8kk kulunut kun mies otti ja lähti.kaikki tapahtui ilman mitään ennakkovaroitusta.yrittänyt selvitä joka päivä välillä hyvin ja välillä huonosti.rakentanut uutta elämää sirpaleista.ehkä tää helpottaa vielä joskus.
niin rikki
kyyneleet
9278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä se helpottaa ja anna itsesi ymmärtää, että sun ei tarvi enää haikailla menneitä, varsinkaan miestä, joka ei arvostanut sua.
Toivon niin.enää en takaisin halua jotenkin vaan sitä jää neljän seinän sisälle surkutteleman kohtaloaan.kiitos sanoistasi...
Joku muu tulee rakastamaan ja arvostamaan sinua. Sitten ymmärrät että entinen mies jouti mennäkin.
Toivotaan niin.vielä kuitenkin paljon rakkautta annettavaksi.
Pääsit vähällä, kun sinua ei heitetty ulos uuden tieltä. Ajattele sitä!
Jos mies on mennäkseen, se menee. Tuommoisen perään ei kauan kannata itkeä. Ala vain rakentaa nyt omaa, ikiomaa elämääsi. Nauti omasta rauhasta, niin kauan kuin sitä kestää. Pian on taas elämässäsi uusi kaveri.
Ei se vaan näin mene.Vaikka kumppani menee,lapset jää,tosivaikea kasvattaa tasapainoista nuorta. Eikä sitä uutta löydä nuin vain varsinkaan miehenpuoli joka on aikuinen. Tulee monta hukkaaheitettyä vuotta eteen. Nykyisin kuka huolii yh:n,monta viel ala-ikäistä.
Hukkaanheitettyjä vuosiako ne on, kun keskittyy siihen, että saa lapset yhteiskuntakelpoisiksi aikuisiksi kasvatettua? Mikä pakko kenenkään on uutta akkaa/ukkoa edes ottaa eron jälkeen? Vai onko edelleen ihminen huonompi muita jos ei ole hetkessä uutta puolisoa rinnalla?
Kun lapset kasvaa, jää itselle aikaa ja mahdollisuus löytää uusi suhde. Ja etenkin aikaa ylläpitää hyvää suhdetta.
Kiitos kommenteista.onneksi lapset ovat jo aikuisia ja ilman niitä tuskin tässä kirjoittelisin.en tosiaan ole väkisin suhteeseen hyppäämässä en koe olevani vielä valmis.kunhan pääsen uudestaan elämän makuun saa rakkauskin tulla jos on tullakseen.
Mielenkiintoinen näkemys kaikki aikanaan. Tutkimusten mukaan lapsille ei tee hyvää, jos äiti tai isä omistautuu vain heille, on syynä sitten ero tms.muu syy. Jos ajatusmaailma on se, että eronnut ei ketään vierelleen tarvitse eikä kenellekään kelpaa niin miksi sitten edes erota edes huonosta suhteesta. Jos kerran tunteilla kumppania kohtaan, yhteiselolla ym. ei ole mitään merkitystä niin onhan se nyt taloudellisesti, lasten kannalta ja monen muunkin syyn kannalta kannatavaa vaan pysyä liitossa. Ei pettämisen, tunteiden kuolemisella ym.muilla asioilla ole väliä kunhan keskitytään vaan lapsiin. Oletteko todella tätä mieltä?