Tunteiden ilmaisu

ikäisiä olette? Kuulostat kovin nuorelta, kuulostaa meinaan tosi tutulta tuo ettei keksi sanomista tai seksi mietityttää, eli en mitenkään pahalla kysy, mielenkiinnosta vaan! =)

Olette seurustelleet vasta todella lyhyen ajan, vaikka se tuntuisikin jo pitkältä ajalta, mutta pääsääntönä pidän, ettei kannata tehdä mitään mistä ei ole täysin varma!

Joskus kaksi ihmistä voivat heti puhua lähes kaikesta keskenään eikä ole hetkenkään hiljaisuutta. Mutta vaikka näin ei ole, se ei tarkoita ettette sopisi toisillenne. Tärkeintä on, että vaikka olisi hiljaisia hetkiä, että ne eivät olisi koskaan vaivautuneita!! Keskustelut syventyvät pikkuhiljaa kun tulette tutummaksi ja uskallatte rauhassa olla avoimia toistenne kanssa.

Ei kannata siis kovastikaan miettiä mitä sanoo ja tekee (hyvän maun rajoissa tietenkin, yleisesti siis), koska jos pelkää liikaa toisen reaktiota, ei saa koskaan mitään sanottua, ja näin tekee vain hallaa itselleen.

Nauti olostasi ystäväsi kanssa ja tehkää kaikenlaista yhteistä kuten menkää luistelemaan, keilaamaan, kiipeilemään, leffaan, syömään ym ym, näin väkisinkin tutustutte toisiinne ja näette toistenne käyttäytymistä ja rivien välistä voi osata lukea toisen elämänarvoistaan tekemisen ohessa! =)

Onnea teille, ja ota rauhallisesti, se mikä tapahtuu on tapahtuakseen, ja jos ei mitään tapahdu niin sekin on tarkoitettu niin! =)

Poikaystäväsi on ihastunut sinuun ominaisuuksiesi vuoksi, mukaanlukien ujoutesi.

Edetkää ihan kaikessa rauhassa ja jos sinusta tuntuu että haluat edetä pidemmälle, niin anna mennä vaan. Ilmaise halusi elein ja kosketuksin jos et halua suoraan kysyä että: "mites ois?" :-)

Poikaystäväsi varmasti haluaa, en ole vielä elämäni aikana tavannut yhtään miestä joka ei haluaisi.

Ujous on usein osa tuoreen suhteen alkua..kun vasta tutustellaan :)
Ajan kansse se helpottaa, kun oppii tuntemaan toista paremmin.

Mitä seksiin tulee..älä kiirehdi. Sen aika on vasta, kun uskallatte puhuakin. Se tulee kyllä ajan kanssa, jos on tullakseen.
Kuukausi on lyhyt aika.
Anna ajan kulua, tutustukaa, nauttikaa alun huumasta ja jännityksestä. Se on ihanaa aikaa. Antakaa halun kypsyä ja kasvaa. Kaikessa rauhassa.

Aikanaan, kun aloittelin suhdetta mieheni kanssa, olimme alussa myös hyvin arkoja molemmat. Osaltaan se johtui siitä, että meilläoli kummallakin takana pitkät suhteet. Seksiä halutti, mutta rohkeus ei tahtonut riittää etenemiseen. Ei kiirehditty. Pikkuhiljaa seksi tuli puheisiin, pikku vitseinä..flirttinä.. kontaktit tiivistyivät. Molemmat tahoillaan kypsyivät ajatukseen rauhassa.
Siinä oli se hyvä puoli, että ehdimme tutustua paremmin, ehdimme varmistua siitä, että haluamme viedä suhteemme intiimille tasolle.
Aikaa taisi mennä kaikenkaikkiaan lähemmäs kolme kuukautta, vaikka seurustelimme ja tapailimme tiiviisti ja kyse oli sentään aikuisista ihmisistä, kummallakin jo lapsia ja avioliitto takana.
Ja kun asiat viimein etenivät siihen pisteeseen, molemmat olivat siihen täysin valmiita, se ei tapahtunut siksi, että seksi kuuluu suhteeseen, vaan siksi, että halusimme toisiamme..että välitimme toisistamme.
Siirappista, tiedän, mutta se oli kauneinta koskaan kokemaani. Kauan odotettua hellää ja rakastavaa.

Joten, neuvoni on: anna ajan kulua. Aisat etenevät kyllä omalla painollaan, jos niin on tarkoitettu.
Jos eivät etene, etpähän tule keränneeksi kokemustesi kirjoon yhtä turhaa panoa.

Kun luin viestiä, alussa ajattelin että tässä saattaa ollakin sitä jotakin oikeaa ongelmaa. Mutta sitten tyssäsi, "Olemme seurustelleet melko tiiviisti nyt reilun kuukauden" ja "Ne keskustelut mitä käymme, käydään usein humalassa tms tms...:(". Lopettakaa lapset nyt ihmeessä nuo aikuisten leikit ja ylenpäätäänkin seksiin kiirehtiminen. Kuten eräs opettaja sanoi, seksi ja viina eivät kuulu lapsille.