Työttömyyskassat hoitavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa yhdessä valtion ja työttömyysvakuutusrahaston kanssa. Työttömyyskassojen osuus ansiopäivärahasta on noin 5,5 prosenttia.
Jokainen veronmaksaja ylläpitää aayyy loisintaa, jopa opiskelijat ja eläkeläiset.
Yhteiskuntavastuuttomat ammattiliitot varastavat kansalaisten verovaroja. Itse ammattiliitot eivät maksa veroja tuloistaan, eivät edes arvonlisäveroa, joka on törkeää yhteiskuntavastuuttomuutta.
Jokainen veronmaksaja ylläpitää aayyy loisintaa, jopa opiskelijat ja eläkeläiset.
Yhteiskuntavastuuttomat ammattiliitot varastavat kansalaisten verovaroja. Itse ammattiliitot eivät maksa veroja tuloistaan, eivät edes arvonlisäveroa, joka on törkeää yhteiskuntavastuuttomuutta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan kuin olisin nähnyt samanlaisen aloituksen useita kertoja.....
Jos oikein yrität, saattaisit keksiä toisenkin ?
Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
Teit hyvän luettelon eduskunnan tekemistä muutoksista.
Lait ja asetukset säätää eduskunta. Ammattiliitot eivät liity asiaan. Kaikki ammattiliitot ovat yksityisiä yhdistyksiä, kuten somaliyhdistyksetkin.
Hehehee.....Pystyt parempaakin, yritä edes !!!
Harva tosiaan tietää, että työttömyyskassat maksavat ainoastaan 5.5 prosenttia ansiopäivärahasta.
94.5 prosenttia ansiosidonnaisesta rahoitetaan lähinnä verovaroilla sekä kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla.
Yhdistys ei päätä:le
Väität että liitot ei päätä mistään?, nyt kannataa vähän opiskella sinun yleistietoa miten TES: ja muut työehdot syntyy.
Etujärjestöt neuvottelee monet asia ja sopii. Niistä eduskunta säätää lain.
Kyllä tämä tuntuu olevan joillekin vaikea ymmärtää.
Tämä viimeinen eläkeratkaisu syntyy myös etujärjestöjen sopimuksen pohjalta vaikka sitä AKAVA jäi pois.
Päättääkö eduskunta myös kaikki TES:sopimukset?.
Sinnun jutuista päätellen näin on.
Päättääkö eduskunta esimerkiksi raudoittajan, muurarin,metsurin,jne urakkapalkoista?
Tuossa luettelossa ei ole yhtään kohtaa mihin ei Ay-liike olis vaikuttanut tavalla tai toisella.
Mutta sitä kokooomuksen ja työnantajan listaa työehtojen parantamiseksi tänne ei näytä tulevan.
Mistä mahtaa johtua?.
Sen listan pituus on 0 mm, kun niitä esityksiä ei ole.
monta milliä noita tulevia kokoomuksen tavoitteita
EK tavoitteet tällä hetkellä, joihin vaikutat liittymällä YTK:jäseneksi
Aluksi nämä
-paikallinen sopiminen työehdoista palkoista työajoista
-työajan pidentäminen
-ylityökorvaukset pois
-pekkaset pois
-lomarahat pois
-sovittujen palkkojen alentaminen…..käytännössä nollalinja ostovoima vähenee
- eläkeikään rajumpi korotus
-työnhaun alueen laajentaminen (koko suomi)
-eu:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuuden helpottaminen