unenlahjat

Nukahdan melkein heti, mutta jos mies olisi vieressä niin sitten en varmaan. :)

Vuorokausirytmi täysin sekaisin. Välillä saan unen vasta klo 8 aamulla ja nukun sitten neljään iltapäivälle. Sitten seuraavana yönä saatan nukahtaa jo neljältä ja nukkua puoleen päivään.

Unta oppii arvostamaan ihan eri tavalla, kun kyvyn nukkua menettää. Nyt takana on pari heikosti nukuttua yötä ja se alkaa tuntumaan ruumiissa.
Nukun parhaiten yksinäni, kissojen kanssa. Jonkun toisen kanssa nukkuessa arvostan sitä lämpöä, mikä toisen ruumiista tulee, mutta yksin nukkuessa ei tarvitse huolehtia toisen unesta, kun nousen ylös pariinkiin otteeseen odottamaan että tunnen oloni uneliaaksi. Tai kun pyörin hereillä lakanoissa aamu neljästä, mutta ei huvita nousta ylös. Tai miettiä pahoittaako toinen mielensä, jos siirryn sohvalle kun kaipaan tilaa, tai kun painajaiset ei hellitä otettaan.

Nukahdan vain aviomieheni vieressä, muuten ei toivoakaan.

Olen aika herkkäuninen, heräilen pieniinkin ääniin kerrostalossa. Toisen vieressä nukkuessa se on alkuun aika koiranunta mulla, herään jokaiseen tuhahdukseen ja asennon vaihtumiseen. Mutta kyllä siihenkin sitten tottuu :)

Normaalisti saan unta n. puolessa tunnissa. Yleensä olen nukkunut melko sikeästi, mutta nyt alkuvuonna on tullut heräiltyä muutamia kertoja yössä. Välillä en meinaa herätä millään vaikka on useampi herätyskello käytössä ja joskus, jos olen unohtanut laittaa herätyskelloon herättämään, herään naksaukseen kun tunti- ja herätysviisari kohtaavat.

En muista koska olisin nukkunut selvänä jonkun vieressä, eli siitä ei ole vertailu kelpoista dataa.

Tuplatäkin alla, tohosijan vieressä nukahdan sen tohisijan väittämän mukaan alla kahden minuutin. Itse en osaa arvioida koska taju menee niin nopeasti.

Yksin nukkuessani unen saanti vaihtelee mutta aina se antaa odotuttaa itseään.
Useista minuuteista kymmeniin jolloin jatkan jonkin kirjan lukemista.
Öisin herään satunnaisesti kolkkoon äänettömyyteen.

Yksinäiset aamut ovat karmeimpia.