. Minulla on tytär, olemme asuneet yhdessä kaksi vuotta.
Kyllä kai minulla on epäilyksiä ajoittain ollut, joitain juttuja tiennytkin, asioista ouhuttu, mies sanonut yrittävänsä, muuttavansa tapojaan, olevansa pahoillaan. Ja mä olen uskonut, jopa soimannut itseäni siitä etten luota tarpeeksi. Yrittänyt luottaa, että suhde toimisi paremmin.
Nyt olen näistä uutisista melkoisen loukkaantunut. Ja enhän mäkään halua näin pohjattoman valheellista elämää enää jatkaa. Eli ero on väistämätön. Meillä ei kummallakaan ole oikein mahdollisuutta lähteä pois siksi aikaa kunnes mies saa asunnon. Ja alkuperäinen kysymykseni on: Miten pystyy asumaan saman katon alla vaadittavan ajan mahdollisimman kivuttomasti selviten? Pelkään omaa kiukkuani ja sen ryöpsähtelemistä.
Miten tehdä erosta mahdollisimman kivuton
6
346
Vastaukset
- oppeliini1
Sekä mies että sinä olette asettaneet kuvan lapsellenne jossa te kolme edustatte yhtä perhettä ja perhe-elämän jatkuvuutta.
Nyt lapselta repäistään tuo läheiseksi tullut aikuishahmo pois.
Teidän aikuisina on osattava elää kuin hyvät kämppäkaverit, ilman riitelyä ja syyttelyitä. Olette aikuisia, pystytte siihen.
Lapsen on annettava ymmärtää ettei hän missään tapauksessa ole osallisena perheenne hajoamiseen. Vain että Sinä äitinä olet aina hänen tuki ja turva, se kallio johon hän voi uskoa ja luottaa.
Olisiko nyt oikea aika keskittäytyä täysillä pienokaiseesi, pitää kaikki miehet loitolla (pois lapsen näkopiiristä) seuraavat parivuotta. Sittenkkään esitellä uusi aviiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiomiesehdokas vasta kun tiedät kristallillin kirkkaasti että voit luottaa häneen 100%. (eikä niin että hän lentelee kukasta kukkaan ja sinä toivot ettei niin olisi) - Ajessandra
Kiitos vastauksesta! Kyllä, tuohon on pyrittävä, vaikka minussa kyllä raivoa kytee tällä hetkellä ihan hirveästi :D Mutta en halua lapsen aikana alkaa koko pettymystäni suoltamaan ulos. Onneksi lapsi ei ole enää kauhean pieni, 12 v, ja mulla on aina ollut tyttööni mahdottoman läheiset välit, ja suhteesta huolimatta me olemme olleet aina se meidän kodin "perusperhe". Mies on otettu mukaan niin paljon kun n halunnut tulla. Tytön kanssa pystyy kuitenkin onneksi jo juttelemaan. Ja uutta miestä mä en huoli nyt mistään hinnasta, kyllä tämän luottamuksen korjaamiseen menee aikaa, enkä uuteen suhteeseen halua pelkoja tästä. Minä haluan nyt vaan rakentaa iloisen, onnellisen ja tasapainoisen elämän minulle, tytölle ja koiralle :) Uusia ystäviä kyllä toivoisin löytäväni, ja uskon, että niitä löydänkin, vanhojen ja ihanien rinnalle! Mutta kiitos kannustuksesta! Pyrin käyttäytymään kun aikuinen :)
- Nyt ryhtiä!
Miksi et saa osoittaa miehelle raivoa? Tottakai saat ja pitääkin. Hän on käyttäytynyt törkeästi sinua kohtaan! Ei sitä tarvitse sietää. Tyttäresi on jo niin vanha, että ei aina kotona ole. Silloin voit miehelle raivota.
Jos olet "aikuismainen" ja kestät vaan kaiken hymyssä suin, mies ei edes ymmärrä tehneensä väärin. Ei ymmärrä satuttaneensa. Raivoa, ehkä hän lähtee nopeammin.
Ihmettelen todella, että suljet vihasi sisällesi. Ajan myötä se purkautuu ulos fyysisinä oireina, jos et sitä nyt muuten ulos tuo.
Ryhdistäydy, nainen!
- parempi ero
Jätä se kusipää. Minä olen jopa mies ja en voi ymmärtää kuinka annat "virkaveljeni" noin touhuta!!!!!
- sama tilanne
Ajessandra!
Minulla vähän sama tilanne. Mailini [email protected] No nyt on yhteisasuminen loppusuoralla, mies lähtee huomenna. Ihan en kaiken aikaa onnistunut malttiani säilyttämään, mutta suurimmilta vahingoilta varmasti vältyttiin. Nyt täytyyvaan totutella tähän uuteen tilanteeseen, rämpiä ikävän ja epäuskon yli. Mutta nyt ainakin tiedän, että meidän perheessä on vain ja ainoastaan aitoa rakkautta ja välittämistä, ei jatkuvaa valehtelua. Paitsi kai teinit aina vähän äidille valehtelee, mutta se kuuluu asiaan. :) Eikä tarvi enää tapella. Ehkä tästä lopulta seuraa enemmän hyviä asioita ja parempaa elämää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201767
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991588Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481099Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?43984Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44822Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37780Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760