Löytyisiköhän mistään tämäntyyppistä naista?

No minä olen juuri tuollainen paitsi etten viiltele itseäni ja juon vain harvoin.

Viiltelee itseään....mitä hyötyä tuossakin, jos niin epätoivoinen olisin niin viiltäisin kerralla kaikki poikki.

Asun yksi, olen masentunut, en löydä järkevää miestä. Eristäydyn kotiin yksinäisyyteen useinkin, joskun juonkin. Kavereita ei ole paljon ja kun olen masentunut ja haluan eristäytyä niin pidän harvoin yhteyttä heihin. Mieliterveysongelmia ei ole diagnosoitu, mutta jokainen meistä on jollain lailla hullu tässä maailmassa.

Tuollainen olisi kyllä aika ihana. Mutta ei viiltelyä pls. Ihan tarpeeksi nähnyt sitä parissa suhteessani. Ei enää ikinä. Niin eikä tarvitse olla epätoivoinen, likainen, lihava tai mitään.

Onkohan sellaista kuin minä, mutta nainen. Haluaa olla yksin, vetelee valkkaria ja laittaa hymiöitä nousuissa yksinään. Pelailee miesten sotapelejä netissä... ;)

Ehkä siirryn yksinäisyys-palstalle. Josko se miestissispede olisi jo kuollut syöpään sieltä...

Ja sellainen että jos lukee tämän, niin ei vastaa mitään. Koska en minäkään. Olemme myyriä ja menemme takaisin koloomme. Kuinka lohdutonta. Emme ikinä kohtaa. Mutta minä pitäisin juuri sinusta. Hali. :)

En kyllä itekkää mitää viiltelyä haluais. Mut tuli vaan mieleen, koska monesti masentuneet tekee noin. Jos mulla olis nainen ja se tekis tolleen, passittaisin hänet kyllä heti hakemaan apua itelleen. Kyselin näitä asioita lähinnä silkasta uteliaisuudestani.

täällä minä olen..?

Kyllä niitä varmaan on, mutta eihän niitä löydä. Ne pakoilevat muita ihmisiä eivätkä anna kiltille ja kunnolliselle miehelle yhtään sen enempää mahdollisuutta kuin muutkaan naiset. :-/

Ei ole olemassakaan tuollaista.

Vain jos poikkeuksellisen ruma tai traumatisoitunut. Muuten löytyy kyllä seuraa, ja yleensä sitä onkin noilla sitten.

En jaksaisi olla tuollaisen ap:n mainitseman naisen kanssa, koska olen viimein itse päässyt siitä suosta ylös. Olen kyllä edelleen yksinäinen ja eristäytynyt, mutta nykyään en koe sitä niin isoksi ongelmaksi kuin aiemmin ja pystyn jo harrastamaankin eri asioita.

Kivempi olisi siis sellainen ihan peruspositiivinen ja liikunnallinen introvertti, jolla on kuitenkin ajoittain alakuloisuutta. Yleensä aina kotona, paitsi silloin kun on töissä, luennolla, salilla tai taidenäyttelyssä.

Kokeile josko vaikka psykiatrisista sairaaloista löytyis :)

Mullekin kelpais masentunut ja yksinäinen nainen, mutta tuon viiltelyn nään kyllä lähinnä teinimäisenä huomionhakuisuutena kuin oikeana itsetuhousuutena. Tai siis eihän sitä nyt se masentuneisuus nyt itsessään ole mitenkään viehättävä ominaisuus ihmisessä, mutta masennuksen takaa löytyy monesti sellaista herkkyyttä ja kiltteyttä mitä arvostan naisessa ja kun itsellä on elämä potkinut päähän aivan liian kauan niin todennäköisesti löytyisi enemmän yhteistä jutun juurta tämmöisen naisen kanssa kun jonkun peruspositiivisen, supersosiaalisen menestyjän kanssa. Olisi ihanne, että parisuhde tai edes ystävyys voisi antaa kummankin elämälle paremman suunnan, mutta taitaa olla aika epärealistinen toive. Masennus monesti vaan ruokkii masennusta, minkä takia ihmiset välttelevät masentuneiden seuraa kuin ruttoa. Mutta mistä tuommoisen naisen edes löytäisi sitten? Yksi vaihtoehto voisi olla mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut vertaistukiryhmät joita on ollut tarkoitus kokeilla tässä lähiaikoina muutenkin.

Yleisempi tilanne on, että nainen löytää pelkkää seksiseuraa mutta ei ystäviä tai parisuhdetta. Naisen epätoivoisuus ilmenee jatkuvina irtosuhteina, ei seksittömyytenä. Toki epätoivoinen nainen voi myös kieltäytyä tällaisesta ja sitten on oikeasti yksin.

Löytyy muuten, mutta en vedä viinaa tai viiltele ja kavereitakin löytyy.
Oon kyllästynyt tähän sinkkuuteen, mutta en jaksa tehdä asialle enää mitään. Olisin onnellisemi ja parempi ihminen, jos olisi kumppani.
Nyt olen onnistunut eristäytymään melko hyvin. Ei kaveritkaan jaksa paljoa pyydellä mihinkään enää, kun on monesti kieltäytnyt.