Löysinpä tällaisen tekstin: Nykyhallituksen ohjelmassa on todettu, että työmarkkinatuen painopistettä muutetaan passiivisesta tuesta aktiiviseen. Toimenpiteisiin (kurssit, valmennukset, harjoittelut, kuntouttavat työtoiminnat) osallistumismahdollisuuksia lisätään. Valmistelussa on malli, jossa tietyn työttömyysajan jälkeen työmarkkinatuen ehtona EDELLYTETÄÄN osallistumista aktiivitoimenpiteisiin.
Tästä on ollut ennenkin puhetta, ja aikkas kiihkeästi tälläkin palstalla. Joka tapauksessa on vääjäämättä tulossa Suomeenkin malli, jota muutama nimimerkkin on täälläkin agitoinut. Kun työmarkkinatuelle on pudonnut, niin tietyn ajan kuluttua sen säilyttäminen tulee aktivoinittoimenpiteiden kautta mahdolliseksi, ei enää vaan päiviä kuluttamalla, jopa vuosien ajan...
Mitäs siitä Tanskan mallista taas keskusteltiinkaan?
Tästä on ollut ennenkin puhetta, ja aikkas kiihkeästi tälläkin palstalla. Joka tapauksessa on vääjäämättä tulossa Suomeenkin malli, jota muutama nimimerkkin on täälläkin agitoinut. Kun työmarkkinatuelle on pudonnut, niin tietyn ajan kuluttua sen säilyttäminen tulee aktivoinittoimenpiteiden kautta mahdolliseksi, ei enää vaan päiviä kuluttamalla, jopa vuosien ajan...
Mitäs siitä Tanskan mallista taas keskusteltiinkaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa kyllä työssäolevienkin miettiä kahdesti. Haluaako työnantaja maksaa 3000 euroa akateemisesti koulutetulle henkilölle vai haluaako hän akateemisesti koulutetun työntekijän ilmaiseksi, ilman että tarvitsee maksaam mitään. Palkalliset työpaikat vähenevät. Jokaisen, joka ei saa vuodessa töitä, kannattaa muuttaa ulkomaille.
Työnantajia ei saa totutaa ilmaiseen työvoimaan, sillä ne harvat, joille työpaikka enää jää, hukkuvat veroihinsa. Toisaalta kenelläkään ei ole enää ostovoimaa, puolet tekevät töitä ilmaiseksi ja loput maksavat niin paljon veroja että voivat kustantaa työnantajille tuon ilmaistyövoiman, niin mistä ihmeestä poliitikot kuvittelevat hyödykkeille ja palveluille ostajia tulevan? Kohta ei ole ostajia, joten ei ole töitä edes sille ilmaistyövoimalle.
Kuluttajan ostovoima ei parane vastiketyöstä. Mikäli esim. vessapaperin valmistukseen ei käytetä rahaa, niin hinta voi ehkä laskea, mutta samalla tavoin voimme vaikkapa maksaa vessapaperin valmistuksesta ja myydä paperia kalliimmalla ja tämähän onnistuu, koska ostajalla on ostovoimaa. Mahdollisilla kursseilla ei saavuteta muuta kuin valtion kulujen lisäystä kurssittajan palkan ja matkakulujen muodossa. Kyseeseen tuleekin, että saammeko kursseilta ja kursseihin panostetulle rahalle todellista vastinetta? Todellisuudessa suurin ja turhin kuluerä löytyy tehottomista valtion toiminnoista.
Minä olen joutunut useasti kyseenalaistamaan yhteiskunnan toiminnot tehdessäni verorahaa yhteiskunnalle siltikään saamatta asiallista kohtelua viranomaisessa taikka koulutuksessa. Yhteiskuntaa palvelleena odottaisin mm. ilman kitinää esim. omaa perhettä joka tämäkin on lähes saavuttamattoissa. Miksi siis tehdä lapsilisärahaa muille?
Oon ollu toistakymmentävuotta jo työttömänä,mutta tommoselle kurssille en ole vielä päässy.Mitä hyötyy noista on,jos ei ole työpaikkoja mitä hakee,täällä missä asun ei ole ikinä työpaikkoja auki muuta kuin joku lääkärin paikka.Virallinen työttömyys on 20-25% riipuen kuukaudesta,mutta työttömiä on oikeesti varmaan 40%.
Ei noilla toimenpiteillä luoda uusia työpaikkoja suomeen.
Suomessa ei vain ole yksinkertaisesti työpaikkoja tarpeeksi/koulutuspaikkoja.
maatalous/Maanviljelemäänkään ei kannata/saa halvalla maata ostettua Suomessa.