Politiikka voi tuottaa yllätyksiä...

Lehdessä olikin juttua keskustan prosenteista. Siinä huomautettiin, että galluptulokset eivät koskaan vastaa äänestystuloksia ja pitää myös ottaa virhemarginaali huomioon. Jokaisen nyt "ison" puolueen vaaliprosentit tulevat "vanhan perinteen" mukaan olemaan huomattavasti pienemmät kuin gallupien kannatusprosentit.

Ahtisaaren nousu presidentiksi oli helppo ennustaa gallupien ja SDP:n jäsenvaalin pohjalta. Hänen suosionsa perustui mielestäni eniten Namibian rauhanvälitysaikoihin 1970- ja 1980-luvuilla. Yleisesti huonon itsetunnon omaavia suomalaisia lämmitti, kun uutisissa kerrottiin maanmiehemme kääntävän toisella puolen maapalloa historiaa. Yllättävämpää oli Rehnin nousu Ahtisaaren uhkaajaksi. Siinäkin medialla oli suuri rooli, kuten totesit.

Kannatuskuplista suurinta on pitänyt hallussaan ehkä kuitenkin Riitta Uosukainen, mutta äkkiä se kyllä puhkesikin. Kannatus taisi nousta keskitasolta huipulle ja sieltä alas vain noin kolmessa kuukaudessa. Vaalitentit sen romahduksen aiheuttivat.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ahtisaaren nousu presidentiksi oli helppo ennustaa gallupien ja SDP:n jäsenvaalin pohjalta. Hänen suosionsa perustui mielestäni eniten Namibian rauhanvälitysaikoihin 1970- ja 1980-luvuilla. Yleisesti huonon itsetunnon omaavia suomalaisia lämmitti, kun uutisissa kerrottiin maanmiehemme kääntävän toisella puolen maapalloa historiaa. Yllättävämpää oli Rehnin nousu Ahtisaaren uhkaajaksi. Siinäkin medialla oli suuri rooli, kuten totesit.

Kannatuskuplista suurinta on pitänyt hallussaan ehkä kuitenkin Riitta Uosukainen, mutta äkkiä se kyllä puhkesikin. Kannatus taisi nousta keskitasolta huipulle ja sieltä alas vain noin kolmessa kuukaudessa. Vaalitentit sen romahduksen aiheuttivat.

Lue lisää

Tuo 1994 jäsenvaali SDP:n ehdokkaasta oli hauska koska siinähän sai äänestää kuka vaan SDP:n ulkopuolinenkin henkilö. Niin taisivat tosin olla muidenkin puolueiden esivaalit tuolloin.

Mikäli demareiden esivaali olisi ollut ainoastaan piirijärjestöjen ns.sisäinen valinta niin Sorsa olisi valittu ehdokkaaksi. Se olisiko Kalevi päässyt toiselle kierrokselle lainkaan ja jos olisi, kuinka olisi pärjännyt Elisabethia vastaan on toteutumatonta historiaa mutta onhan sitä hauskaa spekuloida.

aito-arska kirjoitti:

Tuo 1994 jäsenvaali SDP:n ehdokkaasta oli hauska koska siinähän sai äänestää kuka vaan SDP:n ulkopuolinenkin henkilö. Niin taisivat tosin olla muidenkin puolueiden esivaalit tuolloin.

Mikäli demareiden esivaali olisi ollut ainoastaan piirijärjestöjen ns.sisäinen valinta niin Sorsa olisi valittu ehdokkaaksi. Se olisiko Kalevi päässyt toiselle kierrokselle lainkaan ja jos olisi, kuinka olisi pärjännyt Elisabethia vastaan on toteutumatonta historiaa mutta onhan sitä hauskaa spekuloida.

Lue lisää

Pidän luultavana, että jos Sorsa olisi valittu demareiden presidenttiehdokkaaksi, vaalin luonne olisi muuttunut täysin. Vanhat kiistakumppanit Sorsa ja Väyrynen olisivat ottaneet yhteen verissä päin ja yltäneet toiselle kierrokselle Rehnin jäädessä syrjään. Toisellakaan kierroksella ei olisi käyty mitään leppoisia Tuttu Juttu -kisailuja.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Pidän luultavana, että jos Sorsa olisi valittu demareiden presidenttiehdokkaaksi, vaalin luonne olisi muuttunut täysin. Vanhat kiistakumppanit Sorsa ja Väyrynen olisivat ottaneet yhteen verissä päin ja yltäneet toiselle kierrokselle Rehnin jäädessä syrjään. Toisellakaan kierroksella ei olisi käyty mitään leppoisia Tuttu Juttu -kisailuja.

Lue lisää

Totta. Ahtisaaren valinta oli ensimmäinen median tarpeiden mukaan viritetty vaalitaisto, jossa todellakin viihteellisiin TV visailuihin osallistumalla sai enemmän ääniä kuin asiakeskusteluissa pärjäämällä. Etenkin toisella kierroksella.

Ensimmäisinä puhtaasti kansanvaaleina nuo1994 vaalit olivat myös sikäli erikoiset, että Keskustalla oli ensimmäisellä kierroksella peräti kolme ehdokasta, kun Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski osallistuivat vaaliin kannatusyhdistysten ehdokkaina. Siinä meni Väyrysen mahdollisuus, oma puolue oli hajallaan. Tuo avoin esivaali myös pudotti Kokoomuksen kovimman ehdokkaan, Pertti Salolaisen, kun Helsingissä äänestettiin ahkerasti (siis puolueen ulkopuoliset) Ilaskiveä, joka muualla maassa lähes täysin tuntematon, ja pärjäsi TV-esiintymisissään todella heikosti. Niinpä Rehn nousi yllättäen kakkoskierrokselle.

Perinteisellä puoluepukareiden valitsemilla ehdokkailla oltaisiin menty Sorsan, Väyrysen ja Salolaisen kisaan, mutta kansa tahtoi avoimissa esivaaleissa muuta, ja lopputulema on sitten sitä toteutunutta historiaa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Pidän luultavana, että jos Sorsa olisi valittu demareiden presidenttiehdokkaaksi, vaalin luonne olisi muuttunut täysin. Vanhat kiistakumppanit Sorsa ja Väyrynen olisivat ottaneet yhteen verissä päin ja yltäneet toiselle kierrokselle Rehnin jäädessä syrjään. Toisellakaan kierroksella ei olisi käyty mitään leppoisia Tuttu Juttu -kisailuja.

Lue lisää

Ensimmäiset "amerikkalaistyyppiset" vaalit, 1994-vaaleista sanottiin. Ehkä sillä tarkoitettiin näitä esivaaleja mutta myös pienimuotoinen loanheitto alkoi heräillä.

Esimerkiksi Simo Rantalainen kysyi HPR-ohjelmassa Ahtisaarelta onko hän virtsannut alleen lentokoneen istuimelle kuten huhutaan. Samassa lähetyksessä amerikkalaisvaalityylisesti toi pikkuvauvan ehdokkaan pussattavaksi.

Voisiko joku kuvitella, että ehdokas-Kekkosta olisi kohdeltu samalla tavalla?

Noinhan se on kirjoitti:

Totta. Ahtisaaren valinta oli ensimmäinen median tarpeiden mukaan viritetty vaalitaisto, jossa todellakin viihteellisiin TV visailuihin osallistumalla sai enemmän ääniä kuin asiakeskusteluissa pärjäämällä. Etenkin toisella kierroksella.

Ensimmäisinä puhtaasti kansanvaaleina nuo1994 vaalit olivat myös sikäli erikoiset, että Keskustalla oli ensimmäisellä kierroksella peräti kolme ehdokasta, kun Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski osallistuivat vaaliin kannatusyhdistysten ehdokkaina. Siinä meni Väyrysen mahdollisuus, oma puolue oli hajallaan. Tuo avoin esivaali myös pudotti Kokoomuksen kovimman ehdokkaan, Pertti Salolaisen, kun Helsingissä äänestettiin ahkerasti (siis puolueen ulkopuoliset) Ilaskiveä, joka muualla maassa lähes täysin tuntematon, ja pärjäsi TV-esiintymisissään todella heikosti. Niinpä Rehn nousi yllättäen kakkoskierrokselle.

Perinteisellä puoluepukareiden valitsemilla ehdokkailla oltaisiin menty Sorsan, Väyrysen ja Salolaisen kisaan, mutta kansa tahtoi avoimissa esivaaleissa muuta, ja lopputulema on sitten sitä toteutunutta historiaa.

Lue lisää

Olivatko muuten nämä vuoden 1994 vaalit ensimmäiset, joissa Erkko-konsernin toimittajat penkoivat läpi presidenttiehdokkaiden roskapussitkin ja sitten kirjasivat löydöksensä lehteen? :D

aito-arska kirjoitti:

Ensimmäiset "amerikkalaistyyppiset" vaalit, 1994-vaaleista sanottiin. Ehkä sillä tarkoitettiin näitä esivaaleja mutta myös pienimuotoinen loanheitto alkoi heräillä.

Esimerkiksi Simo Rantalainen kysyi HPR-ohjelmassa Ahtisaarelta onko hän virtsannut alleen lentokoneen istuimelle kuten huhutaan. Samassa lähetyksessä amerikkalaisvaalityylisesti toi pikkuvauvan ehdokkaan pussattavaksi.

Voisiko joku kuvitella, että ehdokas-Kekkosta olisi kohdeltu samalla tavalla?

Lue lisää

Kyllä myös ehdokas Kekkosta kohdeltiin huonosti. Samaa teki vastaavasti ehdokas Kekkonen vastapuolelle.

Siis 1950 ja 1956 vaaleissa. 1962 Kekkosella oli jo kättä pidempää lyödä hajalle koko vastapuoli.

Mediapeliinhän Väyrynenkin vetosi 1994 vaalien tuloksen selittäjänä. Oliko Väyrynen siis Arskan mielestä oikeassa?

Parlamentin valitsemaan pääministeriin meillä siirryttiin kylläkin vasta vuonna 2000 perustuslakiuudistuksen myötä. Pääministerin valta ei lisääntynyt vielä Ahtisaaren aikanakaan, jolloin kahden lautasen kiistat olivat suurimmillaan. Koivisto puolestaan ei sulattanut edes sitä, että eduskuntapuolueet olisivat keskustelematta hänen kanssaan sopineet keskinäisestä hallitusyhteistyöstään.

Koivisto tyri monessa asiassa. Kansalle kalleimmaksi kävi hänen talousoppinsa. Vahvan markan takuumiehenä Manu sai aikaan satojatuhansia työttömiä ja muuta taloudellista kärsimystä. Koivisto ei kunnioittanut vaalituloksia, vaan nimitti hallitukset (etenkin Sorsan ja Holkerin) aivan omien aivoitustensa pohjalta, siinä mielessä ei voida puhua demokratian lisäämisestä. Ainoa uudistus oli, ettei presidentti enää hajottanut hallituksia tuon tuosta. Baltian itsenäistymisen kanssa Koivisto tyri niinikään perinpohjaisesti, onneksi silloinen pääministeri pelasti suomalaisten kasvot keksimällä tunnustusprosessiin kiertotien. Koivisto oli pelkkä Kremlin marionetti tuossa kysymyksessä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Parlamentin valitsemaan pääministeriin meillä siirryttiin kylläkin vasta vuonna 2000 perustuslakiuudistuksen myötä. Pääministerin valta ei lisääntynyt vielä Ahtisaaren aikanakaan, jolloin kahden lautasen kiistat olivat suurimmillaan. Koivisto puolestaan ei sulattanut edes sitä, että eduskuntapuolueet olisivat keskustelematta hänen kanssaan sopineet keskinäisestä hallitusyhteistyöstään.

Lue lisää

Tarkoitatko tätä:
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/05/kassakaappisopimus.html

aito-arska kirjoitti:

Tarkoitatko tätä:
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/05/kassakaappisopimus.html

Lue lisää

Sitäpä juuri.

Manusta kirjoitti:

Koivisto tyri monessa asiassa. Kansalle kalleimmaksi kävi hänen talousoppinsa. Vahvan markan takuumiehenä Manu sai aikaan satojatuhansia työttömiä ja muuta taloudellista kärsimystä. Koivisto ei kunnioittanut vaalituloksia, vaan nimitti hallitukset (etenkin Sorsan ja Holkerin) aivan omien aivoitustensa pohjalta, siinä mielessä ei voida puhua demokratian lisäämisestä. Ainoa uudistus oli, ettei presidentti enää hajottanut hallituksia tuon tuosta. Baltian itsenäistymisen kanssa Koivisto tyri niinikään perinpohjaisesti, onneksi silloinen pääministeri pelasti suomalaisten kasvot keksimällä tunnustusprosessiin kiertotien. Koivisto oli pelkkä Kremlin marionetti tuossa kysymyksessä.

Lue lisää

Manuhan olisi voinut asettua ehdokkaaksi myös 1994, muttei halunnut koska halusi kunnioittaa juuri voimaan tullutta lakia joka rajoitti presidenttikaudet kahteen. Koivisto halusi muutenkin toteuttaa hallintaansa enemmän parlamentaarisin keinoin kuin "myllykirjeiden" avulla.

Manu oli hyvä kirjoitti:

Manuhan olisi voinut asettua ehdokkaaksi myös 1994, muttei halunnut koska halusi kunnioittaa juuri voimaan tullutta lakia joka rajoitti presidenttikaudet kahteen. Koivisto halusi muutenkin toteuttaa hallintaansa enemmän parlamentaarisin keinoin kuin "myllykirjeiden" avulla.

Lue lisää

Totta. Koivisto käytti valtaansa eri tavalla kuin Kekkonen, mutta käytti sitä kuitenkin. ja ikävä kyllä heikoin tuloksin, kuten edellä on sanottu. Ei se poista Koiviston epäonnistumista tärkeissä kysymyksissä, ettei hän ollut samanlaisten keinojen käyttäjä kuin Kekkonen.

Totta, mutta... kirjoitti:

Totta. Koivisto käytti valtaansa eri tavalla kuin Kekkonen, mutta käytti sitä kuitenkin. ja ikävä kyllä heikoin tuloksin, kuten edellä on sanottu. Ei se poista Koiviston epäonnistumista tärkeissä kysymyksissä, ettei hän ollut samanlaisten keinojen käyttäjä kuin Kekkonen.

Lue lisää

Ai niin, Mauno Koivisto ei tilannut Yöpakkasia tai Noottikriisiä kuten Savupirtin Poika teki. Hän ei pelotellut kansaa Neuvostoliitolla ja ottanut samalla runsaasti rupla-avustusta, tosin useissa valuutoissa ja tunkenut nokkaansa joka ikiseen asiaan.

Hänen siis Urho Kekkosen lähipiiri oli tosi tuhoisa, Olavi J. Mattila ajoi kaksi kovaa suomalaista yritystä lähes konkurssin partaalle, Valmetin ja Enson. Repo-Radio oli mitä puhtain Urho Kekkosen luomus ja sen johtaja Eino S. Repo oli mitä puhtain kekkoslainen stalinisti, puolue Maalaisliitto/SKDL/Kepu/ stalinisti.

Rahamarkkinat oli pakko avata, siis säännöstely piti monessa mielessä lopettaa. Joissakin valtioissa on yritetty markkinoiden avaamista ja säännöstelyn lopettamista vähitellen ja se ei ole onnistunut missään kovin hyvin, ei edes Neuvostoliitossa.

Kenenkään vastuullisen tarkoitus ei ollut Vahva Markka, vaan vakaa markka. Vahva markka on devalvaatiomiesten haukkuma-, ja pilkkanimi sille politiikalle, jonka tarkoitus oli saada inflaatio-devalvaatio kierre poikii ja Suomi kestävälle kasvu-uralle. Suomi kulki devalvaatiosta devalvaatioon korkean inflaation saattelemana. Devalvaatio korjasi aina vientiteollisuuden edut ja varsinaisen devalvaation hyödyn puunjalostusteollisuus laski kantohintoihin ja vähän päästä oli jälleen devalvoitava.

Ensimmäisessä Liinamaa sopimuksessa tulivat voimaa palkka- ja hintasulku koko laajuudessaan. Tästä voimme alkaa ajan laskun kohti vakaata valuuttaa, vai mitä.

Neuvostoliiton, sen ikuisen, Väyrysen mukaan, "muuttuminen" ja ennen kaikkea kahdenvälisen kaupan romahdus, jota lisäsi vielä öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea lasku aiheutti Suomelle valtavia vaikeuksia. Neuvostoliitosta ei löytynyt tuotavaa, he olivat valmiit "ostamaan" meidän tuotteitamme, mutta eivät olleet valmiit maksamaan edes korkoja bilateraalisen 900 miljoonan euron ylityksestä, ei sitten millään. Suomi joutui lainaamaan rahaa länsimarkkinoilta ja korot olivat kasvaneet jo liian suuriksi kansantalouden kantaa.

Mauno Koivisto kävi kaksi kertaa neuvottelemasta tästä kestämättömästä tilanteesta, mutta venäl, anteeksi neuvostoihmiset eivät suostuneet maksamaan korkoja, vaan käskivät suomalaiset ostamaan venä, siis neuvostovalmisteisia tuotteita. Olisihan heillä ollut hyviäkin, mutta he myivät nämä länsimarkkinoille ja saivat VALUUTTAA. Tilanne oli muodostumassa kestämättömäksi suurista ponnisteluista huolimatta. Muistaakseni, korjatkaan jos muistan väärin, niin Libyalaista öljyä Neste välitti kolmansiin maihin ja tämä laskettiin neuvostovienniksi Suomeen. Tämä toimi aluksi, mutta sitten kun öljyn maalimanmarkkinahinta laski kävi tämäkin "pisnes" hyvin, hyvin tappoilliseksi.
Tässä vaiheessa Paavo Väyrynen hyökkäsi TV:ssä täysin törkeästi Valtiojohtoa vaataan, vaikka tiesi aivan varmasti tilanteen, hän piirsi käyrän ja sanoi, että kauppa tulee pienenemään ja kauppaa pitää lisätä! Voiko tämän kelmimmin enää vastuullisessa asemassa oleva tehdä? Ei edes kepulainen.

Miten Paavo Väyrynen olisi lisännyt kauppaa? Lisää vientiä Neuvostoliittoon velaksi ja rahat siihen länsimaiden kovan rahan markkinoilta, vai miten. Nyt hän törkeästi valehtelee, että hän sen huomasi jne. Väyrynen on Väyrynen, täysin moraaliton henkilö.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Parlamentin valitsemaan pääministeriin meillä siirryttiin kylläkin vasta vuonna 2000 perustuslakiuudistuksen myötä. Pääministerin valta ei lisääntynyt vielä Ahtisaaren aikanakaan, jolloin kahden lautasen kiistat olivat suurimmillaan. Koivisto puolestaan ei sulattanut edes sitä, että eduskuntapuolueet olisivat keskustelematta hänen kanssaan sopineet keskinäisestä hallitusyhteistyöstään.

Lue lisää

Pääministerin ja hallituksen valta kasvoi selvästi Koiviston aikana hänen edeltäjäänsä verrattuna. Ei kertarysäyksellä mutta vähin erin. Demarit ovat kunnioittaneet aina enemmän kansanvaltaa kuin yksinvaltaa eivätkä ole huudelleet vahvan presidentin perään toisin kuin on ollut laita Kepussa.

Koivisto käytti valtaoikeuksiaan ns. kassakaappisopimuksen jälkeen, kun havaitsi, että hänet aioittiiin sivuuttaa kokonaan, vaikka perustuslaissa oli tuolloin selvät normit presidentin osuudesta. Saattaa olla, että Koiviston vaikuttimena oli myös toimia kansanvallan puolesta puoluevaltaa vastaan. Kepun, Kokoomuksen ja RKP:n sopimus oli nimittäin salainen ja ennen vaaleja solmittu. Salainen sopimus tarkoitti sitä, että se haluttiin salata äänestäjiltä. Kyse oli siis petoksesta äänestäjiä kohtaan ja kansanvallan häpäisystä. Koivisto toimi asiassa ryhdikkäästi.

Totta, mutta... kirjoitti:

Totta. Koivisto käytti valtaansa eri tavalla kuin Kekkonen, mutta käytti sitä kuitenkin. ja ikävä kyllä heikoin tuloksin, kuten edellä on sanottu. Ei se poista Koiviston epäonnistumista tärkeissä kysymyksissä, ettei hän ollut samanlaisten keinojen käyttäjä kuin Kekkonen.

Lue lisää

Koiviston tuloksethan olivat loistavia kaikkein tärkeimmissä asioissa. Ne olivat Suomen johdattaminen kohti kansanvaltaista parlamentarismia, YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-sopimuksen edistäminen. Ei kai yhdeltä presidentiltä voi enää enempää vaatia. Näi merkittäviin tekoihin harva presidenteistämme on pystynyt.

MPP kirjoitti:

Koiviston tuloksethan olivat loistavia kaikkein tärkeimmissä asioissa. Ne olivat Suomen johdattaminen kohti kansanvaltaista parlamentarismia, YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-sopimuksen edistäminen. Ei kai yhdeltä presidentiltä voi enää enempää vaatia. Näi merkittäviin tekoihin harva presidenteistämme on pystynyt.

Lue lisää

Koivisto ei Suomea mihinkään kansainväliseen parlamentarismiin johdattanut, hän nimitti hallituksen muodostajan aivan omien intressiensä mukaan, ja ohjasi hallituksen toimintaa vahvasti, Suurin muutos oli siinä, että hän ohjasi hallituksiaan salaa, kansan selän takana, kun Kekkonen käytti julkisuutta hyväkseen. Toinen muutos oli hallitusten hajottamisesta luopuminen, se luettakoon Koivistolle ansioksi.

YYA sopimuksen purkamisessa ja Pariisin rauhansopimuksen ehtojen irtisanomisessa Koivisto toimi hyvin, tosin kuka tahansa olisi presidenttinä tehnyt saman.

Talouspolitiikassa Koivisto ampui harhaan, hänen näkökulmansa oli keskuspankkimiehen, ei poliittisen johtajan, hän ei ymmärtänyt kansantaloudesta vaikka rahataloudesta jotain ymmärsikin.

MPP kirjoitti:

Pääministerin ja hallituksen valta kasvoi selvästi Koiviston aikana hänen edeltäjäänsä verrattuna. Ei kertarysäyksellä mutta vähin erin. Demarit ovat kunnioittaneet aina enemmän kansanvaltaa kuin yksinvaltaa eivätkä ole huudelleet vahvan presidentin perään toisin kuin on ollut laita Kepussa.

Koivisto käytti valtaoikeuksiaan ns. kassakaappisopimuksen jälkeen, kun havaitsi, että hänet aioittiiin sivuuttaa kokonaan, vaikka perustuslaissa oli tuolloin selvät normit presidentin osuudesta. Saattaa olla, että Koiviston vaikuttimena oli myös toimia kansanvallan puolesta puoluevaltaa vastaan. Kepun, Kokoomuksen ja RKP:n sopimus oli nimittäin salainen ja ennen vaaleja solmittu. Salainen sopimus tarkoitti sitä, että se haluttiin salata äänestäjiltä. Kyse oli siis petoksesta äänestäjiä kohtaan ja kansanvallan häpäisystä. Koivisto toimi asiassa ryhdikkäästi.

Lue lisää

Koivisto käytti valtaoikeuksiaan hallituksen nimittämisissä myös vuosina 1982 ja 1983. Ei vuosi 1987 perustuslaillisessa mielessä noissa kahdesta aiemmasta kerrasta eronnut. Esimerkiksi Koivisto vaikutti ratkaisevasti siihen, että keskusta ja demarit ottivat vuonna 1983 SMP:n mukaan hallitukseen ja vastaavasti jättivät kokoomuksen edelleen oppositioon.

Oma vastaukseni nimimerkille "Manu oli hyvä" liittyi hänen kommenttiinsa, jossa annettiin ymmärtää, että meillä siirryttiin parlamentin valitsemaan hallitukseen jo Koiviston aikana ja että jopa presidentin valtaa olisi kavennettu hänen presidenttikaudellaan.

Sinä lähtenet siitä, kuinka Koivisto käytti valtamahdollisuuksiaan käytännössä. Koivisto pysyi Kekkosta enemmän päivänpolitiikan ulkopuolella, mutta omat pimeät hetkensä hänelläkin oli. Esimerkiksi silloin, kun Koivisto siirsi arkipyhien palauttamista koskevan eduskunnan päätöksen voimaantuloa viidellä vuodella eteenpäin yhdellä asetukseen tekemällään mustekynämerkinnällä.

osmium1 kirjoitti:

Ai niin, Mauno Koivisto ei tilannut Yöpakkasia tai Noottikriisiä kuten Savupirtin Poika teki. Hän ei pelotellut kansaa Neuvostoliitolla ja ottanut samalla runsaasti rupla-avustusta, tosin useissa valuutoissa ja tunkenut nokkaansa joka ikiseen asiaan.

Hänen siis Urho Kekkosen lähipiiri oli tosi tuhoisa, Olavi J. Mattila ajoi kaksi kovaa suomalaista yritystä lähes konkurssin partaalle, Valmetin ja Enson. Repo-Radio oli mitä puhtain Urho Kekkosen luomus ja sen johtaja Eino S. Repo oli mitä puhtain kekkoslainen stalinisti, puolue Maalaisliitto/SKDL/Kepu/ stalinisti.

Rahamarkkinat oli pakko avata, siis säännöstely piti monessa mielessä lopettaa. Joissakin valtioissa on yritetty markkinoiden avaamista ja säännöstelyn lopettamista vähitellen ja se ei ole onnistunut missään kovin hyvin, ei edes Neuvostoliitossa.

Kenenkään vastuullisen tarkoitus ei ollut Vahva Markka, vaan vakaa markka. Vahva markka on devalvaatiomiesten haukkuma-, ja pilkkanimi sille politiikalle, jonka tarkoitus oli saada inflaatio-devalvaatio kierre poikii ja Suomi kestävälle kasvu-uralle. Suomi kulki devalvaatiosta devalvaatioon korkean inflaation saattelemana. Devalvaatio korjasi aina vientiteollisuuden edut ja varsinaisen devalvaation hyödyn puunjalostusteollisuus laski kantohintoihin ja vähän päästä oli jälleen devalvoitava.

Ensimmäisessä Liinamaa sopimuksessa tulivat voimaa palkka- ja hintasulku koko laajuudessaan. Tästä voimme alkaa ajan laskun kohti vakaata valuuttaa, vai mitä.

Neuvostoliiton, sen ikuisen, Väyrysen mukaan, "muuttuminen" ja ennen kaikkea kahdenvälisen kaupan romahdus, jota lisäsi vielä öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea lasku aiheutti Suomelle valtavia vaikeuksia. Neuvostoliitosta ei löytynyt tuotavaa, he olivat valmiit "ostamaan" meidän tuotteitamme, mutta eivät olleet valmiit maksamaan edes korkoja bilateraalisen 900 miljoonan euron ylityksestä, ei sitten millään. Suomi joutui lainaamaan rahaa länsimarkkinoilta ja korot olivat kasvaneet jo liian suuriksi kansantalouden kantaa.

Mauno Koivisto kävi kaksi kertaa neuvottelemasta tästä kestämättömästä tilanteesta, mutta venäl, anteeksi neuvostoihmiset eivät suostuneet maksamaan korkoja, vaan käskivät suomalaiset ostamaan venä, siis neuvostovalmisteisia tuotteita. Olisihan heillä ollut hyviäkin, mutta he myivät nämä länsimarkkinoille ja saivat VALUUTTAA. Tilanne oli muodostumassa kestämättömäksi suurista ponnisteluista huolimatta. Muistaakseni, korjatkaan jos muistan väärin, niin Libyalaista öljyä Neste välitti kolmansiin maihin ja tämä laskettiin neuvostovienniksi Suomeen. Tämä toimi aluksi, mutta sitten kun öljyn maalimanmarkkinahinta laski kävi tämäkin "pisnes" hyvin, hyvin tappoilliseksi.
Tässä vaiheessa Paavo Väyrynen hyökkäsi TV:ssä täysin törkeästi Valtiojohtoa vaataan, vaikka tiesi aivan varmasti tilanteen, hän piirsi käyrän ja sanoi, että kauppa tulee pienenemään ja kauppaa pitää lisätä! Voiko tämän kelmimmin enää vastuullisessa asemassa oleva tehdä? Ei edes kepulainen.

Miten Paavo Väyrynen olisi lisännyt kauppaa? Lisää vientiä Neuvostoliittoon velaksi ja rahat siihen länsimaiden kovan rahan markkinoilta, vai miten. Nyt hän törkeästi valehtelee, että hän sen huomasi jne. Väyrynen on Väyrynen, täysin moraaliton henkilö.

Lue lisää

Kylläpä tunnet hyvin historian ja hyvin kirjoitat noista asioista! Minulla ei ole tuohon mitään lisättävää eikä siitä mitään pois otettavaa. Samoin näkyy asian nähneen myös toinen historian tuntija, MPP. Ei ihme, että olet minuksi joutunut tuon sekopollan silmissä. No, hänen avauksensa varmaan pian poistetaan palstalta, kuten aina kaikki muukin hänen sairaan mielensä tuottama.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Koivisto käytti valtaoikeuksiaan hallituksen nimittämisissä myös vuosina 1982 ja 1983. Ei vuosi 1987 perustuslaillisessa mielessä noissa kahdesta aiemmasta kerrasta eronnut. Esimerkiksi Koivisto vaikutti ratkaisevasti siihen, että keskusta ja demarit ottivat vuonna 1983 SMP:n mukaan hallitukseen ja vastaavasti jättivät kokoomuksen edelleen oppositioon.

Oma vastaukseni nimimerkille "Manu oli hyvä" liittyi hänen kommenttiinsa, jossa annettiin ymmärtää, että meillä siirryttiin parlamentin valitsemaan hallitukseen jo Koiviston aikana ja että jopa presidentin valtaa olisi kavennettu hänen presidenttikaudellaan.

Sinä lähtenet siitä, kuinka Koivisto käytti valtamahdollisuuksiaan käytännössä. Koivisto pysyi Kekkosta enemmän päivänpolitiikan ulkopuolella, mutta omat pimeät hetkensä hänelläkin oli. Esimerkiksi silloin, kun Koivisto siirsi arkipyhien palauttamista koskevan eduskunnan päätöksen voimaantuloa viidellä vuodella eteenpäin yhdellä asetukseen tekemällään mustekynämerkinnällä.

Lue lisää

Vuoden 1983 vaaleihin mentiin SDP:n valmiiksi linjaamalla hallituskaavailulla. Sen ytimen tiivisti Erkki Liikanen (silloinen puoluesihteeri) jo ennen vaaleja näin: "Tässä maassa ei ole ollut eikä tule SDP-kokoomus-hallitusta”. Takana oli Mauno Koiviston lupaus demareille pitää Kokoomus edelleen sivussa hallituksesta. Tämä olikin Koiviston toimintatapa. Hän veteli naruja kansalaisilta piilossa. Siinä missä Kekkonen huseerasi avoimesti omat ambitionsa näyttäen, Koivisto toimi näennäis-parlamentaarisesti, mutta todellisuudessa johti hallitusten nimittämistä yhtä härskisti kuin Kekkonen.

Demarit eivät huudelleen vahvan presidentin perään, koska heillä oli oma mies vahvana presidenttinä valvomassa demarien valtaa.

1987 vaalien jälkeen Kokoomusta ei voinut enää sivuuttaa, ja hallituskipeydessään Suominen paljasti sen kassakaappisopimuksen, jonka pohjalta piti muodostaa porvarihallitus. Niinpä Koivisto käytti valtaansa sosialidemokrattien kautta, ja nimesi Holkerin hallituksen muodostajaksi ja sittemmin pääminsiteriksi. Näin siis Koivisto oli aivan ratkaisevassa asemassa hallitusta muodostettaessa, ei suinkaan parlamentti.

osmium1 kirjoitti:

Ai niin, Mauno Koivisto ei tilannut Yöpakkasia tai Noottikriisiä kuten Savupirtin Poika teki. Hän ei pelotellut kansaa Neuvostoliitolla ja ottanut samalla runsaasti rupla-avustusta, tosin useissa valuutoissa ja tunkenut nokkaansa joka ikiseen asiaan.

Hänen siis Urho Kekkosen lähipiiri oli tosi tuhoisa, Olavi J. Mattila ajoi kaksi kovaa suomalaista yritystä lähes konkurssin partaalle, Valmetin ja Enson. Repo-Radio oli mitä puhtain Urho Kekkosen luomus ja sen johtaja Eino S. Repo oli mitä puhtain kekkoslainen stalinisti, puolue Maalaisliitto/SKDL/Kepu/ stalinisti.

Rahamarkkinat oli pakko avata, siis säännöstely piti monessa mielessä lopettaa. Joissakin valtioissa on yritetty markkinoiden avaamista ja säännöstelyn lopettamista vähitellen ja se ei ole onnistunut missään kovin hyvin, ei edes Neuvostoliitossa.

Kenenkään vastuullisen tarkoitus ei ollut Vahva Markka, vaan vakaa markka. Vahva markka on devalvaatiomiesten haukkuma-, ja pilkkanimi sille politiikalle, jonka tarkoitus oli saada inflaatio-devalvaatio kierre poikii ja Suomi kestävälle kasvu-uralle. Suomi kulki devalvaatiosta devalvaatioon korkean inflaation saattelemana. Devalvaatio korjasi aina vientiteollisuuden edut ja varsinaisen devalvaation hyödyn puunjalostusteollisuus laski kantohintoihin ja vähän päästä oli jälleen devalvoitava.

Ensimmäisessä Liinamaa sopimuksessa tulivat voimaa palkka- ja hintasulku koko laajuudessaan. Tästä voimme alkaa ajan laskun kohti vakaata valuuttaa, vai mitä.

Neuvostoliiton, sen ikuisen, Väyrysen mukaan, "muuttuminen" ja ennen kaikkea kahdenvälisen kaupan romahdus, jota lisäsi vielä öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea lasku aiheutti Suomelle valtavia vaikeuksia. Neuvostoliitosta ei löytynyt tuotavaa, he olivat valmiit "ostamaan" meidän tuotteitamme, mutta eivät olleet valmiit maksamaan edes korkoja bilateraalisen 900 miljoonan euron ylityksestä, ei sitten millään. Suomi joutui lainaamaan rahaa länsimarkkinoilta ja korot olivat kasvaneet jo liian suuriksi kansantalouden kantaa.

Mauno Koivisto kävi kaksi kertaa neuvottelemasta tästä kestämättömästä tilanteesta, mutta venäl, anteeksi neuvostoihmiset eivät suostuneet maksamaan korkoja, vaan käskivät suomalaiset ostamaan venä, siis neuvostovalmisteisia tuotteita. Olisihan heillä ollut hyviäkin, mutta he myivät nämä länsimarkkinoille ja saivat VALUUTTAA. Tilanne oli muodostumassa kestämättömäksi suurista ponnisteluista huolimatta. Muistaakseni, korjatkaan jos muistan väärin, niin Libyalaista öljyä Neste välitti kolmansiin maihin ja tämä laskettiin neuvostovienniksi Suomeen. Tämä toimi aluksi, mutta sitten kun öljyn maalimanmarkkinahinta laski kävi tämäkin "pisnes" hyvin, hyvin tappoilliseksi.
Tässä vaiheessa Paavo Väyrynen hyökkäsi TV:ssä täysin törkeästi Valtiojohtoa vaataan, vaikka tiesi aivan varmasti tilanteen, hän piirsi käyrän ja sanoi, että kauppa tulee pienenemään ja kauppaa pitää lisätä! Voiko tämän kelmimmin enää vastuullisessa asemassa oleva tehdä? Ei edes kepulainen.

Miten Paavo Väyrynen olisi lisännyt kauppaa? Lisää vientiä Neuvostoliittoon velaksi ja rahat siihen länsimaiden kovan rahan markkinoilta, vai miten. Nyt hän törkeästi valehtelee, että hän sen huomasi jne. Väyrynen on Väyrynen, täysin moraaliton henkilö.

Lue lisää

Siinähän tuli valetta ja vääristelyä lähes koko kirjoitus.

On todistamatonta mistä yöpakkaset ja noottikriisi johtui, naurettavaa on väittä että suomesta olisi voitu tilata neukkulasta tälläisiä. Kekkosen aikaan neukkula oli agressiivinen, voimakas suurvalta ja elettiin kylmän sodan pahimpia aikoja. Koiviston aikaan se oli jo mahtinsa menettänyt ja oli valmis romahtamaan.

Rahamarkkinat piti avata, mutta jotenkin Koivistolta unohtui että sitä pitää kuitenkin valvoa. Näin ei tehty ja säännöstelyssä eläneet pankinjohtajat sekosivat enemmän ja vähemmän. Kuviteltiin rahaa tehtävän rahalla. Tuottavan teollisuuden tukeminen unohtui nurkanvaltauksissa ja lainaa myytiin olemattomilla vakuuksilla ulkomaisella velkarahalla. Katastrofi oli valmis. Koivisto oli hyväuskoinen hölmö luulleessaan kaikkien toimivan vastuullisesti.

Suuressa mittakaavassa sama toistui Bushin USA:ssa ja nykyinen maailmanlaajuinen lama on lähtöisin ihan samasta syystä, mittakaava on vaan hirmuisempi.

"Tässä vaiheessa Paavo Väyrynen hyökkäsi TV:ssä täysin törkeästi Valtiojohtoa vaataan, vaikka tiesi aivan varmasti tilanteen, hän piirsi käyrän ja sanoi, että kauppa tulee pienenemään ja kauppaa pitää lisätä! Voiko tämän kelmimmin enää vastuullisessa asemassa oleva tehdä? Ei edes kepulainen"

Selostat oikein idänkaupan rakenteen muuttumisen öljyn hinnan laskiessa, mutta tuo on valetta. Väyrynen selosti saman mitä kerroit ja vaati neukkulasta lisää tuotavaa vaihtoehtona oli Suomen viennin raju lasku ja työttömyys. Jälkimmäinen toteutui neukkula ja edelleen Venäjä on raaka-aineiden viejä. Sieltä ei ollut eikä ole nytkään mitään muuta järkevää tuotavaa.

Väität neukkulan hankkineen valuuttaa mieluummin kuin lisäävän Suomen kauppaa. Roskaa, kerro yksikin brändituote jota neukkula myi laajasti maailmalle. He pystyivät myymään valuutalla tuotteita vain myymällä niitä alle länsiteollisuuden tuotantokustannusten, ei millään muulla.

Ihan kaikki vääristelysi ei tainnut tulla korjatuksi, mutta suuri osa kuitenkin.

Manun juttu kirjoitti:

Koivisto ei Suomea mihinkään kansainväliseen parlamentarismiin johdattanut, hän nimitti hallituksen muodostajan aivan omien intressiensä mukaan, ja ohjasi hallituksen toimintaa vahvasti, Suurin muutos oli siinä, että hän ohjasi hallituksiaan salaa, kansan selän takana, kun Kekkonen käytti julkisuutta hyväkseen. Toinen muutos oli hallitusten hajottamisesta luopuminen, se luettakoon Koivistolle ansioksi.

YYA sopimuksen purkamisessa ja Pariisin rauhansopimuksen ehtojen irtisanomisessa Koivisto toimi hyvin, tosin kuka tahansa olisi presidenttinä tehnyt saman.

Talouspolitiikassa Koivisto ampui harhaan, hänen näkökulmansa oli keskuspankkimiehen, ei poliittisen johtajan, hän ei ymmärtänyt kansantaloudesta vaikka rahataloudesta jotain ymmärsikin.

Lue lisää

Voi sinua laps`parka. Miten voit olla noin käsittämättömän tyhmä? Onko se kivaa?

Miten kuvittelet Perustuslain ja Valtiosäännön muutosten käyvän? Turha on noin tyhmälle mitään selittää, mutta perustuslain säätämisjärjestys vaati silloin ja vaatii nytkin vaikeutetun säätämisjärjestyksen. Eikö siellä tyhmyydentynnyrin pohjalla ole minkäänlaista järjen valoa tai mitään tietoa?

Mauno Koivisto aloitti heti kun Suomen kansa oli hänet tähän korkeaan virkaan asettanut toimet NORMAALIIN PARLAMENMTTARISMIIN siirtymisen. Se oli pitkä ja tarkoin harkittu muutos, joka vaikuttaa niin kauan kun Suomi on itsenäinen.

Tämän muutoksen valmisteluun otti osaa kaikki merkittävät tahot, puolueet, oikeuslaitos jne. Toista oli Rupla - Urhon aikaan, hän päätti KGB:n edustajan, agentin, kanssa Tamminiemen saunassa miten Suomen asiat tuli hoitaa. Siten hän nimitti hallitukset, vain Rupla- Urhon suosikit pääsivät, siis sellaiset jotka Neuvostoliitto, tarkemmin Puoluelinja hyväksyi.

Vähemmistöhallitukset ja kaiken demokratian vastaiset virkamieshallitukset vaihtuivat miten löyly meni Tamminiemen saunassa päähän. Iltakoulussa Rupla - Urho kertoi miten Hallituksen tuli menetellä.

Heti kun kansa pääsi Rupla - Urhosta ja hänen oikuistaan ei ole tarvittu yhtään virkamieshallitusta eikä myöskään vähemmistöhallitusta. Miten niin viisas mies kuten kepulaisten mielestä Rupla - Urho on, sai maan asiat niin solmuun, että hänen ja KGB:n piti ne Tamminiemen saunan lauteilla selvittää?

Miten on, olisiko Ahti Karjalainen tai Paavo Väyrynen ensinnäkin osannut tai edes halunnut irtautua Neuvostoliiton vaikutuspiiristä niin tyylikkäästi ja päättävästi? Paavo Väyrynen vielä viimekesänä esitti, että Suomen on erottava EU:sta ja liityttävä Eurlaasian Talous-ja Valtioliittoon. Se olisi Paavon mielestä paljon suurempi ja turvallisempi markkina-alue kuin EU.

Ei Paavo parka tiennyt että kaksi suurta ja merkittävää valtiota on sodassa keskenään, siis Venäjä ja Ukraina. Paavo Väyrynen haikailee joka päivä pääsystä Venäjän kenraalikuvernööriksi Suomeen.

Oletko koskaan lukenut mitään muuta kuin kepulaisten, kepuänkyröiden tai Tolliskojen "totuuksia"?

Olisiko pitänyt valita Rupla - Urho Kekkosen rakastama inflaatio - devalvaatio tie?
"Suomen ei tule suuntautua Lännen epävarmoille ja suhdanneherkille markkinoille, vaan on suuntauduttava Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden varmoille ja alati kasvaville markkinoille." Kuka sanoi näin, tai kyllä tätä viestiä esitti moni kepussa ja kommunisteissa, mutta kuka sanoi juuri näin?

Osmium 76 kirjoitti:

Voi sinua laps`parka. Miten voit olla noin käsittämättömän tyhmä? Onko se kivaa?

Miten kuvittelet Perustuslain ja Valtiosäännön muutosten käyvän? Turha on noin tyhmälle mitään selittää, mutta perustuslain säätämisjärjestys vaati silloin ja vaatii nytkin vaikeutetun säätämisjärjestyksen. Eikö siellä tyhmyydentynnyrin pohjalla ole minkäänlaista järjen valoa tai mitään tietoa?

Mauno Koivisto aloitti heti kun Suomen kansa oli hänet tähän korkeaan virkaan asettanut toimet NORMAALIIN PARLAMENMTTARISMIIN siirtymisen. Se oli pitkä ja tarkoin harkittu muutos, joka vaikuttaa niin kauan kun Suomi on itsenäinen.

Tämän muutoksen valmisteluun otti osaa kaikki merkittävät tahot, puolueet, oikeuslaitos jne. Toista oli Rupla - Urhon aikaan, hän päätti KGB:n edustajan, agentin, kanssa Tamminiemen saunassa miten Suomen asiat tuli hoitaa. Siten hän nimitti hallitukset, vain Rupla- Urhon suosikit pääsivät, siis sellaiset jotka Neuvostoliitto, tarkemmin Puoluelinja hyväksyi.

Vähemmistöhallitukset ja kaiken demokratian vastaiset virkamieshallitukset vaihtuivat miten löyly meni Tamminiemen saunassa päähän. Iltakoulussa Rupla - Urho kertoi miten Hallituksen tuli menetellä.

Heti kun kansa pääsi Rupla - Urhosta ja hänen oikuistaan ei ole tarvittu yhtään virkamieshallitusta eikä myöskään vähemmistöhallitusta. Miten niin viisas mies kuten kepulaisten mielestä Rupla - Urho on, sai maan asiat niin solmuun, että hänen ja KGB:n piti ne Tamminiemen saunan lauteilla selvittää?

Miten on, olisiko Ahti Karjalainen tai Paavo Väyrynen ensinnäkin osannut tai edes halunnut irtautua Neuvostoliiton vaikutuspiiristä niin tyylikkäästi ja päättävästi? Paavo Väyrynen vielä viimekesänä esitti, että Suomen on erottava EU:sta ja liityttävä Eurlaasian Talous-ja Valtioliittoon. Se olisi Paavon mielestä paljon suurempi ja turvallisempi markkina-alue kuin EU.

Ei Paavo parka tiennyt että kaksi suurta ja merkittävää valtiota on sodassa keskenään, siis Venäjä ja Ukraina. Paavo Väyrynen haikailee joka päivä pääsystä Venäjän kenraalikuvernööriksi Suomeen.

Oletko koskaan lukenut mitään muuta kuin kepulaisten, kepuänkyröiden tai Tolliskojen "totuuksia"?

Olisiko pitänyt valita Rupla - Urho Kekkosen rakastama inflaatio - devalvaatio tie?
"Suomen ei tule suuntautua Lännen epävarmoille ja suhdanneherkille markkinoille, vaan on suuntauduttava Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden varmoille ja alati kasvaville markkinoille." Kuka sanoi näin, tai kyllä tätä viestiä esitti moni kepussa ja kommunisteissa, mutta kuka sanoi juuri näin?

Lue lisää

"Voi sinua laps`parka. Miten voit olla noin käsittämättömän tyhmä? Onko se kivaa?"
Ja sinä lisäksi täysin tietämätön Suomen historiasta.

Nimität yhtä presidenttiämme Rupla-Urhoksi, epäkunniottavaa, kaunaista ja osoittaa ääretöntä typeryyttä

Kun Koivistosta tuli presidentti Suomi oli ollut itsenäinen 82 vuotta. Et kertonut mitä on epänormaali demokratia, sellainen Suomi oli kuitenkin ollut tuon aikaa. Presidentti valittiin rauhan aikana valitsijamiesten toimesta, presidenteillä oli samat valtaoikeudet kuin Kekkosella. Eduskunnan, hallitusten ja muiden toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet olivat suunnilleen samoja.

Ennen Koiviston aikaa Suomessa ei ollut yhtään normaalia hallitusta sinun määritelmäsi mukaan. Ensimmäinen koko kauden hallinnut oli Sorsan IV hallitus. Cajanderin hallitus olisi varmaan ollut koko kauden, mutta Stalin nimittikin Kuusisen hallituksen.

Ennen talvisotaa vähän opeteltiin demokratiaa, sellaistahan ei olut suomessa ollut. Itsenäisyys alkoi kovin huonosti sisällissodalla. Elämän paraneminen katkesi 30-luvun lamaan ja olihan siinä Mäntsälän kapina ja muutakin murhetta.

Jatkosodan jälkeen kommarit saivat suoraan parinkymmenen prosentin ääniosuuden Stalinin äänen. Nuo vuosikymmenet agressiivisen nukkulan naapurina kylmän sodan aikana eivät olleet helppoja. Länsimaat katsoivat Suomen kuuluvan NL:n etupiiriin, jos ymmärrät mitä se käytännössä tarkoitti. Muun muassa he kielsivät Suomea ottamasta vastaan Marshall- apua. Kun asiaa tutkii sen mukaan mitä sen ajan päättäjillä oli tiedossa niin voi todeta että he tiesivät ettei kukaan tule apuun jos suomalaisilla menee sukset ristiin venäläisten kanssa. Ja venäläiset osoittivat sen selvästi Fagerholmin hallituksen aikaan.

Kirjastoissa on hyllymetreittäin suomen itsenäisyyden aikaa käsitteleviä kirjoja, lue edes yksi ennen kuin yrität esiintyä historian tietäjänä.

Stalinilla aloitettiin ja zombie Bresneviin päädyttiin ennen kuin neukkulassa alkoi

Ei kai tv-väittelyissä menestyminen pelkästään sanavalmiudesta ja röyhkeydestäkään ole kiinni. Meitä on monenlaisia persoonia ja arvostuksia yhtä lailla. Jonkun väittelyn jälkeen todettiin, että kun Juha Sipilä avaa suunsa, häntä myös kuunneltiin.

Ja vaikka television vaaliväittelyt tekivät 50 vuotta sitten vasta tuloaan, radion puolellahan niitä oli käyty ainakin 1940-luvulta asti. Radiossa sanavalmius vain korostui televisioon verrattuna, kun sanattoman viestinnän nyanssit bluffeineen jäivät yleisöltä (ja esiintymiskonsulteilta) näkemättä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei kai tv-väittelyissä menestyminen pelkästään sanavalmiudesta ja röyhkeydestäkään ole kiinni. Meitä on monenlaisia persoonia ja arvostuksia yhtä lailla. Jonkun väittelyn jälkeen todettiin, että kun Juha Sipilä avaa suunsa, häntä myös kuunneltiin.

Ja vaikka television vaaliväittelyt tekivät 50 vuotta sitten vasta tuloaan, radion puolellahan niitä oli käyty ainakin 1940-luvulta asti. Radiossa sanavalmius vain korostui televisioon verrattuna, kun sanattoman viestinnän nyanssit bluffeineen jäivät yleisöltä (ja esiintymiskonsulteilta) näkemättä.

Lue lisää

Kyllä Sipilää kuunnellaan ja hänelle myös nauretaan, makeasti, mutta peläten mitä tapahtuu jos tämä toinen peukalo etelään, toinen pohjoiseen sojottava puu-ukko pääsee pääministeriksi.

Hän lateli tuossa kesän lopulla kuinka suuri on kestävyysvaje, sitä ennen mitä hyvää pitää kepun kannatusalueelle saada. Joku kysyi: "Mistä rahat?" , "Mitä veroja voitaisi nostaa tämän muutaman miljardin kattamiseksi" kädet levisivät yhä enemmän kämmenet eteenpäin ja pitkän miettimisen jälkeen tämä kepun ajatushautomo sanoi: "Tupakan hintaa voisi nostaa 0 senttiä aski."
Varmasti noin hölmöille puheille on kuulijoita, mutta suurin osa huomaa kohta mistä puusta on Sipilän pää tehty..

Seuraava naurunaihe oli näillä oppineilla menestyvillä nuorilla kun J. Sipilä itse ja ihan oma aloitteellisesti alkoi turhan "byrokraattion" poistotalkoisiin, siis purkuun. Häneltä he kysyivät mitä turhaa sitten hänen mielestään pitää purkaa, jälleen pitkiä hiljaisuus , kädet leviävät ja kämmenet ovat jo eteenpäin kun tämä älykkyyden suurmies loihtii lausumaan: "Maatalousverotuksessa voisi valvonnan lopettaa ja maksaa kuten muussakin yritystoiminnassa oman ilmoituksensa mukaan."

Kyllä varmasti kuulijoita löytyy tuollaisten viisausksien jälkeen.

Pitääkö se lehtitieto paikkansa että Juha Sipilä on saanut yhteensä 16 miljoonaa euroa yrityksiensä kehitykseen valtiolta?
Pitääkö se paikkansa että hän myi yrityksensä ameriikkalaisille ja kaikki entiset "sipiläläiset" saivat lopputilin.

Kertokaa miten asiat todella olivat, minä olen vain lehtitietojen varassa.
PS: En tosin kepuänkyrä- ja tolliskotietojen.. mutta kuitenkin.