Tunnen häpeää!

Tunnen aina välillä häpeää, mutta harvemmin kuin ennen. Nykyään en niin välitä, mitä minusta ajatellaan, enkä itsekään ajattele itseäni niin paljon kuin nuorempana.

Mutta joskus häpeän, kun huomaan, että vessasta tullessani olen kävellyt pitkän matkaa vessapaperia kengän korossa kiinni. Tai olen jutellut jollekin ja peilistä seuraavan kerran katsoessa huomaan, että minulla oli huulipunaa hampaissa. Näitä molempia enää harvemmin kuitenkaan tapahtuu. Olen oppinut tarkistamaan ;)

Viimeksi häpesin spontaanisuuttani: avauduin kipeistä asioista juuri tutustumilleni ihmisille ja samana iltana väittelin myös itseäni paljon viisaamman kanssa. Kerrottuani myöhemmin morkkiksesta muille paikalla silloin olleille, he kuitenkin vakuuttivat, että häpeään ei ollut aihetta, muka päinvastoin.Jotenkin edelleen silti nolottaa, olisi pitänyt olla pidättyväisempi. Ehkä.

Häpeän myös huonoa kasvomuistiani. Olen tajunnut vasta jälkikäteen joskus, etten ole tervehtinyt ihmistä, joka olisi tervehdystä kaivannut. Silloin etenkin häpeän, jos kyseessä on vanhempi ihminen tai jossain ikävässä tilanteessa oleva tai joskus ollut. Eli pelkään, että hän luuli minun esittävän, että en tunne.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

häpiä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yb offina kirjoitti:

Tunnen aina välillä häpeää, mutta harvemmin kuin ennen. Nykyään en niin välitä, mitä minusta ajatellaan, enkä itsekään ajattele itseäni niin paljon kuin nuorempana.

Mutta joskus häpeän, kun huomaan, että vessasta tullessani olen kävellyt pitkän matkaa vessapaperia kengän korossa kiinni. Tai olen jutellut jollekin ja peilistä seuraavan kerran katsoessa huomaan, että minulla oli huulipunaa hampaissa. Näitä molempia enää harvemmin kuitenkaan tapahtuu. Olen oppinut tarkistamaan ;)

Viimeksi häpesin spontaanisuuttani: avauduin kipeistä asioista juuri tutustumilleni ihmisille ja samana iltana väittelin myös itseäni paljon viisaamman kanssa. Kerrottuani myöhemmin morkkiksesta muille paikalla silloin olleille, he kuitenkin vakuuttivat, että häpeään ei ollut aihetta, muka päinvastoin.Jotenkin edelleen silti nolottaa, olisi pitänyt olla pidättyväisempi. Ehkä.

Häpeän myös huonoa kasvomuistiani. Olen tajunnut vasta jälkikäteen joskus, etten ole tervehtinyt ihmistä, joka olisi tervehdystä kaivannut. Silloin etenkin häpeän, jos kyseessä on vanhempi ihminen tai jossain ikävässä tilanteessa oleva tai joskus ollut. Eli pelkään, että hän luuli minun esittävän, että en tunne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu