Heippa! Olen harkinnut au pairiksi lähtöä mutta en oiekein tiedä mitä järjestelyjä pitäsi tehdä ennen matkalle lähtöä. Opiskelen tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa ja asun vuokralla. Mitä muut jotka ovat olleet samassa tilanteessa ovat tehneet näiden asioiden kanssa? mitä muuta olisi syytä tehdä ennen matkalle lähtöä? Olen ajatellut lähteä elokuussa 2005 amerikkaan joten on kyllä aikaa järjestellä. Olisi myös kiva kuulla muiden kokemuksia sähköpostin välityksellä! KIITOS jo etu käteen! :)
Järjestelyistä
Jossu
91041
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
[email protected] Kun sattui unohtumaan äsken! Miten paljon lastenhoitokokemusta on ihmisillä ollut ja entäs se kielitaito?!
Yhden suuren vinkin antaisin, ÄLÄ lähde heti kerralla ainakaan vuodeksi!Suosittelisin korkeintaan puolta vuotta alkuun. Ja niin myös suurin osa au paireista!
Mutta hyvä sinänsä, että olet noissa valmisteluissa jo nyt liikkeellä. Nimittäin, sitten kun on perhe tiedossa, kannattaa perehtyä siihen perheeseen mahdollisimman hyvin/paljon. Kysellä tarkkaan työstä, palkasta(ehdottomasti minimi on 205€/kk, mikä on TODELLA vähän), VAPAA-AJASTA(pidä huoli että saat iltavapaita/viikonloppuvapaata,, keskellä päivää muutama tunti on aika turhaa) ja eduista(matkustaminen, mahdollinen kielikurssi jne).
Ja KANNATTAA tehdä kirjallinen sopimus. Vaikka perheen kanssa tuntuisi synkkaavan tosi hyvin ja he puhuisivat siihen tyyliin että "emmehän me mitään varsinaista sopimusta tarvi"...Kannattaa se silti joka tapauksessa ehdottomasti tehdä.
Periaatteessa antaisin suoraan sellaisen vinkin, että jos mielii ulkomaille, ei kannata lähteä au pairiksi, ei missään nimessä ainakaan vuodeksi.
Kun asut nyt yksin, voi tuottaa vaikeuksia sopeutua tuollaiseen perhe-elämään sen jälkeen.
Nim. kokemusta on.
Tosin asuntoni ei ollut ongelma sinänsä, koska veljeni pääsi siihen vuokralle minun jäkeeni.
Mutta, jos todellakin haluat lähteä, älä lähde liian ruususin kuvitelmin, ja hepposin askelin, tämä on henkisesti kovinkin rankkaa väliin.
Kielitaito ei joka tapauksessa periaatteessa tarvi olla kummonen. Mutta sekin on vähän riippuvainen siitä, mitä perhe vaatii.
Ja niistä järjestelyistä sitten..
Olen itse Saksassa,, ja kai Amerikkaan tarvii vähän enemmän järjestelyitä, kuten viisumi.
Mutta tietysti maistraattiin osoitteen muutos, passi, terveyskortti, TYÖEHTOSOPIMUS :)..
Ei tule näin äkkiseltään muuta mieleen.
JA jenkkilaanhan on laitonta tulla ilman jarjestoa joten se on pakko olla se vuosi kun tulee jarjeston kautta.
Mitakohan sulle on sitten sattunut kun et suosittele kenellekaan au pairiksi lahtoa? Itse en ainakaan keksi montaa muuta yhta hyvaa keinoa lahtea ulkomaille (eri asia on lomailu, mutta kella on varaa olla lomalla puoli vuotta?), oppimaan ja kasvamaan...
Itse olen ainakin toistaiseksi nauttinut olostani taalla (Olen siis amerikassa).
Rohkea rokan syo ja laiska paasee vahemmalla.
ei kai se laitonta ole ilman jarjestoa sinne tulla kuhan on vaan tyolupa!!itse ainakin nain taman asian olen ymmartany!mutta toi tyolupahan on melko hankala saada joten helpompi menna jarjeston kautta joka sen pystyy hommaamaan.
ja kylla yhdyn tohon edelliseen mielipiteeseen etta rankkaa tama au paireilu todellakin on!jos itse nyt olisin lahdossa maailmalle toita tekemaan valitsisin varmasti jotakin muuta kun au pairin tyon.sitten ois ainakin rahaa matkustella taalla ympariinsa ja kattella paikkoja ja musta tuntuu etta muutenkin sais paljon enemman irti koko ulkomailla olo ajastaan.nain..mutta jokaisella meillahan on oma mileipiteemme tasta asiasta ja tama oli vaan minun mielipiteeni asiasta ja jokaisen au pair kokemus on erilainen,toisilla mukava ja toisilla ei niin mukava! mutta aika paljon se siita perheesta kuitenkin riippuu etta minkalaista se on etta perhe kannattaa valita mahdollisimman tarkkaan.
Miten se sitten ilmenee että on rankkaa? KOti-ikävä vai liian paljon hommia vai? Juuri näitäkin asioita olen pohtinut mutta olen jo lukion ekasta asti (eli n. 5-6 vuotta) unelmoinut au pairiksi lähdöstä, kai joillakin hyviäkin kokemuksia on!? kai sen yhden vuoden jaksaa asua jonkun luona ku on tarpeeksi valmistautunut olemaan...? Varsinkin kun tämä olisi ainoa keino päästä näin halvalla amerikkaan, tietysti ottaen senkin huomioon että pidän lapsista ja olen ollut 2kk siellä serkun lasta hoitamassa kerran aikaisemmin..(laittomasti kylläkin ja nyt menisin järjestön kautta.) Kiitos vastauksista!
niin kai sen jokainen vahan erilailla kokee etta onko se rankkaa vai ei.ja sittenhan sen vasta omalta kohdaltasi tiedat kun olet kokeillut sita itse.enka ma nyt kennellekkaan sano etta ei kannata lahtee au pairiks kyllahan se ihmista kasvattaa ja kylla mullakin taalla niita hyvia kokemuksia on ollu mutta sita vaan just etta sen perheen kanssa kannattaa olla aika tarkkana etta ei ihan mihin tahansa perheeseen lahde.
enka makaan nyt ihan kokematon ollu kun tanne lahin vaan olen kylla paljon hoidellu lapsia ja ammattini puolesta olen lapsipainotteisella alalla ja myos ulkomailla olosta oli kokemusta pidemmastakin ajasta.
mutta mulla ainakin on melko paljon hommaa taal ja joskus tuntuu etta on tosiaan ainut joka taalla mitaan tekee ja muutenkin valilla tuntuu olevan liikaa vastuutta ja multa vaaditaan enemma kun keltaan muulta tassa perheessa.
mutta en ma sita sano etta eiko tata aikaa kestas kai sita nyt mita vaan kestaa jos pakko on..mutta oikeestaan sen tietaa vasta sitten kun tosiaan itse on kokeillu.ja mulle ainakin aika rankkaa ollu asua toisen perheessa ja yrittaa sopeutua perheen tapoihin jne..mutta tosiaan jokaisellehan taa on erilainen kokemus ja kylla silti kokemuksena upea!etta ei sita nyt kannata omaa lahtoaan peruuttaa sen takia etta joidenkin au pair kokemukset on ollu huonoja!!
juu, ite oon ollu kaks kertaa norjassa au pairina ja tykkäsin todella paljon!!! eka perhe oli kyllä vähän peestä, minä kun joutuin tekeen tosi paljon hommia, mut silti tykkäsin, olin siellä puoli vuotta. toinen perhe oli tosi kiva, mut sillon olin vaan kaks ja puoli kk:tta. tulin pois perhe asioiden takia. lähtisin uudestaanki, joko norjaan tai lontooseen, mutta nyt on vaavi tulossa, että saan unohtaa au pair hommat kokonaan. mutta oon onnellinen, että kävin.
Ja siitakin viela, etta missa tyossa sitten ei olisi rankkaa?
Itselta loytyy vain parin vuoden tyokokemus ennen tata, mutta sina aikana tuli tehtya hommia sielta sun taalta ja tama on kylla sielta parhaimmasta paasta. En sanoisi etta tama on taysin helppoa, mutta mieluummin tama kuin automaattihihnalla painamassa nappia ja seisomassa putkeen 10 tuntia paivassa kolmella kymmenen minuutin tauolla.
Mutta, kuten edella sanottua, mielipiteensa kullakin, ja tama on minun.
Mä oon amerikassa ollut nyt kolme kuukautta enkä voi väittää tän olevan mitenkään kovin rankkaa. Rankinta mulle on varmaankin alottaa työt aamulla 5.45 mutta kyllä senkin kanssa pärjäilee ihan hyvin. Tiedän että oon onnellinen koska mulla on tosi hyvä perhe, illat ja viikonloput vapaat, aina auto käytössä yms mutta haluisin vaan sanoa että on niitä hyviäkin kokemuksia.
Tosiaan oon ollu vasta kolme kuukautta mutta vielä ainakin tuntuu vahvasti siltä ettei mulla oo mitään syytä jättää vuotta kesken tai että tää ois liian pitkä aika. Mä oon kyllä ollu aiemminkin ulkomailla itekseni vaihto-oppilaana kuukauden, kielikursilla 3 viikkoa ja Ruotsissa töissä reilut 2 kuukautta. En siltikään kyllä kieltäis ketään lähtemästä vuodeks heti alkuun.
Ja sitten vielä että kun amerikkaan lähtee järjestön kautta on kyllä kaikki sopimukset yms automaattisesti kunnossa, kannattaa vaan tosiaan olla tarkka perheen valinnan kanssa eikä lähteä ensimmäiseen joka kyselee jos epäilyttää että millanen perhe se on.