Mitä on uskoontulo?

Mitä Jeesu sanoi Nikodemukselle.
Siinä vastaus.

uudestisyntynyt kirjoitti:

Mitä Jeesu sanoi Nikodemukselle.
Siinä vastaus.

Tässä hyvin kiteytetty
http://raamatturyhma.blogspot.fi/2004/11/johanneksen-evankeliumi-jeesus-ja_03.html

kiteytys kirjoitti:

Tässä hyvin kiteytetty
http://raamatturyhma.blogspot.fi/2004/11/johanneksen-evankeliumi-jeesus-ja_03.html

Lue lisää

Linkissäsi oli se hyvä puoli että siinä kerrottiin rehellisesti kenen ideasta oli kysymys, eli kyseessä on vapaaseurakunnan mainos.

Teol. yo kirjoitti:

Linkissäsi oli se hyvä puoli että siinä kerrottiin rehellisesti kenen ideasta oli kysymys, eli kyseessä on vapaaseurakunnan mainos.

Onko uskoontulossa joku kilpailu?
Jumala kutsuu ihmisiä yli seurakuntarajojen ihan samaan taivaaseen.
Tämä oli hyvä selvitys asiasta ja siksi sen halusin sen jakaa kaikille.Itse olen yhteiskristillinen enkä erittele kirkkokuntia josta tunnustavat; Jeesus Kristus on Herra.

kiteytys kirjoitti:

Onko uskoontulossa joku kilpailu?
Jumala kutsuu ihmisiä yli seurakuntarajojen ihan samaan taivaaseen.
Tämä oli hyvä selvitys asiasta ja siksi sen halusin sen jakaa kaikille.Itse olen yhteiskristillinen enkä erittele kirkkokuntia josta tunnustavat; Jeesus Kristus on Herra.

Lue lisää

En tiedä mistä kilpailusta puhut, mutta eikö ole hyvä tietää myös se miten eri tavalla uskonasioita ymmärretään eri kristillisten yhteisöjen piireissä. Jeesus kristus on Herra, mutta käytännön tasolla voi olla suuriakin eroja. En tuomitse niitä jotka ajattelevat eri tavalla. Itse pidän luterilaista kristillisyyttä itselleni hyvänä, mutta jokaisella on vapaus uskoa myös eri tavalla tai olla uskomatta. En pidä oman uskon tai uskonnon tyrkyttämisestä muille. Tätä valitettavasti tapahtuu tälläkin foorumilla.

Ollessani nuori uskossani -80 luvulla, ajattelin, että Jumala on hylännyt minut.
Eräs rovasti sanoi minulle näin;

" Ei Jumala kadu kutsumustaan, vaikka sinusta niin tuntuukin, mutta jos haluat Hänestä eroon, mene alttarille ja sano Jumalalle, että en halua sinua enää elämääni "

" Jumala on taitava kalastaja, kun olet kerran Hänen " pyydykseensä " tarttunut, on Hän kärsivällinen, eikä laske sinusta irti ".

Ehkä tässä on vastaus viimeiseen kappaleeseesi ?

Henkilökohtainen suhde Jeesukseen on uskoon tulon mittari eikä mikään seurakuntauhteys.

älä eksytä kirjoitti:

Henkilökohtainen suhde Jeesukseen on uskoon tulon mittari eikä mikään seurakuntauhteys.

Kyllä seurakuntayhteys on hyvin tärkeä. On jopa väitetty että kenellä kirkkoa ei ole äitinä, sillä Jumalaakaan ei ole isänä.Väitätkö että mm. luterilaisilla, ortodokseilla ja katolilaisilla ei olisi henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen? Kyllä usko on aina hyvin henkilökohtainen asia.

Teol. yo kirjoitti:

Kyllä seurakuntayhteys on hyvin tärkeä. On jopa väitetty että kenellä kirkkoa ei ole äitinä, sillä Jumalaakaan ei ole isänä.Väitätkö että mm. luterilaisilla, ortodokseilla ja katolilaisilla ei olisi henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen? Kyllä usko on aina hyvin henkilökohtainen asia.

Lue lisää

Tähän vastasin:

Kristityt on jo kastettu ja voideltu ja muutenkin otettu kristillisen seurakunnan yhteyteen, joten he ovat aivan oikeita uskovia kristittyjä

Älä vääristele. Seurakuntayhteys ei tee kenestäkään uskovaista.

Teol. yo kirjoitti:

Kyllä seurakuntayhteys on hyvin tärkeä. On jopa väitetty että kenellä kirkkoa ei ole äitinä, sillä Jumalaakaan ei ole isänä.Väitätkö että mm. luterilaisilla, ortodokseilla ja katolilaisilla ei olisi henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen? Kyllä usko on aina hyvin henkilökohtainen asia.

Lue lisää

Teol.yo on hyvin lukenut läksynsä. Luther on sanonut, että jos tahdot löytää Jumalan, niin etsi ensin seurakunta ja jatkaa, että kenellä ei ole seurakunta äitinä maan päällä, sillä ei ole Juma Isänä taivaassa.

Toisessa paikassa Luther sanoo, että jos tahdot nähdä Jumalan, niin missä muussa hänet näet kuin veljessäsi, hän voi lohduttaa sinua sanoilla.

Luther sanoo myös, että silloin on kallis aika, kun veli voi sanoa veljelle, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Opetuslapset seurasivat Jeesusta kolme ja puoli vuotta, mutta eivät he olleet vielä oikeassa uskossa. Heillä oli vielä usko maalliseen valtakuntaa ja kiistelivät siitä, kuka heistä olisi suurin. Vasta kun Jeesus kuoli ja heille tuli murhe ja kaikki toivo loppui, silloin he vasta olivat valmiit vastaan ottamaan Jeesuksen, joka tervehti heitä rauhan tervehdyksellä. Luther selittää, että se tarkoittaa syntien anteeksiantamista.

Sen joka haluaa tulla autuaaksi tarvitsee tulla tuntemaan syntinsä ja sen että Jeesus on juuri minun tähden kärsinyt yrttitarhassa ja Gogatalla. Jeesus jätti seuraajille syntien anteeksiantamisen vallan ja Luther sanoo, että syntien anteeksiantamus on myös ihmisten kautta saatava, sillä Jumala ei salli sitä, että jokainen rakentaa omat tikapuut taivaaseen.

"On myös kysytty miten uskosta voi tulla pois"

Siitä on eräs rovasti sanonut, että se voi tapahtua yhdessä silmänräpäyksessä, ihmisen sitä itse huomaamatta.

Nimimerkin Osana kirjoitus ilmentää erittäin havainnollisesti, miten kaukana luterilaisten uskovaisten käsitykset ovat kristinuskosta. Hehän vastustavat koko olemuksellaan kristinuskoa ja epäilevät sitä aivan kuin jotain uutta käsitystä, vaikka heidän oma oppinsa on vain 500 vuotta sitten keksitty lahkouskonto!

On täysin mahdotonta ajatella, että suomalaisista protestanteista tulisi koskaan kristittyjä. On aivan selvää, että kyllä he haluavat olla vain ja ainoastaan Lutherin seuraajia ja luterilaisen uskonnon harjoittajia!

Valitettavasti asia on näin.
Tyhjään kaivoon ei kannata kantaa vettä!
Pimeydessä vaeltava on tottunut pimeyteen eikä ehkä haluakaan löytää valoa!
Härjillä kyntämään tottunut on tyytyväinen härkiinsä eikä vaihtaisi niitä hevosiin mistään hinnasta!

Valitettavasti asia kirjoitti:

Nimimerkin Osana kirjoitus ilmentää erittäin havainnollisesti, miten kaukana luterilaisten uskovaisten käsitykset ovat kristinuskosta. Hehän vastustavat koko olemuksellaan kristinuskoa ja epäilevät sitä aivan kuin jotain uutta käsitystä, vaikka heidän oma oppinsa on vain 500 vuotta sitten keksitty lahkouskonto!

On täysin mahdotonta ajatella, että suomalaisista protestanteista tulisi koskaan kristittyjä. On aivan selvää, että kyllä he haluavat olla vain ja ainoastaan Lutherin seuraajia ja luterilaisen uskonnon harjoittajia!

Valitettavasti asia on näin.
Tyhjään kaivoon ei kannata kantaa vettä!
Pimeydessä vaeltava on tottunut pimeyteen eikä ehkä haluakaan löytää valoa!
Härjillä kyntämään tottunut on tyytyväinen härkiinsä eikä vaihtaisi niitä hevosiin mistään hinnasta!

Lue lisää

Myös "vapaat" suunnat ovat määritelmän mukaan protestantteja. Suomen vapaakirkollisten historia on lyhyt (mm. helluntailaisuus). Se tuli maahamme vasta 1900 -luvun alussa.

Onko tässä "uskon" vastaanottamisessa mitään tekemistä ihmisen itsenäisellä ajattelukyvyllä ja järjellä, vai pitääkö aivot jättää vapaakirkkojen narikkaan?

Hyvä, että vastasit, ja hyvin vastasitkin :).

Muuten hyvä noora, mutta näin tietysti voidaan tulla uskoon, mutta ei elävään uskoon ja elävä usko on ainoa, joka pelastaa. Kukaan ei voi sopia kahden kesken Jumalan tai Jeesuksen kanssa. Sitä varten Jeesus perusti seurakunnan ja antoi siihen taivaan valtakunnan avaimet.

Saulus, josta tuli Paavali, kohtasi Jeesuksen tiellä, mutta ei Jeesus antanut hänelle, eikä ole antanut kenellekkään taivaasen nousemisen jälkeen syntejä anteeksi. Paavalikin tarvitsi saada syntinsä anteeksi yksinkertaiselta mieheltä.

Jaakob kirjoittaa:

19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?
21. Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?
22. Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?
23. Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.
24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.

näin on kirjoitti:

Muuten hyvä noora, mutta näin tietysti voidaan tulla uskoon, mutta ei elävään uskoon ja elävä usko on ainoa, joka pelastaa. Kukaan ei voi sopia kahden kesken Jumalan tai Jeesuksen kanssa. Sitä varten Jeesus perusti seurakunnan ja antoi siihen taivaan valtakunnan avaimet.

Saulus, josta tuli Paavali, kohtasi Jeesuksen tiellä, mutta ei Jeesus antanut hänelle, eikä ole antanut kenellekkään taivaasen nousemisen jälkeen syntejä anteeksi. Paavalikin tarvitsi saada syntinsä anteeksi yksinkertaiselta mieheltä.

Jaakob kirjoittaa:

19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?
21. Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?
22. Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?
23. Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.
24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.

Lue lisää

Nimimerkki "Näin on", kritisoit siis (pikaista) luonnehdintaani ensinnäkin siltä osin, etten eksplikoinut seurakuntayhteyden tärkeyttä pelastavassa uskossa?

Tämä on varmasti sinulta ihan aiheellinen kritiikki, mutta kuten sanoin, luonnehdintani oli nopeasti laadittu enkä väittänytkään sitä kattavaksi.

Seurakuntayhteys on tärkeä. Kun lähden miettimään sen osaa pelastumisen kokonaisuudessa, se näyttäytyy minulle hengellisesti: Jumalan Pyhä Henki saa yksittäisen uskovaisen ihmisen Kristusruumiissa kertomaan pelastuksen evankeliumin sellaiselle, joka ei vielä usko. Kun tämä evankelioitu tulee uskoon, hän tulee osalliseksi sitä Henkeä ja samalla Kristusruumista; ja kuten kirjoitin, uskon synnyttää uskomattomassa ihmisessä nimenomaan tuo Pyhä Henki.

Myös seurakunnan eli Kristusruumiin välittämä syntien anteeksianto ja Taivasten valtakunnan avaimet, jotka mainitsit ovat Jumalan Pyhässä Hengessä mukana, siihen sisältyneenä. Kun ihminen tulee uskoon, hän saa syntinsä anteeksi, koska se sisältyy luovuttamattomana osana sovituksen evankeliumiin. Uskovainen kristitty täyden(!) evankeliumin ojentaessaan ojentaa syntien anteeksiannon ja Taivasten valtakunnan avaimet ihmiselle, joka ne uskossa ottaa vastaan, eli ihmiselle jos / kun tämä Pyhän Hengen viimekätisestä vaikutuksesta tulee uskoon.

Yllä oleva on siis käsitykseni. Teknisesti ilmaistuna: se on nähdäkseni seurakunnan minimaalinen osa ihmisen pelastuksen kokonaisuudessa. Sitä voi toki maksimaalistaa - ihminen voi käydä aktiivisesti seurakunnan kokouksissa, kierrättää jokaisen syntinsä tunnustaminen papin tai uskonsisaruksen kautta Jumalalle, evankelioida seurakunnassa yhteisesti laaditun organisoidun ohjelman mukaisesti, kampanjoida, leipoa pullia seurannan tilaisuuksiin, palvella monin tavoin - ja seurakuntayhteyden asteen maksimointi on monesti hyvää ja suositeltavaa, mutta pelastukseen se ei tuo mitään lisää.

Toiseksi ymmärrän, että kritisoit sitä, että jätin alkuperäisessä uskoontulo-luonnehdinnassani erikseen mainitsematta tekojen, tai "töiden", osuuden. Tässä näkemykseni on nimenomaan siteeraamasi Raamatunkohdan kanssa samalla linjalla: teot, eli käytännössä "hedelmää kantava parannus", on pelastavan uskon ilmentymä. Teot sinänsä eivät pelasta eivätkä edes synnytä pelastavaa uskoa, vaan se menee niin päin, että usko Jeesukseen synnyttää parannuksen, eli teot. Kuten sanoin, Pyhä Henki synnyttää uskomattomassa ihmisessä uskon Jeesukseen paitsi syntien sovittajana, myös elämän Herrana, ja palvelija tekee Herransa tahdon.

Uskova Noora kirjoitti:

Nimimerkki "Näin on", kritisoit siis (pikaista) luonnehdintaani ensinnäkin siltä osin, etten eksplikoinut seurakuntayhteyden tärkeyttä pelastavassa uskossa?

Tämä on varmasti sinulta ihan aiheellinen kritiikki, mutta kuten sanoin, luonnehdintani oli nopeasti laadittu enkä väittänytkään sitä kattavaksi.

Seurakuntayhteys on tärkeä. Kun lähden miettimään sen osaa pelastumisen kokonaisuudessa, se näyttäytyy minulle hengellisesti: Jumalan Pyhä Henki saa yksittäisen uskovaisen ihmisen Kristusruumiissa kertomaan pelastuksen evankeliumin sellaiselle, joka ei vielä usko. Kun tämä evankelioitu tulee uskoon, hän tulee osalliseksi sitä Henkeä ja samalla Kristusruumista; ja kuten kirjoitin, uskon synnyttää uskomattomassa ihmisessä nimenomaan tuo Pyhä Henki.

Myös seurakunnan eli Kristusruumiin välittämä syntien anteeksianto ja Taivasten valtakunnan avaimet, jotka mainitsit ovat Jumalan Pyhässä Hengessä mukana, siihen sisältyneenä. Kun ihminen tulee uskoon, hän saa syntinsä anteeksi, koska se sisältyy luovuttamattomana osana sovituksen evankeliumiin. Uskovainen kristitty täyden(!) evankeliumin ojentaessaan ojentaa syntien anteeksiannon ja Taivasten valtakunnan avaimet ihmiselle, joka ne uskossa ottaa vastaan, eli ihmiselle jos / kun tämä Pyhän Hengen viimekätisestä vaikutuksesta tulee uskoon.

Yllä oleva on siis käsitykseni. Teknisesti ilmaistuna: se on nähdäkseni seurakunnan minimaalinen osa ihmisen pelastuksen kokonaisuudessa. Sitä voi toki maksimaalistaa - ihminen voi käydä aktiivisesti seurakunnan kokouksissa, kierrättää jokaisen syntinsä tunnustaminen papin tai uskonsisaruksen kautta Jumalalle, evankelioida seurakunnassa yhteisesti laaditun organisoidun ohjelman mukaisesti, kampanjoida, leipoa pullia seurannan tilaisuuksiin, palvella monin tavoin - ja seurakuntayhteyden asteen maksimointi on monesti hyvää ja suositeltavaa, mutta pelastukseen se ei tuo mitään lisää.

Toiseksi ymmärrän, että kritisoit sitä, että jätin alkuperäisessä uskoontulo-luonnehdinnassani erikseen mainitsematta tekojen, tai "töiden", osuuden. Tässä näkemykseni on nimenomaan siteeraamasi Raamatunkohdan kanssa samalla linjalla: teot, eli käytännössä "hedelmää kantava parannus", on pelastavan uskon ilmentymä. Teot sinänsä eivät pelasta eivätkä edes synnytä pelastavaa uskoa, vaan se menee niin päin, että usko Jeesukseen synnyttää parannuksen, eli teot. Kuten sanoin, Pyhä Henki synnyttää uskomattomassa ihmisessä uskon Jeesukseen paitsi syntien sovittajana, myös elämän Herrana, ja palvelija tekee Herransa tahdon.

Lue lisää

Jeesus kyllä julisti ihmisille syntejä anteeksi myös itse. Tällaisia tapauksia ovat ainakin syntisen naisen ja Jeesuksen kohtaaminen fariseuksen kotona (Luuk. 7:36-50) sekä Jeesuksen kanssa samanaikaisesti ristille naulitun rikollisen kohtaaminen Jeesuksen kanssa (Luuk. 23:32-43).

Joku voi tietysti halkoa hiuksia sanomalla, että tuolloin Jumala oli maan päällä, joten silloin Hän saattoi itsekin julistaa synninpäästön suoraan syntisyytensä tunnustavalle ihmiselle itselleen. Miksi Kaikkivaltias Jumala ei edelleen voisi vapauttaa syntisyytensä tunnustavan ihmisen synnin hädästä ja vakuuttaa hänet pelastuksesta myös maan päälle lähettämän Pyhän Henkensä kautta, se ei minulle selviä :).

Näin ollen en pysty pitämään oikeana ajatusta, että uskoontulo olisi mahdollinen ainoastaan toisen ihmisen julistaman evankeliumin kuulemisen tai lukemisen kautta. Entä jos joku ihminen on vaikkapa yksin jossain hengenvaarallisessa tilanteessa, ja vielä viimeisinä hetkinään tunnustaa Jumalalle syntisyytensä ja anoo armoa. Eväisikö Jumala tällaiselta ihmiseltä pelastuksen pelkästään sen vuoksi, että paikalla ei ole ketään jo aiemmin uskoon tullutta ihmistä. Minusta ajatus on aivan mahdoton.

Käsittääkseni ainakin vanhoillislestadiolaisissa piireissä tätä toisen uskovan ihmisen julistamaa anteeksiantoa pidetään ns. ainoana mahdollisuutena ihmisen pelastumiseen. Minusta sellainen on jälleen vain yksi tapa, millä ihminen pyrkii ottamaan kontrolliinsa sen, mitä Jumala tekee ja miten Hän toimii.

Se toki on totta, että Jumala on antanut uskoville valtuudet julistaa syntejä anteeksi. Tämä ilmenee mm. Jeesuksen opetuksesta kohdassa Joh. 20:21-23. Tämä ei kuitenkaan tarkoittane, että Jumala olisi samalla luopunut oikeudestaan julistaa syntejä anteeksi :).

Vielä on tärkeää muistaa myös tämä Jeesuksen opetus: Mark. 11:26. Ihmisen ei siis tule unohtaa, missä asemassa Hän on Jumalaan nähden.

00000000 kirjoitti:

Jeesus kyllä julisti ihmisille syntejä anteeksi myös itse. Tällaisia tapauksia ovat ainakin syntisen naisen ja Jeesuksen kohtaaminen fariseuksen kotona (Luuk. 7:36-50) sekä Jeesuksen kanssa samanaikaisesti ristille naulitun rikollisen kohtaaminen Jeesuksen kanssa (Luuk. 23:32-43).

Joku voi tietysti halkoa hiuksia sanomalla, että tuolloin Jumala oli maan päällä, joten silloin Hän saattoi itsekin julistaa synninpäästön suoraan syntisyytensä tunnustavalle ihmiselle itselleen. Miksi Kaikkivaltias Jumala ei edelleen voisi vapauttaa syntisyytensä tunnustavan ihmisen synnin hädästä ja vakuuttaa hänet pelastuksesta myös maan päälle lähettämän Pyhän Henkensä kautta, se ei minulle selviä :).

Näin ollen en pysty pitämään oikeana ajatusta, että uskoontulo olisi mahdollinen ainoastaan toisen ihmisen julistaman evankeliumin kuulemisen tai lukemisen kautta. Entä jos joku ihminen on vaikkapa yksin jossain hengenvaarallisessa tilanteessa, ja vielä viimeisinä hetkinään tunnustaa Jumalalle syntisyytensä ja anoo armoa. Eväisikö Jumala tällaiselta ihmiseltä pelastuksen pelkästään sen vuoksi, että paikalla ei ole ketään jo aiemmin uskoon tullutta ihmistä. Minusta ajatus on aivan mahdoton.

Käsittääkseni ainakin vanhoillislestadiolaisissa piireissä tätä toisen uskovan ihmisen julistamaa anteeksiantoa pidetään ns. ainoana mahdollisuutena ihmisen pelastumiseen. Minusta sellainen on jälleen vain yksi tapa, millä ihminen pyrkii ottamaan kontrolliinsa sen, mitä Jumala tekee ja miten Hän toimii.

Se toki on totta, että Jumala on antanut uskoville valtuudet julistaa syntejä anteeksi. Tämä ilmenee mm. Jeesuksen opetuksesta kohdassa Joh. 20:21-23. Tämä ei kuitenkaan tarkoittane, että Jumala olisi samalla luopunut oikeudestaan julistaa syntejä anteeksi :).

Vielä on tärkeää muistaa myös tämä Jeesuksen opetus: Mark. 11:26. Ihmisen ei siis tule unohtaa, missä asemassa Hän on Jumalaan nähden.

Lue lisää

... hups, kirjoitin vahingossa ihmiseen viittaavan "hän" -sanan isolla H:lla tuossa viimeisellä rivillä.

00000000 kirjoitti:

... hups, kirjoitin vahingossa ihmiseen viittaavan "hän" -sanan isolla H:lla tuossa viimeisellä rivillä.

... ja edelleen tuli mieleeni; se toki on selvää, että jos ihminen ei ole koskaan kuullutkaan evankeliumia, niin tuskin hänelle sitten siellä hengenvaaransa hetkelläkään tulee mieleen rukoilla armoa Jumalalta. EHKÄ. Eli siinä mielessä voisi ajatella, että ihmisen tulee saada kuulla/lukea evankeliumi jossain elämänsä vaiheessa toiselta uskovalta ihmiseltä tai Raamatusta.

00000000 kirjoitti:

Jeesus kyllä julisti ihmisille syntejä anteeksi myös itse. Tällaisia tapauksia ovat ainakin syntisen naisen ja Jeesuksen kohtaaminen fariseuksen kotona (Luuk. 7:36-50) sekä Jeesuksen kanssa samanaikaisesti ristille naulitun rikollisen kohtaaminen Jeesuksen kanssa (Luuk. 23:32-43).

Joku voi tietysti halkoa hiuksia sanomalla, että tuolloin Jumala oli maan päällä, joten silloin Hän saattoi itsekin julistaa synninpäästön suoraan syntisyytensä tunnustavalle ihmiselle itselleen. Miksi Kaikkivaltias Jumala ei edelleen voisi vapauttaa syntisyytensä tunnustavan ihmisen synnin hädästä ja vakuuttaa hänet pelastuksesta myös maan päälle lähettämän Pyhän Henkensä kautta, se ei minulle selviä :).

Näin ollen en pysty pitämään oikeana ajatusta, että uskoontulo olisi mahdollinen ainoastaan toisen ihmisen julistaman evankeliumin kuulemisen tai lukemisen kautta. Entä jos joku ihminen on vaikkapa yksin jossain hengenvaarallisessa tilanteessa, ja vielä viimeisinä hetkinään tunnustaa Jumalalle syntisyytensä ja anoo armoa. Eväisikö Jumala tällaiselta ihmiseltä pelastuksen pelkästään sen vuoksi, että paikalla ei ole ketään jo aiemmin uskoon tullutta ihmistä. Minusta ajatus on aivan mahdoton.

Käsittääkseni ainakin vanhoillislestadiolaisissa piireissä tätä toisen uskovan ihmisen julistamaa anteeksiantoa pidetään ns. ainoana mahdollisuutena ihmisen pelastumiseen. Minusta sellainen on jälleen vain yksi tapa, millä ihminen pyrkii ottamaan kontrolliinsa sen, mitä Jumala tekee ja miten Hän toimii.

Se toki on totta, että Jumala on antanut uskoville valtuudet julistaa syntejä anteeksi. Tämä ilmenee mm. Jeesuksen opetuksesta kohdassa Joh. 20:21-23. Tämä ei kuitenkaan tarkoittane, että Jumala olisi samalla luopunut oikeudestaan julistaa syntejä anteeksi :).

Vielä on tärkeää muistaa myös tämä Jeesuksen opetus: Mark. 11:26. Ihmisen ei siis tule unohtaa, missä asemassa Hän on Jumalaan nähden.

Lue lisää

Ymmärrän mitä tarkoitat, "00000000".

En minäkään usko, että sellaisessa tilanteessa, jossa joku uskomaton esim. tekee kuolemaa eikä ole ketään uskovaista eli Kristusruumiin jäsentä ojentamassa hänelle sovituksen evankeliumia (ja siihen sisältyvää syntien anteeksiantoa ja Taivasten valtakunnan avaimia), että hän ei voisi pelastua siinä hetkessä suoraan Jumalalle osoitetun avun ja armon pyynnön kautta.

Jumala tekee mitä tahtoo eikä ole Hänellä itsellään ole mitään taulukkoa, jota noudattaen joutuisi jollain kriteerillä torjumaan vilpittömän avunpyytäjän rukouksen.

Näen Kristusruumiin eli seurakunnan muutenkin erittäin hengellisesti: Jumala on antanut evankeliumin täyden totuuden ihmisille, ja Pyhä Henki, yksi Jumalan persoonista, kulkee siellä missä evankeliumin totuus kulkee. Me uskovaiset ihmiset Pyhän Hengen voimasta ylläpidämme evankeliumin totuutta täällä maailmassa. Siihen perustuu seurakuntayhteyden osuus pelastuksessa. Käsityskykyni ei yllä siihen, miten pitkälle esim. minun oma evankeliointini kantautuu ja mitä reittejä, miten siihen mahdollisesti liittyy lisää ihmisiä, jotka taas jatkavat viestin kuljettamista. Sielullisesti en siis pysty tätä ymmärtämään ja laskemaan, vaan se on salaista, ihmeellistä ja hengellistä.

Raamatussa puhutaan myös Jumalan yleisestä ilmoituksesta ja siitä, että Jumala tuomitsee ihmisiä sen mukaan silloin, jos Kristusruumiin välittämä evankeliumin sana ei ole heille kiirinyt. Tämäkin on Pyhää ja salaista enkä kajoa siihen, koska se olisi minulta pelkkää spekulointia.

Uskova Noora kirjoitti:

Ymmärrän mitä tarkoitat, "00000000".

En minäkään usko, että sellaisessa tilanteessa, jossa joku uskomaton esim. tekee kuolemaa eikä ole ketään uskovaista eli Kristusruumiin jäsentä ojentamassa hänelle sovituksen evankeliumia (ja siihen sisältyvää syntien anteeksiantoa ja Taivasten valtakunnan avaimia), että hän ei voisi pelastua siinä hetkessä suoraan Jumalalle osoitetun avun ja armon pyynnön kautta.

Jumala tekee mitä tahtoo eikä ole Hänellä itsellään ole mitään taulukkoa, jota noudattaen joutuisi jollain kriteerillä torjumaan vilpittömän avunpyytäjän rukouksen.

Näen Kristusruumiin eli seurakunnan muutenkin erittäin hengellisesti: Jumala on antanut evankeliumin täyden totuuden ihmisille, ja Pyhä Henki, yksi Jumalan persoonista, kulkee siellä missä evankeliumin totuus kulkee. Me uskovaiset ihmiset Pyhän Hengen voimasta ylläpidämme evankeliumin totuutta täällä maailmassa. Siihen perustuu seurakuntayhteyden osuus pelastuksessa. Käsityskykyni ei yllä siihen, miten pitkälle esim. minun oma evankeliointini kantautuu ja mitä reittejä, miten siihen mahdollisesti liittyy lisää ihmisiä, jotka taas jatkavat viestin kuljettamista. Sielullisesti en siis pysty tätä ymmärtämään ja laskemaan, vaan se on salaista, ihmeellistä ja hengellistä.

Raamatussa puhutaan myös Jumalan yleisestä ilmoituksesta ja siitä, että Jumala tuomitsee ihmisiä sen mukaan silloin, jos Kristusruumiin välittämä evankeliumin sana ei ole heille kiirinyt. Tämäkin on Pyhää ja salaista enkä kajoa siihen, koska se olisi minulta pelkkää spekulointia.

Lue lisää

Joo, arvelinkin, että olemme samaa mieltä - vastasin vain sinun viestiisi, koska tällä tavoin nimimerkin "näin on" aloittamasta keskustelusta alkoi luontevasti oma keskustelunhaaransa. Enemmänkin arvelen nimimerkin "näin on" vastustavan esittämääni ajatusta, mutta jos olisin vastannut hänen viestiinsä, tämän palstan tekniikka olisi sijoittanut vastaukseni alemmas, jolloin se jäisi erilleen siitä, mitä sinä sanoit.

"Ihmiselle kun ei todellakaan riitä että "uskoo ainoastaan", - vähiten toisen ihmisen usko."

Luterilaisuushan ei perustu vauvan kohdalla tämän vauvan omaan uskoon ja uskontunnustukseen, vaan tämän vauvan "usko" perustuu kummien ja vanhempien "uskoon" (=lausuu kuorossa uskontunnustuksen mutisevassa äänilajissa :)) ).

Kristinuskossa taasen pelastus rakentuu henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen.

selvennys kirjoitti:

"Ihmiselle kun ei todellakaan riitä että "uskoo ainoastaan", - vähiten toisen ihmisen usko."

Luterilaisuushan ei perustu vauvan kohdalla tämän vauvan omaan uskoon ja uskontunnustukseen, vaan tämän vauvan "usko" perustuu kummien ja vanhempien "uskoon" (=lausuu kuorossa uskontunnustuksen mutisevassa äänilajissa :)) ).

Kristinuskossa taasen pelastus rakentuu henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen.

Lue lisää

Eikös luterilaisuus kuulukaan kristinuskoon ? Jos ei, mihin ? Onkos hellari-karismaattisuus kristinuskoa vai mikä on ? Älä nyt vaan sano että raamattu-uskoiset ovat ainoita oikeauskoisia, se ei tarkoita mitään.

Nimim. "kui22",

"Ts. mitä tämmöisestä voi tulla? Minä sanon että ei yhtään mitään jos ihmisestä riippuu tai ihmiseltä kysytään."

Jos se ihmisen varaan jäisi, niin eihän siitä mitään tulisikaan. Sen takia sanonkin, että jos kaipaat totuutta, ala rukoilla Jumalaa, että Hän johdattaisi sinua tuntemaan sen. Parhaimmillaankin ihmiset kykenevät vain näyttämään sinulle hiukan suuntaa. Etsintäsi on sinun vastuullasi (olettaen, että olet jotain etsimässä), ja löytäminen on Jumalan vastuulla, mikäli etsintäsi on vilpitöntä.

00000000 kirjoitti:

Nimim. "kui22",

"Ts. mitä tämmöisestä voi tulla? Minä sanon että ei yhtään mitään jos ihmisestä riippuu tai ihmiseltä kysytään."

Jos se ihmisen varaan jäisi, niin eihän siitä mitään tulisikaan. Sen takia sanonkin, että jos kaipaat totuutta, ala rukoilla Jumalaa, että Hän johdattaisi sinua tuntemaan sen. Parhaimmillaankin ihmiset kykenevät vain näyttämään sinulle hiukan suuntaa. Etsintäsi on sinun vastuullasi (olettaen, että olet jotain etsimässä), ja löytäminen on Jumalan vastuulla, mikäli etsintäsi on vilpitöntä.

Lue lisää

00000000 = oikea?

"Jos se ihmisen varaan jäisi, niin eihän siitä mitään tulisikaan. Sen takia sanonkin, että jos kaipaat totuutta,"

Miksi et ota huomioon sitä mistä mä puhuin että kenenenkä käsituksen mukainen "totuus"

Kuka teistä on rukoillut Jumalaa oikein niin että on löytynyt se oikea johdatus siihen totuuteen mikä on itse kunkin löytämä 'totuus'?

Miten hitossa tämän voisi ilmaista niin että kysymyksen 'pointia' ei voi kiertää kuten aina näissä tapahtuu..mutta jos haluaa kiertää niin sitten haluaa - vaikka eihän se todellisuutta poista..

Et siis sinäkään tunnusta että kenenkään muun sinun näkemykstäsi poikkavan 'totuus'käsityksen omaava voisi olla vähintään yhtä oikeassa kuin sinä??

Yhtä hyvin minäkin voisin kiertää koko ongelman ja sanoa kaikille että rukoilehan vain Jumalaa kyllä se totuus sen näköinen sitten löytyy jos on - meinaan vipitön, mikä juuri MINULLA on!

Kyllä minullakin on käsitykseni mutta en sulje jyrkästi pois kaikki vähänkin poikkeavat tyyliin: uskot väärin tms. Siitähän tässä taas olikin kyse, mutta kun tätä on niin vaikeaa miettiä oikeasti.

Tää on tätä jauhamista ja yhtä kehän kiertämistä koko ajan näitten kysymysten kanssa niin että tätä ei todellaan meinaa jaksaa, se kun ei johda koskaan mihinkään etiäpäin - ehkäpä sitä ei edes haluta?

kui22 kirjoitti:

00000000 = oikea?

"Jos se ihmisen varaan jäisi, niin eihän siitä mitään tulisikaan. Sen takia sanonkin, että jos kaipaat totuutta,"

Miksi et ota huomioon sitä mistä mä puhuin että kenenenkä käsituksen mukainen "totuus"

Kuka teistä on rukoillut Jumalaa oikein niin että on löytynyt se oikea johdatus siihen totuuteen mikä on itse kunkin löytämä 'totuus'?

Miten hitossa tämän voisi ilmaista niin että kysymyksen 'pointia' ei voi kiertää kuten aina näissä tapahtuu..mutta jos haluaa kiertää niin sitten haluaa - vaikka eihän se todellisuutta poista..

Et siis sinäkään tunnusta että kenenkään muun sinun näkemykstäsi poikkavan 'totuus'käsityksen omaava voisi olla vähintään yhtä oikeassa kuin sinä??

Yhtä hyvin minäkin voisin kiertää koko ongelman ja sanoa kaikille että rukoilehan vain Jumalaa kyllä se totuus sen näköinen sitten löytyy jos on - meinaan vipitön, mikä juuri MINULLA on!

Kyllä minullakin on käsitykseni mutta en sulje jyrkästi pois kaikki vähänkin poikkeavat tyyliin: uskot väärin tms. Siitähän tässä taas olikin kyse, mutta kun tätä on niin vaikeaa miettiä oikeasti.

Tää on tätä jauhamista ja yhtä kehän kiertämistä koko ajan näitten kysymysten kanssa niin että tätä ei todellaan meinaa jaksaa, se kun ei johda koskaan mihinkään etiäpäin - ehkäpä sitä ei edes haluta?

Lue lisää

Perimiltään tässä kaikessa on kyse ihmisen itsekeskeisyydestä: minulla on..minä kyllä tiedän..minä olen löytänyt..minä..minä,minä,minä..minä olen oikeassa, koska silloin jos ajattelee löytäneensä ehdottaman totuuden vastoin jotakuta muuta, ajattelee kylläkin itse olenansa Raamattu käsityksineen oikeassa, nimenomaan se 'itse' siinä kyllä korostuu.

Raamattu ja Jumala on sitten ihan jotain muuta - koska niistä vain on monta käsitystä.

kui22 kirjoitti:

00000000 = oikea?

"Jos se ihmisen varaan jäisi, niin eihän siitä mitään tulisikaan. Sen takia sanonkin, että jos kaipaat totuutta,"

Miksi et ota huomioon sitä mistä mä puhuin että kenenenkä käsituksen mukainen "totuus"

Kuka teistä on rukoillut Jumalaa oikein niin että on löytynyt se oikea johdatus siihen totuuteen mikä on itse kunkin löytämä 'totuus'?

Miten hitossa tämän voisi ilmaista niin että kysymyksen 'pointia' ei voi kiertää kuten aina näissä tapahtuu..mutta jos haluaa kiertää niin sitten haluaa - vaikka eihän se todellisuutta poista..

Et siis sinäkään tunnusta että kenenkään muun sinun näkemykstäsi poikkavan 'totuus'käsityksen omaava voisi olla vähintään yhtä oikeassa kuin sinä??

Yhtä hyvin minäkin voisin kiertää koko ongelman ja sanoa kaikille että rukoilehan vain Jumalaa kyllä se totuus sen näköinen sitten löytyy jos on - meinaan vipitön, mikä juuri MINULLA on!

Kyllä minullakin on käsitykseni mutta en sulje jyrkästi pois kaikki vähänkin poikkeavat tyyliin: uskot väärin tms. Siitähän tässä taas olikin kyse, mutta kun tätä on niin vaikeaa miettiä oikeasti.

Tää on tätä jauhamista ja yhtä kehän kiertämistä koko ajan näitten kysymysten kanssa niin että tätä ei todellaan meinaa jaksaa, se kun ei johda koskaan mihinkään etiäpäin - ehkäpä sitä ei edes haluta?

Lue lisää

"00000000 = oikea?"

Ei, vaan 00000000 = vain yksi ihminen. Sen sijaan Jumala = totuus.

"Miksi et ota huomioon sitä mistä mä puhuin että kenenenkä käsituksen mukainen "totuus""

Olen pahoillani, etten oivaltanut tuota tarkoitustasi. Niinhän se on, että meidän ihmisten näkökulmasta näyttää siltä, että olisi olemassa monta eri totuutta. Todellisuudessa näin ei ole, vaan Jumalan sana on totuus, ja ihmisten tulkinnat siitä voivat aina olla vain lähempänä tai kauempana totuutta. Myös minun tulkintani, kuten edellä yritin kuvata.

"Kuka teistä on rukoillut Jumalaa oikein niin että on löytynyt se oikea johdatus siihen totuuteen mikä on itse kunkin löytämä 'totuus'?"

Me kaikki joudummekin KOKO AJAN rukoilemaan sitä, että Jumala pitäisi meidät totuudessa.

"Miten hitossa tämän voisi ilmaista niin että kysymyksen 'pointia' ei voi kiertää kuten aina näissä tapahtuu.."

En tiedä. Ihmisen ilmaisu ja kyky ymmärtää sitä ovat puutteelliset. Sen kanssa on vain elettävä.

"mutta jos haluaa kiertää niin sitten haluaa - vaikka eihän se todellisuutta poista.."

Tässä osuit yllättävällä tavalla asian ytimeen. Totuus ON OLEMASSA. Jokaisen esittämä väittämä totuudeksi sen sijaan ei välttämättä ole totuutta.

"Et siis sinäkään tunnusta että kenenkään muun sinun näkemykstäsi poikkavan 'totuus'käsityksen omaava voisi olla vähintään yhtä oikeassa kuin sinä??"

Tunnustan ilman muuta, että olen saattanut erehtyä monissakin asioissa. Ja vielä niinkin, että vaikka en olisikaan erehtynyt jossakin asiassa, niin en ole osannut kirjoittaa siitä oikealla tavalla, jolloin kirjoitukseeni on voinut jäädä virheitä tai epätarkkuuksia.

On kuitenkin ymmärrettävä, että on olemassa myös logiikka. Loogisuuden vaatimus kykenee näyttämään ainakin jotain valoa siihen oppien sekasotkuun, mikä syntyy, kun meitä toisaalta yritetään pitää oikealla tiellä (by Jumala) tai yritetään harhauttaa pois oikealta tieltä (by saatana).

"Kyllä minullakin on käsitykseni mutta en sulje jyrkästi pois kaikki vähänkin poikkeavat tyyliin: uskot väärin tms."

On totta, että tuleekin suhtautua aika varovaisesti tuollaiseen jyrkkään rajanvetoon. Silti, jos esim. jokin väitetty ajatus on aivan ilmeisessä ristiriidassa jonkin Raamatussa sanotun asian kanssa, on uskallettava nimetä tuo ajatus vääräksi. Hyvänä esimerkkinä toiminee toisessa ketjussa käyty keskustelu siitä, onko ihminen synnitön vai ei. Monet ovat sitä mieltä, että ihminen tulee uskoon tultuaan synnittömäksi, mutta kuitenkin jopa Jeesus itse neuvoo uskovia, miten seurakunnassa tulee menetellä, kun joku veljistä (ts. uskovista ihmisistä - tässä ei viitata mitenkään sukupuoleen) erehtyy syntiin. Näiden kahden asian välillä on valtava ristiriita, jota ei voida mitenkään selittää pois. Jos lähdemme siitä, että Raamatussa on ilmoitettu totuus, niin silloin jää ainoastaan yksi vaihtoehto: uskoon tullut ihminen ei ole immuuni syntisille teoille. Päinvastainen väittämä ei voi olla muuta kuin väärä.

"se kun ei johda koskaan mihinkään etiäpäin - ehkäpä sitä ei edes haluta? "

Hmm. Pidät siis mahdollisena, että monet ihmiset kirjoittelevat täällä pitkin päivää pitkiä ja laajoja selostuksia, ts. näkevät hirmuisen vaivan - mutta eivät edes halua kenenkään löytävän tiellään eteenpäin, lähemmäs totuutta? Kuten varmaan ymmärrät, tuollainen väittämä on täysin epälooginen. Se ei siis voi olla totta. Aivan varmasti monet täällä haluavat auttaa toisiaan - ehkä jopa kaikkikin, omalla tavallaan.

00000000 kirjoitti:

"00000000 = oikea?"

Ei, vaan 00000000 = vain yksi ihminen. Sen sijaan Jumala = totuus.

"Miksi et ota huomioon sitä mistä mä puhuin että kenenenkä käsituksen mukainen "totuus""

Olen pahoillani, etten oivaltanut tuota tarkoitustasi. Niinhän se on, että meidän ihmisten näkökulmasta näyttää siltä, että olisi olemassa monta eri totuutta. Todellisuudessa näin ei ole, vaan Jumalan sana on totuus, ja ihmisten tulkinnat siitä voivat aina olla vain lähempänä tai kauempana totuutta. Myös minun tulkintani, kuten edellä yritin kuvata.

"Kuka teistä on rukoillut Jumalaa oikein niin että on löytynyt se oikea johdatus siihen totuuteen mikä on itse kunkin löytämä 'totuus'?"

Me kaikki joudummekin KOKO AJAN rukoilemaan sitä, että Jumala pitäisi meidät totuudessa.

"Miten hitossa tämän voisi ilmaista niin että kysymyksen 'pointia' ei voi kiertää kuten aina näissä tapahtuu.."

En tiedä. Ihmisen ilmaisu ja kyky ymmärtää sitä ovat puutteelliset. Sen kanssa on vain elettävä.

"mutta jos haluaa kiertää niin sitten haluaa - vaikka eihän se todellisuutta poista.."

Tässä osuit yllättävällä tavalla asian ytimeen. Totuus ON OLEMASSA. Jokaisen esittämä väittämä totuudeksi sen sijaan ei välttämättä ole totuutta.

"Et siis sinäkään tunnusta että kenenkään muun sinun näkemykstäsi poikkavan 'totuus'käsityksen omaava voisi olla vähintään yhtä oikeassa kuin sinä??"

Tunnustan ilman muuta, että olen saattanut erehtyä monissakin asioissa. Ja vielä niinkin, että vaikka en olisikaan erehtynyt jossakin asiassa, niin en ole osannut kirjoittaa siitä oikealla tavalla, jolloin kirjoitukseeni on voinut jäädä virheitä tai epätarkkuuksia.

On kuitenkin ymmärrettävä, että on olemassa myös logiikka. Loogisuuden vaatimus kykenee näyttämään ainakin jotain valoa siihen oppien sekasotkuun, mikä syntyy, kun meitä toisaalta yritetään pitää oikealla tiellä (by Jumala) tai yritetään harhauttaa pois oikealta tieltä (by saatana).

"Kyllä minullakin on käsitykseni mutta en sulje jyrkästi pois kaikki vähänkin poikkeavat tyyliin: uskot väärin tms."

On totta, että tuleekin suhtautua aika varovaisesti tuollaiseen jyrkkään rajanvetoon. Silti, jos esim. jokin väitetty ajatus on aivan ilmeisessä ristiriidassa jonkin Raamatussa sanotun asian kanssa, on uskallettava nimetä tuo ajatus vääräksi. Hyvänä esimerkkinä toiminee toisessa ketjussa käyty keskustelu siitä, onko ihminen synnitön vai ei. Monet ovat sitä mieltä, että ihminen tulee uskoon tultuaan synnittömäksi, mutta kuitenkin jopa Jeesus itse neuvoo uskovia, miten seurakunnassa tulee menetellä, kun joku veljistä (ts. uskovista ihmisistä - tässä ei viitata mitenkään sukupuoleen) erehtyy syntiin. Näiden kahden asian välillä on valtava ristiriita, jota ei voida mitenkään selittää pois. Jos lähdemme siitä, että Raamatussa on ilmoitettu totuus, niin silloin jää ainoastaan yksi vaihtoehto: uskoon tullut ihminen ei ole immuuni syntisille teoille. Päinvastainen väittämä ei voi olla muuta kuin väärä.

"se kun ei johda koskaan mihinkään etiäpäin - ehkäpä sitä ei edes haluta? "

Hmm. Pidät siis mahdollisena, että monet ihmiset kirjoittelevat täällä pitkin päivää pitkiä ja laajoja selostuksia, ts. näkevät hirmuisen vaivan - mutta eivät edes halua kenenkään löytävän tiellään eteenpäin, lähemmäs totuutta? Kuten varmaan ymmärrät, tuollainen väittämä on täysin epälooginen. Se ei siis voi olla totta. Aivan varmasti monet täällä haluavat auttaa toisiaan - ehkä jopa kaikkikin, omalla tavallaan.

Lue lisää

". näkevät hirmuisen vaivan - mutta eivät edes halua kenenkään löytävän tiellään eteenpäin, lähemmäs totuutta "

Niin lähemmäs kenen ymmärtämää totuutta Raam. ja Jumalasta???? täällähän lähinnä kiistellään siitä kenen löytämä totuus on oikein, ei tästä sillisalaatista ota ota selvää, Jokainen melkein väittää että juu-u ehdottasti minä ymmärrän totuuden oikein, lue vaikka Raamatusta.

Mutta sori , nyt pitää mennä..

kui22 kirjoitti:

". näkevät hirmuisen vaivan - mutta eivät edes halua kenenkään löytävän tiellään eteenpäin, lähemmäs totuutta "

Niin lähemmäs kenen ymmärtämää totuutta Raam. ja Jumalasta???? täällähän lähinnä kiistellään siitä kenen löytämä totuus on oikein, ei tästä sillisalaatista ota ota selvää, Jokainen melkein väittää että juu-u ehdottasti minä ymmärrän totuuden oikein, lue vaikka Raamatusta.

Mutta sori , nyt pitää mennä..

Lue lisää

"Niin lähemmäs kenen ymmärtämää totuutta Raam. ja Jumalasta????"

Sitä totuutta, joka on olemassa, ottamatta mitään kantaa siihen, kenellä sitä on enemmän ja kenellä vähemmän. Totuushan on olemassa, vaikkei kukaan täällä olisi ikinä ymmärtänyt sitä kokonaisuudessaan (eikä siis olekaan ymmärtänyt).

Minä en voi enkä halua nimetä ketään KOKO totuuden omistajaksi (paitsi Jumalan), mutta sen voin sanoa, että jotkut ovat aivan varmasti lähempänä sitä kuin toiset. Ja tuolla "jotkut" -sanalla en sitten viittaa esim. mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan, vaan ihan vain yksittäisiin ihmisiin. Ja noilla "yksittäisillä ihmisillä" taas en viittaa itseeni - ainakaan siinä hengessä, että minulla jotenkin varmemmin kuin jollakin toisella olisi koko totuus.

Minä rukoilen tietenkin, että löytäisin totuuden ja pysyisin siinä. Pyrin myös parhaani mukaan koettelemaan kaikenlaisia väittämiä. Tämän pohjalta kerron asioista sen, mitä olen niistä arvellut ymmärtäväni. Toivon, että jokainen, joka haluaa olla kulkemassa oikean suuntaan, myös rukoilisi ja toivoisi sitä sekä itsensä, minun että kaikkien muidenkin ihmisten puolesta.

" täällähän lähinnä kiistellään siitä kenen löytämä totuus on oikein, ei tästä sillisalaatista ota ota selvää"

Luulen, että nämä keskustelut olisi mahdollista lukea ja ottaa vastaan niinkin, että ei suostuisi sotkeutumaan kiistaan siitä, KENELLÄ totuus on, vaan sen sijaan pysyttelisi koko ajan vain sen perässä, että MIKÄ se totuus mistäkin asiasta on. Tätä voi yrittää punnita sekä Raamatun sanan valossa että mm. edellä kuvatun loogisen päättelyn kautta.

"Jokainen melkein väittää että juu-u ehdottasti minä ymmärrän totuuden oikein, lue vaikka Raamatusta."

Siltä ne sanat varmasti voivat kuulostaa, mutta mielestäni kukaan ei voi tosissaan ajatella noin. Ainakaan kukaan ei ymmärrä tai ainakaan osaa selittää KOKO totuutta oikein, vaikka osittain olisikin oikeassa. Niin ollen ei kannattane ottaakaan ihmisten sanoja vastaan tuossa sävyssä.

Jokainen ihminen joutuu myöntämään, että kertoo mistä tahansa asiasta vain siltä osin, minkä itse on ymmärtänyt - tai jopa vain siltä osin, mitä itselle on kerrottu ilman varsinaisen ymmärryksen syntymistä.

Toivoisin, että muistaisit koko ajan tuon, että vaikka ihmisten ja ihmisjoukkojen välillä voikin esiintyä täysin typeriä valtataisteluja, se ei kuitenkaan hävitä todellisen totuuden olemassaoloa. Pohjimmiltaan sen etsintä on myös eräänlaista yhteyttä Jumalaan - ainakin niin kauan, kun ei lähde kiistämään jotain selkeää Raamatullista ilmoitusta esim. Jeesuksen olemuksesta.

00000000 kirjoitti:

"Niin lähemmäs kenen ymmärtämää totuutta Raam. ja Jumalasta????"

Sitä totuutta, joka on olemassa, ottamatta mitään kantaa siihen, kenellä sitä on enemmän ja kenellä vähemmän. Totuushan on olemassa, vaikkei kukaan täällä olisi ikinä ymmärtänyt sitä kokonaisuudessaan (eikä siis olekaan ymmärtänyt).

Minä en voi enkä halua nimetä ketään KOKO totuuden omistajaksi (paitsi Jumalan), mutta sen voin sanoa, että jotkut ovat aivan varmasti lähempänä sitä kuin toiset. Ja tuolla "jotkut" -sanalla en sitten viittaa esim. mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan, vaan ihan vain yksittäisiin ihmisiin. Ja noilla "yksittäisillä ihmisillä" taas en viittaa itseeni - ainakaan siinä hengessä, että minulla jotenkin varmemmin kuin jollakin toisella olisi koko totuus.

Minä rukoilen tietenkin, että löytäisin totuuden ja pysyisin siinä. Pyrin myös parhaani mukaan koettelemaan kaikenlaisia väittämiä. Tämän pohjalta kerron asioista sen, mitä olen niistä arvellut ymmärtäväni. Toivon, että jokainen, joka haluaa olla kulkemassa oikean suuntaan, myös rukoilisi ja toivoisi sitä sekä itsensä, minun että kaikkien muidenkin ihmisten puolesta.

" täällähän lähinnä kiistellään siitä kenen löytämä totuus on oikein, ei tästä sillisalaatista ota ota selvää"

Luulen, että nämä keskustelut olisi mahdollista lukea ja ottaa vastaan niinkin, että ei suostuisi sotkeutumaan kiistaan siitä, KENELLÄ totuus on, vaan sen sijaan pysyttelisi koko ajan vain sen perässä, että MIKÄ se totuus mistäkin asiasta on. Tätä voi yrittää punnita sekä Raamatun sanan valossa että mm. edellä kuvatun loogisen päättelyn kautta.

"Jokainen melkein väittää että juu-u ehdottasti minä ymmärrän totuuden oikein, lue vaikka Raamatusta."

Siltä ne sanat varmasti voivat kuulostaa, mutta mielestäni kukaan ei voi tosissaan ajatella noin. Ainakaan kukaan ei ymmärrä tai ainakaan osaa selittää KOKO totuutta oikein, vaikka osittain olisikin oikeassa. Niin ollen ei kannattane ottaakaan ihmisten sanoja vastaan tuossa sävyssä.

Jokainen ihminen joutuu myöntämään, että kertoo mistä tahansa asiasta vain siltä osin, minkä itse on ymmärtänyt - tai jopa vain siltä osin, mitä itselle on kerrottu ilman varsinaisen ymmärryksen syntymistä.

Toivoisin, että muistaisit koko ajan tuon, että vaikka ihmisten ja ihmisjoukkojen välillä voikin esiintyä täysin typeriä valtataisteluja, se ei kuitenkaan hävitä todellisen totuuden olemassaoloa. Pohjimmiltaan sen etsintä on myös eräänlaista yhteyttä Jumalaan - ainakin niin kauan, kun ei lähde kiistämään jotain selkeää Raamatullista ilmoitusta esim. Jeesuksen olemuksesta.

Lue lisää

"Jokainen ihminen joutuu myöntämään, että kertoo mistä tahansa asiasta vain siltä osin, minkä itse on ymmärtänyt - tai jopa vain siltä osin, mitä itselle on kerrottu ilman varsinaisen ymmärryksen syntymistä."

Kas kun olen samaa mieltä: 'Jokainen ihminen joutuu myöntämään.....'

Paitsi että aika harvat myöntävät kiistelyissä mitään tuollaista esim. kun on vankat eri näkemykset vaik kastekysymyksistä

"valtaisteluja, se ei kuitenkaan hävitä todellisen totuuden olemassaoloa".

No ei todellakaan, todellisuus on ja pysyy todellisuutena, vaik ihmiset miten väittelevät mutta tässä nyt oli vaan kys. siitä kenelle se todellinen totuus on valjennut.

Miksei voi vaan antaa olla ja myöntää että toisenkin usko on jonkun arvoinen, vaik se 'osin' poikkeaisi siitä omasta, ts. miks tätä asiaa pitää niin kauheasti 'vispata', eihän sitä ihminen kelleekään kuitenkaan voi väkisin sitä 'oikiaksi 'tai lähinnä oik. katsomaansa ymmärrystä/uskoa syöttää. Jumalahan sen uskon ja kaiketi se halun
kin uskoa avaa jos avaa..

Vai onko tuolla tahtomisella uskoa kenties jotain tekemistä oman erinomaisuuden tai tottelevaisuuden tms. kanssa: eli minulle annettiin usko kun olin ensin tarpeeksi itsessäni jotakin->nöyrä,vilpitön, vastaanottavainen eli kiltti tms.

Taistelua kuitenkin on kaiken aikaa siitä että kuka uskollaan autuaaksi tulee (miksi) ? ja tää tarkottaa vaan sitä käsitysten kirjoa siitä että miten pitää uskoa että se kelpaa.

Niin, tämä on kyllä loputon suo jos kovasti karsimisen tielle lähtee..

Minusta sinulla on tuossa hyviä pohdintoja. Erityisesti näistä sanoistasi:

"Vielä kun vastaanottaisin Jumalan muitakin lahjoja, joita siellä luvataan, kuten edellä valmistetut hyvät teot"

... minulle tuli mieleen tämä Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta (Matt. 25:31-46):

31 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa?
38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?
39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
42 Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
45 Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
46 "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Tuossahan "lampaat" eli uskovat ihmettelevät (jakeissa 37-39), milloin he muka tekivät niitä hyviä tekoja, mistä Herra heitä kiittää. Toisin sanoen, uskova ihminen ei välttämättä edes ymmärrä tai tule ajatelleeksi, että hän tekee hyviä tekoja Herralle. Hän vain toimii sen mukaan, minkä tietää ja tuntee oikeaksi, eli esim. auttaa lähimmäistään, joka on hädässä. Kun sinä siis kaipaat "edellä valmistettuja hyviä tekoja", se saattaa kertoa aivan oikeasta sydämesi asenteesta: et ole välttämättä edes tiedostanut tekeväsi juuri näitä edeltä valmistettuja hyviä tekoja, mutta oletkin silti saanut tehdä niitä, mahdollisesti jopa runsaasti.

Tämä ajatuksesi:

"Enemmän kiinnostaakin se, miten siis estetään enempi kehittyminen Kristuksessa. Siihen on varmaan sekä ympäristö että itse syyllinen, jollain tapaa."

... tuo minullekin mieleen Jeesuksen kylväjä-vertauksen (Luuk. 8:4-15). Meissä jokaisessa on varmaan useampaakin erilaista "maata", ja milloin minkäkinlaisia "ohdakkeita", joihin siemenet voivat tukahtua, vähän ajankohdasta ja elämäntilanteesta riippuen. Kylväjä-vertauksessa mainitaan ainakin Jumalan sanaan juurtumattomuus yhtenä syynä, mikä siemenen kasvuun voi vaikuttaa. Muitakin on varmasti, kuten liika murehtiminen, liiallinen maallinen menestyminen ja/tai sen liiallinen etsintä, jne. jne.