On tosi haastava tilanne.
Eroja tulee ja harva haluaa jäädä yksinhuoltajaksi, tai sinkuksi. Kokemuksesta voin sanoa, että ei ole helppoa alkaa elää kumppanin lasten kanssa. Edes silloin, kuten minun tapauksessani, vanhemmalla iällä.
Eli molempien lapset jo aikuisia, mutta silti vaatii hermoja ja sopeutumista tällaisessa suhteessa.
Kun toinen on saattanut kasvattaa lapsensa ihan eri tavalla. Eikä kumpikaan ole välttämättä toiminut väärin.
Itse ajattelin, että aikuiset lapset alkavat elää jo omaa elämäänsä, mutta kumppanin lapset olivat edelleen päivittäin läsnä ja kiinni vanhemmassaan. Ja hänestä niin kuuluikin olla.
Tietenkin lapsiin pitää olla väleissä ja tapaillakin heitä, mutta tuo joka päivä jotain asiaa.. ei minusta ollut enää ihan tervettä.
Erohan siinä lopulta tuli. Varmaan, jos olisimme olleet lapsettomia, olisimme vieläkin yhdessä.
Ihan vinkkinä teille, jotka eron jälkeen aloittelette uutta suhdetta: Miettikää, oletteko valmiit ottamaan arkeenne vieraat lapset, jotka eivät iästään huolimatta hyväksy vanhempansa uutta kumppania. Minulle oli yllätys, miten kova juttu isän ja äidin ero on. Ihan täysi-ikäisillekin lapsille.
Nuoremmille uusiopareille varmasti vieläkin haastavampaa. Mennäpä yhteen ihmisen kanssa, jolla vaikka pari murrosikäistä.. huh. Never happens.
Eroja tulee ja harva haluaa jäädä yksinhuoltajaksi, tai sinkuksi. Kokemuksesta voin sanoa, että ei ole helppoa alkaa elää kumppanin lasten kanssa. Edes silloin, kuten minun tapauksessani, vanhemmalla iällä.
Eli molempien lapset jo aikuisia, mutta silti vaatii hermoja ja sopeutumista tällaisessa suhteessa.
Kun toinen on saattanut kasvattaa lapsensa ihan eri tavalla. Eikä kumpikaan ole välttämättä toiminut väärin.
Itse ajattelin, että aikuiset lapset alkavat elää jo omaa elämäänsä, mutta kumppanin lapset olivat edelleen päivittäin läsnä ja kiinni vanhemmassaan. Ja hänestä niin kuuluikin olla.
Tietenkin lapsiin pitää olla väleissä ja tapaillakin heitä, mutta tuo joka päivä jotain asiaa.. ei minusta ollut enää ihan tervettä.
Erohan siinä lopulta tuli. Varmaan, jos olisimme olleet lapsettomia, olisimme vieläkin yhdessä.
Ihan vinkkinä teille, jotka eron jälkeen aloittelette uutta suhdetta: Miettikää, oletteko valmiit ottamaan arkeenne vieraat lapset, jotka eivät iästään huolimatta hyväksy vanhempansa uutta kumppania. Minulle oli yllätys, miten kova juttu isän ja äidin ero on. Ihan täysi-ikäisillekin lapsille.
Nuoremmille uusiopareille varmasti vieläkin haastavampaa. Mennäpä yhteen ihmisen kanssa, jolla vaikka pari murrosikäistä.. huh. Never happens.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kaikilla mene noin. Ihan onnellisia uusiosuhteita lapsineen on olemassa. Itse en muuttaisi yhteen niin kauan, kun lapset asuvat vanhempien luona. Aikuinen poikani ei ole koskaan ollut vaivaksi uudelle miehelleni ja hänen lapsensa ovat hyvissä väleissä kanssani.
Aikuisille lapsille voi olla kovakin paikka. En osaa vieläkään päättää pitikö itkeä vai nauraa vaikka on aikaa jo reilu 10 vuotta.
Naisystäväni äiti otti ja rakastui, eikä kertonut lapsilleen kehen ja mistä. Hävisi vaan päivä kausiksi jonnekin kolmen pojan ja kahden tyttärensä tietämättömiin.
Sitä rumbaa en jaksanut katsella, muija ajeli tuhansia kilometrejä kuukaudessa, yökaudet.
Olivat porukassa ostaneet äidilleen puhelimen ja siihen seurannan, sitten vuoronperään ajelivat ympäriinsä ja yrittivät ottaa selvää kuka tämä sulhanen on joka on viemässä nälkäisiltä köyhiltä perinnöt.
Muijaan kyllästyin kun en jaksanut kuunnella mihin palkka oli mennyt, sen kertoi auliisti että väsyttää eikä jaksa oikein töihinkään lähteä kun oli illan ja yön aikana ajellut 400 km ja valvonut koko yön. Tiesi paikkakunnan missä muori luurasi muttei katua eikä taloa.
Joskus höönättiin kaverin kanssa "eukkoa" ajoin auton autotalliin ja poikkesin kaverille kylään, alkoi puhelin soida kun en vastannut, ajeli ympäri kylää pihasta pihaan tuntikausia.
Kerran sitten tehtiin oikein temppu, ilmoitin että lähdetään käymään Tukholmassa samaaisen kaverin kanssa. Siihen oli jyrkkä EI;EI ja vielä kerran EI. Kerroin että mennään ja koska laiva lähtee, kotosalla ei ollut asiaa vaatteiden vaihtoon saati pesulle.
NO niillä ledjuilla matkaan ja laivalta vaatteet ja Tukholmasta lisää.
Takaisin tultua sitten tentti missäs sitä on oltu kun ei Tukholmassa,oli ajellut turun satamaan ja vahtinut laivat ettei sinne mennä. Tunsin tuskan ja otettiin reissu Helsingistä. Mihin sitten nuoremmat venyy kun nelikymppinen venyy vaikka mihin.
Muutamassa huushollissa poikesin jossa oli teini-ikäinen ryyppäämisen ja tappelun uhri, ei hyvää päivää.
Saati sitten äitinsä helmassa roikkuva rääkyvä toukka.
Tosin miehet tai niiden kuvat pystyy samaan ja hieman ylikin.
.