Miksi liitossa kannattaa olla

YTK:n historiasta… duunareiden puolellako?
Lähde Wikipedia:
”Yleinen työttömyyskassa YTK on perustettu 21.8.1991 allekirjoitetulla sopimuskirjalla, jolla 10 yksityisillä työaloilla työskentelevää toimihenkilöä ja työntekijää on perustanut Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassan. Sosiaali- ja terveysministeriö on 17.9.1991 antamallaan päätöksellä vahvistanut uuden työttömyyskassan säännöt ja kassa on merkitty työttömyyskassarekisteriin 18.9.1991. Kassa on aloittanut toimintansa 1.1.1992.[3]

Toiminnan alussa kassan jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla.[3] Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että myös julkisella sektorilla työskentelevät pääsevät kassan jäseniksi [4]. Jäsenrajauksen muuttumisen myötä myös kassan nimi on muuttunut ja on nykyisin Yleinen työttömyyskassa YTK.

Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo[5], toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[6]. Nykyisin mm. Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toimiva Paloheimo[7] perusteli kassan perustamista ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena: Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä. Emme halunneet, että meidän puolisomme tai lapsemme olisivat tukemassa tällaista ”vastapuolen” järjestelmää.[5]

YTK-kassan jäsenmaksu on useimmissa tapauksissa ollut edullisempi kuin ammattiliittojen jäsenmaksut.[8] YTK ei kuitenkaan tarjoa jäsenilleen edunvalvonta- tai oikeusapupalveluita[9] eikä neuvottele työehtosopimuksista tai vaikuta lainsäädäntöön[10]. Vuoden 2006 alusta kassan rinnalle perustettu YTK-yhdistys ry tarjoaa erillistä jäsenmaksua vastaan muun muassa oikeusturvavakuutuksen. Varsinaista juridista neuvontaa yhdistys ei kuitenkaan tarjoa”.

Kyllä jokaisen duunarin ihan oikeasti tulisi miettiä sitä miksi kuulua omaan ammattiliittoonsa. Vain korkea järjestäytymisaste takaa tasa-arvoisen neuvotteluaseman työehtosopimus neuvotteluissa.

Itselläni tulee 1. joulukuuta kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun liityin Rakennusliiton jäseneksi.
Eli jonkin sortin auton sillä rahalla voisin hankkia, jos sen sukanvarteen olisin laittanut. Mutta, olen aina kiinnostunut yhteisten asioiden kehittämisestä ja edunvalvonnasta, joten se ei ole koskaan harmittanut pätkän vertaa. Vain riittävän voimakas kenttä ja sitä kautta vahva ammattiliitto auttaa pitämään yleissitovuudesta (työehtosopimuksille annettu lain suoja) kiinni, jota tietyt poliittiset tahot aika ajoin haluavat työntekijöiltä riistää voittojen maksimoimiseksi.

Tämä kirjoitus on tarkoitettu juuri niille, jotka eivät kuulu ammattiliittoihin, mutta marisevat huonoista palkoista ja työskentely olosuhteista yms. Vain ammattiliittoon kuulumalla voit vaikuttaa myös omiin asioihin ja kehittää niitä.

TÄSSÄ LINKKI

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCQQFjAB&url=http://www.jarijaaskelainen.fi/?p=690&ei=e863VOvlK4efyAPt9YLoCg&usg=AFQjCNFXceeaab2e24IEIMdCHhIX3tYOwg

edelliselle sanoisin, etsi ne hukassa olevat muumit. Helpottaa ehkä vähän tuon tehtyäsi