Kirjoitan puhelimella, joten pahoittelen kirjoitusvirheitä ja kappalejakoja. Olen myös äidinkielenopettajan ehkä pahin vihollinen :D (vinkvink).
Mutta niin.. en tiedä oikein mistä aloittaa..
Viime keväänä -> kesänä, ennen nykyistäni, mulla oli "ex säätö". Hän oli mulle kuin unelmaa. Olin aivan huumassa. Mulla ei oo varmaan ikinä lähteny kenenkään takia niin pahasti jalat alta ! Olin aivan hulluna tähän muutama vuotta vanhempaan "pahaan poikaan". Seurustelin miehen kanssa, jota ei loppupeleissä edes ollut ! Se mukava, ihana, kohtelias, mulle täydellinen mies oli todellisuudessa aivan muuta.. Yhtäkkiä hän vain katosi.. en kuullut siitä miehestä mitään viikkoon. Ahdistuin ja menin paniikkiin. Viikon päästä kuulin hänestä hieman.. Yhtäkkiä hän syytti mua ihme asioista. Mm. Uskottomuudesta. En ikinä ole häntä pettänyt ! Loppumetreillä mielessä kävi, kun hän kohteli mua aivan kamalasti !!. Sain niskaani ihme syytöksiä !! Siis aivan perättömiä.. Yhtäkkiä hän halusi erota. Olin hämilläni.. Meillä siis meni loistavasti, kunnes yhdessä päivässä hän katosi, viikonpäästä alkoi syyttely, pari päivää ja halusi erota. Sit taas hetkenpäästä hän ei halunnut erota, ja taas halusi, ei tiennyt mitä halusi, olin taas hänestä paska ihminen ja olin taas tehnyt jotain väärin. Ja jatkuvia katoamisia. Tota kesti yli KUUKAUSI. 1,5 kk itkin hulluna sen ihanan ja täydellisen miehen perään ja mietin pääni puhki mitä on oikein tapahtunut ! Itse sain sellaisia liibalaaba kierteleviä vastauksia kaikkeen.. se oli ihan kamalaa.. en pystyny nukkua. En käydä koulua. En syödä. Asuin parhaan ystäväni luona, koska en uskaltanut olla yksin.
Lopputuloksena oli se, että siitä miehestä paljastui
- huume ongelmat (väitti joskus käyttäneensä, mutta olleensa sillon kuivilla. Tajusin tämän itse kun laskin 1 1 että mies käyttää taas, valehteli mulle kiven kovaa).
- Hänen olinpaikkansa. Valehteli käyvänsä vähänväliä isällään, kun todellisuudessa ramppasi toisten naisten luona "kahvilla". Tästä sain vitusti raivoa niskaan. Tajusin jossainvaiheessa tän ihme naisten luona ravaamisen, ja sitten olin paska ihminen, kun epäilin pettämistä. Tästä mut aina haukuttiin paskaksi..
- Mielenterveysongelmat, kaksisuuntainen persoonallisuushäiriö (vai mikä onkaan), tietynlainen narsismi ym. Sairaudet, ja yhteenkään ei syöny lääkkeitä. Kaikki ne meidän "hyvät hetket" oli valetta ja esittämistä. _Hän syytti MINUA niistä virheistä, jotka hän itse teki_.
Noita asioita olisi vielä lisää, mutta en halua muistella niitä :( pääpointti oli se, että tuo ihminen ei ollu todellisuudessa päästään mitenkään terve.. Ja hän polki mut maan rakoon ja kohteli melkein 2 kuukautta aivan kamalasti kun tiesi kuinka sokea silloin olin.. Hänellä oli ihme tarve tuntea ylenmyydentunnetta. Olla "vahvempi" kuin muut ja nähdä ns. Mihin pystyy.
No.. tuon lähes kahden kuukauden tuskailun jälkeen, hän aivan muina miehinä tuli mun luokse ylpeänä ja hymyillen. Aluksi yritti lämmitellä seksiin, mutta en mä idiootti ole, vaatisin vastauksia. Hetken hän vaikeroi, kunnes sain jo melkeen huutaa ja sanoa viidennen kerran, että eikö susta ole edes miestä kertomaan asias.
"Mulla on ollu sun lisäksi muitakin suhteita, mutta päätin nyt heivata teidät muut ja ottaa ex tyttöystäväni takaisin, me ollaan nyt niin onnellisia."
........................................... Voin oikeasti sanoa, et se mies ei siinä sohvalla kahta sekunttia kauempaa istunu, kun heitin sen kirjaimellisesti ulos. Ulkokengät ja kaikki hänen tavarat, jotka oli luonani lensi ikkunan kautta ulos.
Jotenkin odotin sitä kaikkea. Jotenkin odotin jotain tuollaista.. lyyhistyin lattialle. Menin paniikkiin. Itkin. Itkin ja ulvoin kun viimistä päivää. Sitä kesti viisi minuuttia, ja itku loppui kuin seinään. Miksi edes itkisin noin paskan ihmisen takia.
Itse asiaan:
Nykyään seurustelen ihanan miehen kanssa. Vaikka näiden kahden miehen välillä ei ole paljoa aikaa, tietää nykyiseni tästä edellisestä "suhteestani". Hän myös oli se, joka auttoi mut yli tuosta edellisestä suhteestani, ennenkun meillä oli edes mitään säpinää keskenämme. Hän nosti mut jaloilleni ja oli tukena. Tällä hetkellä (niinkuin koko tämän ajan) meillä on ollu aivan mahtavaa yhdessä ! Emme ole edes riidelleet.
On vain yksi ongelma:
Mun mustasukkaisuus.....
Poikaystäväni on hyvissä väleissä ex tyttöystävänsä kanssa, ja he seurustelivat useamman vuoden... Tää on aivan kamalaa ja mä haluan tästä eroon !En siitä tytöstä, vaan tästä mustasukkaisuudesta ! Mä tiedän, että tuo ex säätöni on vahvin tekijä tässä mustasukkaisuus asiassa, pelkään että joudun käymään taas jotain niin kamalaa tunne helvettiä, jota silloin jouduin käymään läpi ! Miehelläni ja tällä exällään on siis sanomattakin paljon yhteistä.. he viestittelevät paljon, ja jostain kumman syystä poikaystäväni salailee sitä.. Mulle tulee kamala ahdistus, kun tiedän että ovat yhteyksissä ja jostain kummansyystä multa se salataan. (Jatkuu...)
ANTEEKSI ROMAANI. Pakko päästää tää kaikki ulos mun päästä
Mutta niin.. en tiedä oikein mistä aloittaa..
Viime keväänä -> kesänä, ennen nykyistäni, mulla oli "ex säätö". Hän oli mulle kuin unelmaa. Olin aivan huumassa. Mulla ei oo varmaan ikinä lähteny kenenkään takia niin pahasti jalat alta ! Olin aivan hulluna tähän muutama vuotta vanhempaan "pahaan poikaan". Seurustelin miehen kanssa, jota ei loppupeleissä edes ollut ! Se mukava, ihana, kohtelias, mulle täydellinen mies oli todellisuudessa aivan muuta.. Yhtäkkiä hän vain katosi.. en kuullut siitä miehestä mitään viikkoon. Ahdistuin ja menin paniikkiin. Viikon päästä kuulin hänestä hieman.. Yhtäkkiä hän syytti mua ihme asioista. Mm. Uskottomuudesta. En ikinä ole häntä pettänyt ! Loppumetreillä mielessä kävi, kun hän kohteli mua aivan kamalasti !!. Sain niskaani ihme syytöksiä !! Siis aivan perättömiä.. Yhtäkkiä hän halusi erota. Olin hämilläni.. Meillä siis meni loistavasti, kunnes yhdessä päivässä hän katosi, viikonpäästä alkoi syyttely, pari päivää ja halusi erota. Sit taas hetkenpäästä hän ei halunnut erota, ja taas halusi, ei tiennyt mitä halusi, olin taas hänestä paska ihminen ja olin taas tehnyt jotain väärin. Ja jatkuvia katoamisia. Tota kesti yli KUUKAUSI. 1,5 kk itkin hulluna sen ihanan ja täydellisen miehen perään ja mietin pääni puhki mitä on oikein tapahtunut ! Itse sain sellaisia liibalaaba kierteleviä vastauksia kaikkeen.. se oli ihan kamalaa.. en pystyny nukkua. En käydä koulua. En syödä. Asuin parhaan ystäväni luona, koska en uskaltanut olla yksin.
Lopputuloksena oli se, että siitä miehestä paljastui
- huume ongelmat (väitti joskus käyttäneensä, mutta olleensa sillon kuivilla. Tajusin tämän itse kun laskin 1 1 että mies käyttää taas, valehteli mulle kiven kovaa).
- Hänen olinpaikkansa. Valehteli käyvänsä vähänväliä isällään, kun todellisuudessa ramppasi toisten naisten luona "kahvilla". Tästä sain vitusti raivoa niskaan. Tajusin jossainvaiheessa tän ihme naisten luona ravaamisen, ja sitten olin paska ihminen, kun epäilin pettämistä. Tästä mut aina haukuttiin paskaksi..
- Mielenterveysongelmat, kaksisuuntainen persoonallisuushäiriö (vai mikä onkaan), tietynlainen narsismi ym. Sairaudet, ja yhteenkään ei syöny lääkkeitä. Kaikki ne meidän "hyvät hetket" oli valetta ja esittämistä. _Hän syytti MINUA niistä virheistä, jotka hän itse teki_.
Noita asioita olisi vielä lisää, mutta en halua muistella niitä :( pääpointti oli se, että tuo ihminen ei ollu todellisuudessa päästään mitenkään terve.. Ja hän polki mut maan rakoon ja kohteli melkein 2 kuukautta aivan kamalasti kun tiesi kuinka sokea silloin olin.. Hänellä oli ihme tarve tuntea ylenmyydentunnetta. Olla "vahvempi" kuin muut ja nähdä ns. Mihin pystyy.
No.. tuon lähes kahden kuukauden tuskailun jälkeen, hän aivan muina miehinä tuli mun luokse ylpeänä ja hymyillen. Aluksi yritti lämmitellä seksiin, mutta en mä idiootti ole, vaatisin vastauksia. Hetken hän vaikeroi, kunnes sain jo melkeen huutaa ja sanoa viidennen kerran, että eikö susta ole edes miestä kertomaan asias.
"Mulla on ollu sun lisäksi muitakin suhteita, mutta päätin nyt heivata teidät muut ja ottaa ex tyttöystäväni takaisin, me ollaan nyt niin onnellisia."
........................................... Voin oikeasti sanoa, et se mies ei siinä sohvalla kahta sekunttia kauempaa istunu, kun heitin sen kirjaimellisesti ulos. Ulkokengät ja kaikki hänen tavarat, jotka oli luonani lensi ikkunan kautta ulos.
Jotenkin odotin sitä kaikkea. Jotenkin odotin jotain tuollaista.. lyyhistyin lattialle. Menin paniikkiin. Itkin. Itkin ja ulvoin kun viimistä päivää. Sitä kesti viisi minuuttia, ja itku loppui kuin seinään. Miksi edes itkisin noin paskan ihmisen takia.
Itse asiaan:
Nykyään seurustelen ihanan miehen kanssa. Vaikka näiden kahden miehen välillä ei ole paljoa aikaa, tietää nykyiseni tästä edellisestä "suhteestani". Hän myös oli se, joka auttoi mut yli tuosta edellisestä suhteestani, ennenkun meillä oli edes mitään säpinää keskenämme. Hän nosti mut jaloilleni ja oli tukena. Tällä hetkellä (niinkuin koko tämän ajan) meillä on ollu aivan mahtavaa yhdessä ! Emme ole edes riidelleet.
On vain yksi ongelma:
Mun mustasukkaisuus.....
Poikaystäväni on hyvissä väleissä ex tyttöystävänsä kanssa, ja he seurustelivat useamman vuoden... Tää on aivan kamalaa ja mä haluan tästä eroon !En siitä tytöstä, vaan tästä mustasukkaisuudesta ! Mä tiedän, että tuo ex säätöni on vahvin tekijä tässä mustasukkaisuus asiassa, pelkään että joudun käymään taas jotain niin kamalaa tunne helvettiä, jota silloin jouduin käymään läpi ! Miehelläni ja tällä exällään on siis sanomattakin paljon yhteistä.. he viestittelevät paljon, ja jostain kumman syystä poikaystäväni salailee sitä.. Mulle tulee kamala ahdistus, kun tiedän että ovat yhteyksissä ja jostain kummansyystä multa se salataan. (Jatkuu...)
ANTEEKSI ROMAANI. Pakko päästää tää kaikki ulos mun päästä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Poikaystäväni ja hänen exänsä ovat siis parikerraa myös nähneet, mutta poikaystäväni "ei nähnyt erillistä syytä mainita siitä minulle".... sain siis jälkikäteen kuulla kun itse otin asiasta selvää.... poikaystäväni tietää kuinka pahalta musta tuo tuntuu. Hän tietää mitä mulle on tehty ja on siitä pahoillaan, kun olen sellaista joutunut kestämään.. miksi hän itse salailee. Tuo kaikki saa mut niin mustasukkaiseksi ja koska olen nainen, tietenkin alan heti epäillä ja pelkäämään pahinta..
Jostain itselleni tuntemattomasta syystä, tää kaikki on alkanu yhyäkkiä piinaamaan mua. Hetken aikaa kaikki meni hyvin, en ollut yhtään mustasukkainen, mutta NYT TAAS saan päässäni ihme mustasukkaisuus kohtauksia. Jos mies menee jonnekkin ilman minua, alan heti epäillä päässäni, että onko siellä missä sanoo olevansa.. Tämä ei ole minun tapaistani ! En ole tuollainen !!
Kysymys kuuluu, miten pääsen tästä mustasukkaisuudesta eroon? Myrkytän tässä vain oman mieleni pohtimalla turhia jatkuvasti ja murehtimalla olemattomia !
Miten te olette päässeet kamalasta mustasukkaisuudesta eroon ? Pelkästään se, että kuulen tämän exän nimen, meinaan alkaa itkeä.. enkä edes ymmärrä itse että miksi ?! Siitä on vaan tullu niin kamala asia mulle.. Onko teillä mitään vastaavia kokemuksia ?? Sanokaa edes jotain rohkaisevaa..
Ja anteeksi romaani.. mä kaipaan ulkopuolisten mielipiteitä, ja mulla on ollu viimeaikoina erittäin paha olo ilman, että olen voinu puhua kellekkään:( joten kiitos kamalasti jos jaksoit lukea ja vastata !!!
Sun nykyinen mies on kiinni exässään ja tekee hänen kanssaan todennäköisesti muutakin. Miksi olet noin sinisilmäinen ja haluat uskoa, että ovat vain kavereita? Jos kerran on exä, niin exällä kuuluisi olla exän asema. Miehesi exä vaikuttaa olevan hyvin tärkeä miehellesi, kun miehesi tekstailee paljon hänen kanssaan ja tapailevat salaa. Olet todennäköisesti hyvin samankaltaisen miehen kanssa kuin aiemminkin.
Sinulle olisi nyt paikallaan olla jonkin aikaa ihan itseksesi, ilman miehiä. Ja saada ensin oma elämäsi raiteilleen ennen kuin alat kenenkään kanssa ns. vakavampaan suhteeseen. Sinun olisi hyvä vahvistaa omaa itsetuntoasi koska vain siten olisit vahvempi myös suhteessa. Muutenkin suhteessa ollessa olisi hyvä olla omaakin tekemistä ja aikaa, ettei koko aikaa olisi miettimässä missä se toinen menee. Koska tuo epäily ja luottamuksen puute vaan vie sinulta kaiken energian. Toki asioita auttaisi myös se että nykyinen miehesi olisi sinulle rehellinen ja avoin, varsinkin kun tietää miten sinua on kohdeltu aikaisemmin. Salailu/valehtelu ei auta tilannetta yhtään.
Samaa mieltä kirjoittajan "energiasyöpöt" kanssa.
Toisaalta myös suhteessa voi päästä yli ja oppia pois mustasukkaisuudesta. Olin itse aiemmin todella mustasukkainen suhteessa (kumppani oli hyvin menevää ja sosiaalista sorttia), mutta luottamuksen kehityttyä ei tullut enää mustasukkaisuuden tunteita.
En oikeastaan osaa antaa muuta neuvoa kuin, että puhukaa avoimesti tuosta miehesi suhteesta exäänsä. Yritä olla asiallinen ja kertoa, miltä sinusta tilanteessa tuntuu. Älä syyttele miestäsi turhaan. Kerro, että kaikki salailu ahdistaa, etkä voi luottaa häneen. Luottamus kasvaa vain rehellisyydestä ja avoimuudesta. Voittehan vaikka tavata sitä exää yhdessä, niin näet miten he käyttäytyvät keskenään.
Jos suhteessa ei ole mitään syytä mustasukkaisuuteen, siitä ns. syytettynä oleva voi kokea tilanteen hyvin ahdistavaksi. Voihan olla, että miehesi salailee yhteydenpitoa vain sen takia, että tietää sinun pahoittavan mielesi asiasta, vaikka hän olekaan exästä kiinnostunut kuin kaverina.
Naisia kiinnostaa vain pahat miehet . Turha itkeä
naiset haluaa saada ensin monta kertaa turpaan ennen kuin kunnollinen mies kelpaa.