Älkää hyvät ihmiset (lue: Miehet(koska sossut on yleensä äidin puolella)) suostuko mihin tahansa. Sossut kyllä yrittää puhua ja perustella äidille kunnon rahat. Usein vanhentunein perustein. Vetoavat jopa virheellisesti lakiin. Laki ei määrittele minkäänlaisia summia! Lain tarkoitus on ainoastaan turvata lapsen elatus ja hyvinvointi. Omasta erosta on pian 5 vuotta ja aikoinaan asiaa kovin hyvin tuntematta sossu sai mut allekirjoittamaan sopimuksen, että maksan kahdesta lapsesta yht. 303 € kuussa. No ei paljon nykyisin, mutta silloisesta opettajan surkeasta palkasta se oli niin paljon, että työpaikka meni vaihtoon. Nyt on kyllä onneksi tulot kaksinkertaistuneet. Ja siitähän exä on riemastunut. Lähettelee sossun kautta elatusmaksujen korotusvaatimuksia ja uhkailee oikeudella. Se kun ei kestä, että mulla menee hyvin ja oon päässy jaloilleni. Toivoi eron hakiessaan minun päätyvän siltojen alle...vaan enpä antanut periksi! Nyt menee hyvin. On omakotitalo, kesämökki ja kohta lentokone! Älkää siis miehet antako periksi! Ja kun eroatte, pitäkää puolenne, että saatte osituksessa varmasti puolet. Ja velat myös puoliksi, jos mahdollista. Ja paperille kaikki, niin ei tarvitse jälkikäteen exän ruikuttaa. Ja tehkää kaikki, minkä laki sallii. Eli jos teillä on oikeus perintöosuuksiin, niin ottakaa ne huomioon osituksessa. Ja älkää tosiaan elatusmaksuissa suostuko järjettömiin summiin, vaikka kuinka sossu painostaisi. Laittakaa sossulle lainapaperit ym. huojentavat paprut pöytään ja pyytäkää näyttämään lakipykälä, mikä velvoittaa teidät maksamaan suuria summia. Niillä menee jauhot suuhun. Saa loppua tämä miesten nöyryyttäminen tässä naisten (ämmien) yhteiskunnassa!
p.s en ole katkera (enää...ehkä...:-)
p.s en ole katkera (enää...ehkä...:-)
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://www.palikka.org/asmi
ottiko koville?
LOL ... juu, joskus tuttu tunne ;-))
mistä leituvaat niet lakipykälät mille viitat
"http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1983/19830361">Tässä linkki...
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1983/19830361
Tuo on totta, mutta ei lähivanhemmankaan tarvitse kaikkea niellä … kohtuuttomuuksiin ei tarvitse suostua, mutta oikeudenmukaisuutta ja tosiasioiden tunnustamista soisi etävanhemmillekin … OMAN lapsen elatuksesta ja huoltamisestahan on kyse. Niin mulla kuin exällänikin oli vartin käynti lastenvalvojalla ihan positiivinen kokemus vaikea tilanne huomioiden.
>
Tuo saattaa varmasti olla totta joidenkin ”tätsien” kohdalla – mutta en usko että omalle kohdalle sattunut lastenvalvoja ihan tavaton poikkeus ollut.
No ei määrittele ei, mutta jotenkin se on määritettävä – soisi useammin vanhempien tähän kykenevän asiallisesti ja järjellä (tunteita unohtamatta, etenkään lasta kohtaan). Aikaisemmin uhkaamani ”copy-paste” saarna tämänkin lopussa *virn*
Mahdoton sanoa onko noin 150 EUR/kk/lapsi oikeudenmukainen summa vai ei, koska et anna mitään tietoa lastesi elatuksen tarpeesta tai siitä miten se vanhempien kesken jaettu (tai sinusta olisi pitänyt jakaa). Ja mitä se kertoo sinusta, kun menet tekemään sopimuksia mistä et ymmärrä … äääh, olkoon….
Jos kyseessä pysyvä ja merkittävä muutos, niin näin voi menetellä … mutta enempää ei voi ottaa kantaa kun lähtöarvoja ei ole sille annettu.
>
En tuota jaksa uskoa, mutta eipä tässä minun uskostani olekaan kyse … sääli lapsianne. Ellei kyetty riidatta elämään samassa osoitteessa, niin kenen etu sitä on jatkaa eron jälkeen. Hyvä jos sulla menee hyvin ja palkka tuplaantunut, kannattaako kympeitä riidellä (millä luulisin sovunkin löytyvän)
Konkreettinen neuvo, älä lentokonetta osta … pienemmillä murheilla ja melko varmasti edullisemmin kustannuksin pääset lentämällä kerhossa :-) … muuten oikein suositeltava harrastus kyllä.
Niin no, osituskin voidaan tehdä sovussa ja oikeudenmukaisesti … lähtökohtana on mielestäni sanonta ”kaikki puoliksi” (jonka luulisi jokaisen naimisiin menevän tietävän) … mutta en minä kehtaisi ottaa joitain vanhoja opintovelkoja netto-omaisuuteni laskentaan jos ne otettu ennen kuin toista osapuolta olen edes tavannut (vaikka kuinka laillista olisikin).
>
Juu, paperille kaikki ja oikeassa muodossa – ei tarvitse kenenkään ruikuttaa ….
Lain mukaan vanhemmat osallistuvat lastensa elatukseen kykyjensä mukaan. Lastenvalvoja pääasiassa auttaa vanhempia pääsemään sopuun, elleivät siihen ole kyenneet ennen hänen pakeilleen menoa. Ellei sopua synny, tuomari ne elarit osaa nuijia kyllä – harkintansa mukaan, joka tosin lain hänelle suoma oikeus.
Oi ja voi meitä ressukoita *HAH*
*************************
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Laskea voidaan myös toimeentulorajojen mukaan -- tämän pienemmäksi mielestäni lapsen elinkustannuksia voi perustella. Ohessa esimerkki:
kolme yli 10v. lasta kuntaryhmä I => 264 + 264 x 0,95 + 264 x 0,90 = 752 euroa + lapsilisät
kolme alle 10v. lasta kuntaryhmä II => 227 + 227 x 0,95 + 227 x 0,90 = 647 euroa + lapsilisät
Jos tätä kaavaa käytetään, tarvitsee päivähoitomaksut lisätä, toimeentulotukea saavillahan tämä yleensä nolla.
d) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun. Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Kyllä taas oli tekstiä! Suurimmassa osassa avioeroissa naiset ja äidit ajattelevat lapsen parasta. Jos äiti on lapsen lähihuoltaja ja hoitaa, hoivaa ja kasvattaa lapsen (usein yksin)niin kyllä isän, joka ajattelee vain omaa sinkkutulevaisuutaan ja omaisuuttaan tulee osallistua lapsen elämään, jossei muuten niin sitten rahallisesti. Nämä tietynlaiset miehet kuvittelevat että elastusrahat jotenkin rikastuttaisivat äitiä ja katkeruuksissaan haluaisivat maksaa mahdollisimman vähän. Jos ei järki riitä muuhun kuin pihistykseen voisi yrittää ajatella, että sen lisäksi, että elatusmaksu menee osittain lapsen elämiseen ja kuluihin, sen voi myös laskea menevän äidille "hoitomaksuksi" koska nämä miehet, jotka alkavat elastumaksuista riitelemään, riitelevät yleensä kaikista muistakin vanhemman velvollisuuksiin kuuluvista asioista. Ei voi muuta kuin toivoa, että kasvat aikuiseksi ja vanhemmaksi siä "älkää suostuko mihin tahansta"...ja vielä opettaja!!??
taitaa tehdä kipieää. Ne, jotka syyttelevät muita lapsellisuudesta ja pihieydestä ovat yleensä itse juuri sellaisia mistä toista syyttelevät...Kasva itse aikuiseksi.
..vai näin olet asioista päätellyt..hoh hoijaa
Nyt kun tuli rankin tunnekuorma purettua ja tästä pientä keskustelunpoikasta on kehkeytynyt, voin asiasta kiinnostuneille mainita muutamia asiatietoja. Kertokaapa mitä olette mieltä:
1. Vaimo haki eron (mikä oli ihan hyvä ratkaisu) ja otti uuden ukon. Molemmilla hyvä työpaikka, bruttotulot yht. n. 6500 €/kk. Etelänmatka kerran vuodessa.
2. Lapsilla ihan normaalit elämisen menot.
3. Yhteishuoltajuus. Lapseni käyvät meillä joka toinen viikonvaihde.
4. Itse olen onnellisesti uusissa naimisissa, puoliso lopetti vastikään opintonsa ja pääsi töihin. Meidän bruttotulot n. 5200 €/kk. (juu juu, kyl mä tiedän, että elatusmaksuihin vaikuttaa vain lasten vanhempien tulot, ne on suunnilleen suhteessa 60:40 minun hyväkseni)
5. Nyt exä haluaa lisää rahaa, vaatimus peräti 270 €/lapsi!! En suostu...
Enkä tosiaankaan halua yleistää mitään, mitä kirjoitin aloitusjutussa. On varmasti asiallisia ja ymmärtäväisiä lastenhuoltajia/sossuja, mutta tämä minun kohtaamani tapaus on huonossa maineessa ko. kunnassa, ja erityisesti miehillä on rankkoja kokemuksia. En myöskään yleistä exiä. Jos minun exäni olisi yksinhuoltaja ja todella huomaisin hänen olevan rahan tarpeessa elatuskysymyksissä, niin varmasti auttaisin. Mutta tällaiset 270 € vaatimukset ja oikeusuhkailut eivät oikein saa muuta aikaan kuin vastareaktioita. Minun exäni nyt vaan 'sattuu' olemaan sellainen, että kaikesta toiminnasta voi päätellä, että lapsia käytetään vain koston välikappaleina. Tyttäreni on pariin otteeseen halunnut muuttaa meille, mutta äiti kaivaa matkalaukun esille ja huutaa, että 'Jos nyt lähdet, niin takaisin ei sitten ole tulemista!' Olen sitä mieltä, että JOS pystyisi sopimaan asiat rauhallisesti ja asiallisesti, niin kaikki osapuolet kärsisivät mahd. vähän. Tämä ei vaan ole minun kohdallani ollut mahdollista, minusta riippumattomista syistä. Olen siis valinnut sellaisen linjan, että en pidä exään mitään yhteyttä. Niin asiat toimivat parhaiten. Elän omaa elämääni ja toteutan niitä haaveita ja unelmia, jotka eivät edellisen liiton aikana koskaan päässeet toteutumaan.
Itselläni on 15 v. poika edellisestä avioliitosta (isi ei ole koskaan maksanut mitään pojalleen, sovittiin, että laittaa pankkitilille aina jotain joskus, mutta enpä ole perään kysellyt, onko pojalla pankkitiliä muka jossain).
Hyvin toimeentulevana koin nöyryyttävänä pyydellä mitään pojan isältä, joka on kyllä miljonääri ihan euroissakin, uudessa avoliitossa on ollut jo vuosia, poikaa näkee kerran vuodessa. Välimatka on pitkä. Kaipa poika perii jotain joskus.
Mutta pointti on, että asun itsekin jo kymmenisen vuotta avoliitossa, talo on yhteinen, samoin kesämökki. Eli olen maksanut puolet joka kuukausi lainoista. Maksan tietty oman auton kustannukset, oman ja pojan kännykkäkustannukset, pojan jalkapallo- ja jääkiekkoharrastuksen (siis n.1500 2300 euroa vudessa!!!), pojan mopokortin, mopon ja ajokustannukset, vaatteet (farkut on yleensä 110 ja collegepusero 80 euron tiettämillä). Ja kaikilla, köyhemmilläkin kavareilla on samoista liikkeistä ostettuja vaatteita, samoilla hinnoilla. XBox, pleikkarit 1 ja 2, Mp3-soitin, oma telkkari, pelit kopioin tosin netistä. Mutta, rakkaat avioeroisät, se, että lapsellasi on kaikki samat mahdollisuudet kuin muilla kahden huoltajan perheillä, vaatii tosiaan näin paljon rahaa. Mitä vanhempi lapsi, sen enemmän.
Siis oma avomieheni ei maksa edes poikani ruokia, karkkeja, koululimpsaa, saatika elokuva- ja diskolippuja. Syntymäpäivä- ja joululahjat ostan ja maksan minä ja laitan vaan kummankin nimen antajaksi. Reilua vai ei, mutta kysypä exältä maksaako uusi mies jotain lapsillesi? Kuka maksaa, kun lapsen tarhasynttäreitä vietetään Hesburgerissa? Maksaako exäsi omasta pussista kaikki ulkomaanmatkakustannukset omalta ja lapsien osalta. Entä auto, joutuuko exäsi, pienemmästä palkastaan maksamaan puolta uuden miehen autokuluista?
Uusi suhde on vaikeaa ilman, että sitä täytyisi heti alussa rasittaa ekonomisella takaiskulla uudelle miehelle ja usein asiat vaan jää vuosikausiksi, kuten meillä on jäänyt eli minä maksan omasta lapsestani kaikki kulut.
Ole kiitollinen, että lapsesi asuvat omakotitalossa ja pääsevät ulkomaanmatkoille. Ei ole tarkoitus kilpailla vauraudesta omien lapsiensa kanssa. Mitä, jos rahan sijasta ostaisit lapsille tavaraa? Mutta ota lapset mukaan ostoksille...
No eipä ole nykyinen avopuolisosi kovin reilu sinua kohtaan, jos puolet lainoista joudut maksamaan. Kyllähän sitä pitäisi yhteisessä taloudessa hieman tasapuolisuuteen pyrkiä. Mutta meitä on niin monenlaisia. Totta silti on, että eihän uusi puoliso ole millään tavalla velvollinen osallistumaan lasten menoihin.
Ikävä tilanne, jos lapsesi näkevät isäänsä vain kerran vuodessa. Itse näen suunnilleen joka toinen viikonloppu ja käytän heitä ostoksilla ja hankin kalliitakin juttuja. Mutta aikamme ei olekaan arkea, vaan viikonlopputapaamista. Lapset tulevat oikeastaan 'relaamaan' meille. Onkin mukavaa järjestää leffailta tai jotain muuta hauskaa.
Mutta kysymykseni kuuluikin, että onko sinusta kohtuullista vaatia 270 €/lapsi elareita? Minusta se on liikaa. Mutta tietysti jokainen kokee oikeudenmukaisuuden omasta näkövinkkelistään. Pyysin aikoinaan exää listaamaan paperille lasten menot kuukaudessa. Sanoin, että voin maksaa jonkin verran enemmän, jos hän kykenee perustelemaan, että rahaa todellakin tarvitaan lisää. Sellaista paperia en koskaan saanut. Niinpä en myöskään ole suostunut näihin korotusvaatimuksiin. Kirjoitukseni aloitusotsikko onkin: Älkää suostuko mihin tahansa! Ja sen neuvon haluan omien kokemusteni perusteella antaa erityisesti miehille, jotka näilläkin palstoilla olevien kirjoitusten perusteella näyttävät liian usein jäävän altavastaajan asemaan. Korostan silti, että en halua yleistää. Kehotan vain miehiä olemaan varovaisia ja huolellisia erotilanteissa, etteivät tulisi tyystin poljetuiksi. Naisten kohdalla pätee tietysti sama neuvo.
Ilmeisesti ei huutavaa tarvetta exälläsi ollut rahoille, jos ei jaksanut eritellä lapsien menoja.
Jos exän uusi mies tienaa liikaa, niin esim. tarha maksu yksistään on jo 200 euroa kuukaudessa, mikä menee postiosoituksena postitse äidin nimellä yhteiseen osoitteeseen. Ei varmaan moni uusmies niitäkään maksele. Yksinhuoltajalisä otetaan kyllä kärkkäästi pois, kun äiti menee avoliittoon, mutta vastaavasti kaikki maksettava riippuu uuden miehen tuloista, et saa edes pitkäaikaistyöttömyyskorvausta, jos mies tienaa liikaa.
Eli 270 kuussa voi olla kyllä aika vähänkin. Tarhamaksun jälkeen jää 70 euroo!! Käyhän sillä kerran kaupassa lapsiperheelle, jos vähän pihistelee.
Sitten tietysti, jos ajatellaan, kuten valitettavasti meilläkin, että perheessä on kolme ihmistä, joten uus-isi maksaa 1/3 ruokalaskusta ja äiti 2/3, koska senhän se on lapsikin ja elatus kuuluisi biologiselle isälle. No, ei tätä nyt sentää oo ääneen sanottu meillä, mutta käytännössä se näin toteutuu. Ravintoloissa kun käydään, niin maksan selvästi useammin koko laskun, kun uus-isi.
Eli olisko reilua, ettet ottaisi uusien puolisojen tuloja mukaan laskuihin, vaan ajattelisit, että exäsi saattaa tosiaan maksaa kaikki lapsien kustannukset omasta pussistaan.
No niin, nyt on tosiaan vähemmän provosoitunut sävy -- hyvä hyvä.
Mielenkiintoista faktaa tosiaan annoit, mutta ainoastaan yhden oleellisen elareiden määrityksen suhteen... eli lapsen vanhempien nettotulojen suhteen. Hyvin todennäköisesti oikeudessa yksoikoisesti laskettaisiin että :
(420 - 100) * 0,6 = 192 ekee/kk/lapsi
Tuo 270 ekee/kk/lapsi vaatimuksena kuulostaa perustuvan noin 10% "rangaistukseen" tuloistasi -- joka ei mene YLEENSÄ läpi oikeudessa, koska EI perustu mitenkään lapsen tarpeeseen elatukseen. Kuten monasti olen kertonut. Ehkä kannattaisi olla juristin välityksellä puheissa, joka SAATTAA onnistua puhumaan tolkkua, jottei oikeuteen mennä häviämään ja lisää vahingoittmaan sitä lasten etua (jota kohdallanne on jo ihan riittävästi harjoitettu ... ja luulen puolin jos toisinkin)
Tuosta kaavamaisesta 192 e/lapsi voidaan mielestäni vielä keskustella, kun hän luonasi oletettavasti ostat ruoat (vai laittaako äiti eväät tai ruokarahan matkaan) ... teini-ikäisten kanssa tuosta kertyy muuten aika monta kymppiä kuukausessa ... ja minusta perustelut ao. summan vähentämiselle äärettömän loogiset. Mutta, yhtälailla mielestäni maksat tuloihisi nähden minimissä olevia elareita nyt ... niissä minusta varaa nostaa muutama kymppi (jopa perustellusti). Lihavaa riitaa parempi ja edullisempi ratkaisu on yrittää sopia -- ja sille et tietenkään sitten mahda mitään jos exä päättänyt vaatia 270 e/kk/lapsi eikä kannastaan liikahdakaan ... silloin vain mentävä hakemaan ratkaisu viimekädessä oikeudesta -- surullista.
Joka tapauksessa toivon että pystytte tuon elarikiistanne sopimaan ... neuvotellen ja perustellen, toisen vaatimukset rauhallisesti kuunnellen ... ja oman ehdotuksen kiihkoton esittäminen. Asiat asioina -- ja niihin ei liity jos vaikka exäsi olisi kerran kuussa etelässä lomailemassa (tai sinun tuleva ilmailuharrastuksesi). Kysymys vain ja ainostaan siitä, miten TEIDÄN lasten elatuksen tarve jaetaan keskenänne (ja tuossa järjestyksessä). Jollei yhdessä, niin sitten vaikka juristien välityksellä mikäli luottmuspula lastenvalvojaa kohtaan niin syvä kuin sinulla tuntuu olevan ... menkää vaikka nelistään "sossuun" ennen kun oikeusistunnnon päivä koettaa.
Se täytyy vielä todeta, että lasteni iät ovat pian 17 ja 15. Ei siis päivähoitokuluja. Ja toiselta loppuu lapsilisä pian, eli äidillä on jo senkin vuoksi kiire...No, teinit kuluttavat kyllä ihan tarpeeksi.
Sopimisessa on ainakin yksi iso ongelma: Tuon esitetyn 270 € -vaatimuksen jälkeen on aika vaikeata lähteä tarjoamaan sopimusesitystä. Tulee sellainen tunne, että 'joo, kyllä mä taas nöyrryn sun edessäs...'. Ja sen jälkeen tiedossa on tod.näk. lisää vaatimuksia. Luonne on kaiketi kovettunut sitten menneiden vuosien.
Mielenkiintoinen argumentointi sulla ... missä paljon tottakin -- silti hieman kommentoisin.
Aivan niin, ja ihmettelen miksi eivät monet muutkaan tuota tee kun ellareiden määrittämisen ensimmäistä vaihetta tehdään ... hehän niitä asiantuntijoita oman lapsen "kustannusvaikutuksista" ovat.
Tuopa oli hyvä pointti, en ole tullut ajatelleeksi ... tuo on kyllä epäkohta jos uusioperheessä lasten päivähoitomaksut tosiaan määräytyvät molempien ruokakunnan aikuisten tulojen mukaan. Toisaalta, tuossa lähes "mantraksi" muodostuneessa 420 e/kk ei oteta kantaa koko päivähoitomaksuun.
ja se on oikein ... miksi verorahoista pitäsi maksaa yh-tukea henkilölle joka ei yh. Tuen poistamisen peruste muuten on ns. "yhden jääkaapin etu" ... eli, eläminen kuitenkin kolmihenkisessä uusio perheessä ex-yh:lle edullisempaa kuin kaksin lapsen kanssa -- vaikkei uusi mies maksaisikaan lapsen päivähoitomaksuja.
ÖÖhhh ... onkohan nyt ollut luetunymmärtämisen kanssa niin ja näin ... tuo totta vain JOS tarkoitus on että etävanhemman kuuluu osallistua 100%:lla lapsensa elatukseen (kirjoittajan tapauksessa maksukykyjen suhde oli 40% / 60% hänen edukseen) ... jossa tapauksessa summa muuten olis paremminkin 320 e/kk. Tämän alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa voidaan laskea tietenkin taaksepäinkin mitä tuo vaatimus merkitsisi lapsen elatuksena ... ois kiva kuulla kommenttisi sitten :
270/0,6+100 = 550 euroa/kk/lapsi ... siis kahdesta lapsesta vuodessa noin 80.000 mummon markkaa ... JOS joku todella pystyy tuon oikeudessa perustelemaan tuon kahden normaalin lapsen todellisiksi menoiksi vuodessa on TODELLA taitava. Sillä muuten ostetaan mopo jos kaksikin.
Tästähän ei ole ollutkaan kysymys alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa ... vaan siitä mikä on kohtuus vanhempien maksukykyjen suhteessa.
Minusta se olisi reilua (alkuperäisen kirjoittajan mielestä hieman näin epäilen olevan, vielä) ... siis että uusien puolioiden tulot asiasta pidetään kokonaan erillään (ja tuomarilla asiasta hyvin selkeä käsitys). Mutta, ketjun aloittaneen tapauksessahan hän jo OSALLISTUU lasten elatukseen (ja on osallistunut) ... nyt kyse siitä mikä on kohtuullinen ja oikeudenmukaisnen summa elareille.
Ymmärään ettei näin ole ollut tapauksessasi, ja olet oletettavasti joutunut tyytymään elatustukeen kunnalta (noin 120 e/kk/lapsi) -- se on ikävä asia, etenkin lapsille. Tuota käytöstä en mitenkään hyväksy saati tue.
... jos nyt kuitenkin neuvottelisit ... saattaapa siinä molemmat nöyrtyä, eli ymmärtää sitä lasten etua ja mitä tuosta näyttävän riidan aikaansaaminen aiheuttaa jokaiselle. Vaikea teitä tuntematta oikein muutakaan sanoa.
Silti, alistua kohtuuttomuuksiin ei tarvitse -- kummankaan.