Miltä tuntuu, kun on pettänyt? Vaikuttaako suhteeseen? Haluatko lisää uskomattomuutta? Riittääkö mikään?
Oletko koskaan pettänyt?
Taivas rajana
10218
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Edellisessä suhteessani petin puolisoani. En rakastanut, mutta en halunnut myöskään erota siinä vaiheessa. Ensimmäisen kerran jälkeen mietin, että huomaako sen minusta ja paljastunko? En paljastunut. Ei tuntunut miltään. Paitsi ehkä etäännyin henkisesti ja aloin työstää mielessäni eroa. Ei omantunnon tuskaa eikä katumusta. Salasuhteissani oli ain tunne mukana. Ihastus. Puolisoani rakastin lasten vanhempana ja ystävänä mutta en rakastanut kuten puolisoa pitäisi. Lopulta onneksi erosimme.
Nykyisessä suhteessani en tule pettämään. Opin menneestä.
thomash, kirjoitat -tahatta- "puolisostasi" vaikka hän on ex. Eronnut puhuu spontaanisti exästä, ei puolisosta, silloin kun on sinut menneen ja omien tunteidensa kanssa. Veikkaan, että et ole rehellinen itsellesi siinä mitä tunnet ja mitä kadut.
Taivas rajana? Avioerotaivastako tarkoitat?
http://uskottomuus.com/avioero/
Jos tarvitsee vinkkejä salasuhteen ylläpitämiseen, niin kannattaa vilkasta seksiseuran blogi. http://seksiseura.info - Itse sain pari hyvää vinkkiä korvan taakse
Ihan sama kun tolla toisella .et ekakerral mietti et huomaako tai jotain. No hommat jatkuneet jopa pitkinä suhteina ja enää ei tuu paljo mietittyy seurauksia.
...petin miestäni joulun jälkeen tyttöjenreissussa. miehelle on ruvennut kuppi maistumaan ja itselleni suhteessamme painoarvoa antaa vain lapset. olen alle 30v. Ja selkeästi käyn pientä ikäkriisiä, eikä pettäminen tuntunut niinkään enää suurelta asialta tässä suhdetilassa. MUTTA pikkuhiljaa on kyllä korventanut sisintä. olen 10vuotta ollut uskollinen ja luotettava ja vaikka en ole jäänyt kiinni niin oma minäkuva on muuttunut. en pelkää jääväni kiinni mutta riittää että tiedän itse mitä tein, ja tuskin pystyn koskaan katsomaan peiliin hyvillä mielin. En koe pettämisen olleen minkään arvoista omassa elämässäni enkä tiedä miksi hakeuduin tilanteeseen. uskoin aiemmin avioliittoon ja rakkauteen, mutta synkäksi on mennyt koko touhu eikä lotraaminen ainakaan helpota. itseasiassa en voi sanoa että edes kaduttaa kun en tunne enää mitään. Ja ei en pettäisi toista kertaa.
Jos miehesi alkoholinkäyttö on parisuhdeongelma teillä, sitä ongelmaa oma uskottomuutesi ei kyllä korjaa. Mihin edes pyrit?
kaipa yritin sammuttaa tätä tuskaa mitä tuo tietoisesti aiheuttaa eikä aio muuttua. meidät koetaan unelmaperheeksi ja tiedän kyllä että ollaan miehelle kaikki kaikessa, enkä halua viedä lapsilta hyvää rakastavaa isää itseni ja omien tunteideni takia. mies on myös pettänyt ja jäi kiinni suhteen alkuaikoina mikä ei ole sen jälkeen niinkään häirinnyt, mutta itse koen että nyt ollaan tasoissa. Koen vierailevani tässä liitossa enkä näe tulevaisuutta kovinkaan pitkälle, lasten takia toivon että hakisi apua itselleen, koska on oikeasti todella hyvä mies ja hieno isä. Itse en enää välitä, menetin uskon jo aikapäiviä sitten. kovasti pyytelee anteeksi aiheuttamaansa tuskaa ja sanoo rakastavansa, mutta jos tämä on hänen tapansa rakastaa niin toivon ettei rakastaisi. ehkä jonain päivänä liekki sammuu.
Olen ja kaduttaa aivan järkyttävän paljon. En edes pysty itselleni antamaan anteeksi.
Aloittaja-" haluatko lisää USKOMATTOMUUTTA?"
Lapset sorvailevat näitä aloituksia!