Paikallisen yliopiston kampuksella kierrellessäni rahan ja varallisuuden olevan ne kaikkein tärkeimmät asiat EUROOPPALAISEN MIEHEN elämässä, kun kiireissäni erehdyin maksamaan kolmioleivästäkin kokonaiset kolme puntaa.
Huomasin tänään
mies_86js
783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oho, onko Englannissakin tosiaan noin kalliit ravintolahinnat?
ja juon vain asiakasomistajaviiniä, aina otan koko pullon.
Ylipäälikköä kunnioittaakseni otan lisäksi kyytipojaksi yleensä muutamat jäksyt.
Kannattaa lisätä kiireitä, ja tehdä eväät mukaan.
Ei se hintakaan niin harmita (saman verran ne Suomessakin maksaa kaupassa), mutta leivän laatu harmittaa, jos sellaisen erehtyy ostamaan.
Jo pelkkä leipä sellaisessa valmiissa kolmioleivässä on sellaista askartelumassaa, että siitä voisi muovailla ihan mitä vaan. Hiivalla, fruktoosisiirapilla ja lisätyllä gluteiinilla mahdollisimman ravinneköyhäksi leivottua omituista massaa.
Yäk.
Kyllä SIVISTYNEEN ja AVARAKATSEISEN ihmisen tärkein ominaisuus on osata pysytellä vähintään kahden käsivarren mitan päässä huonolaatuisesta ravinnosta.
Joko ottaa ne eväät, kärsiä pientä näläntunnetta, tai hätätapauksessa syödä siitä leivästä vain täytteet.
Kuulostaa käytännölliseltä. Tässä tapauksessa kuitenkin paikalliset opiskelijat saattaisivat ajatella säästäväisyydestäni kaikenlaista negatiivista kun huomaisivat, etteivät raha ja varallisuus olekaan etusijalla omassa elämässäni. Vaihtoehtoisesti kampuksella saattaisi myös alkaa kiertelemään huhuja siitä, että paikallinen suomalainen vaihto-opiskelija on kitsas ja kaljuuntuva persujuntti, joka ei ikänään ole edes harkinnut hiustensiirtoon menemistä omasta ahdasmielisyydestään johtuen. Pahimmassa tapauksessa molemmat skenaariot toteutuisivat.
Tällaista se sitten on, kun ei koskaan pysty olemaan kaikille maailman ihmisille tarpeeksi mieliksi.
Silloinhan sitä varsinkin on raha ja varallisuus etusijalla, kun jättää ostamatta kaiken sellaisen, missä ei ole hinta-laatusuhde kohdillaan.
Kun teet omat eväät, pystyt säästyneillä rahoilla tarjoamaan puolikkaan pintin (tai jopa täyden) joka päivä jollekin daamille. Jos on ihan pakko päästä rahoilla pröystäilemään siis.
Hiustensiirrossa ei pysty olemaan edes itselleen mieliksi. Nimittäin se suikale päänahkaa otetaan takaraivolta alhaalta (siis se suikale, mistä napsitaan ne pistokkaat). Niitä pistokkaita sitten istutetaan kallon etuosaan, ja kaljuuntuminen kuitenkin jatkuu kohti takaosaa. Jossain vaiheessa potilas huomaa, että päänahka on kuin psykedeelinen tilkkutäkki: etualalla säännöllisin välein istutettuja tupsuja, sitten vähän harvempaa karvaa, sitten siirtokerroista riippuen karvattomia nahkaraitoja ja lopussa niskavillat.
Ja sitten onkin pakko kammata tukkansa kuin Danny tai Donald. Eli pyörittää hapsensa kallon ympäri samalla tavalla kuin hattara pyöritetään kepin ympärille. Ja lakkaa päälle runsaasti.
Paljon halvempaa ja ympäristöystävällisempää on vetäistä kotiparturilla hiukset reilusti lyhyiksi, jos kaljuuntuminen uhkaa. Ja kaljuuntua kaikessa rauhassa.
tuskin siellä päin maailmaa ulkomaalaisten keskuudessa tunnetaa sanaa persujuntti