Kosketuksen puute

Ikävän kuuloinen tilanne ap. Miksi tilanteenne on tuollainen? Oletko vinkannut vaimollesi asiasta, voisiko olla jotain muuta mikä kaihertaa välejänne? Seksielämäänhän heijastuu yleensä suhteen muutkin ongelmat. Mielestäni erikoista, sillä yli neljäkymppiset naiset ovat monesti hyvin sinuja seksuaalisuuden kanssa ja innokkaita seksielämässä.

Meillä toisinpäin. Mies ei koske, halaa, ole/tule kainaloon. Ei hipaustakaan vuosiin. En tiedä mikä tässä liitossa pitää. Lapsetkin jo maailmalla. En halua pettää enkä erota. Kaipuu vaan on kova miehen syliin, lähelle, kosketukseen.

Samassa iässä, ja parikymmentä vuotta oli samaa tuskaa. Mutta sitten puoli vuotta sitten seksin ja läheisyyden kaipuu hävisi kokonaan. Saa nähdä, tuleeko se takaisin, mutta yhtäkkiä onkin pystynyt kiinnostumaan asioista ja keksimään tekemistä.

Minulla ei kosketuksen kaipuu ole kadonnut, ja toivottavasti ei katoakkaan. Taistelen tässä itseni kanssa että koska itsehillintä pettää ja kiipeän katselemaan aidan toiselle puolelle vihreämpiä ruohoniittyjä.

Minulla oli vuosia samanlainen tilanne,mies ei osoittanut minkäänlaista hellyyttä eikä vahingossakaan edes hipaissut,mutta humalassa kyllä oli könyämässä kuiviltaan selkään. Löysin sitten "vieraanmiehen" ja hänen kanssaan vietetään sillointällöin hotelliyö tai viikonloppu,läheskään aina ei harrasteta seksiä vaan ollaan alasti lähekkäin ja hellitään toisiamme...minulla tämä järjestely toimii henkireikänä ja ihon ikävän karkoittajana. Kulukuri jospa sinäkin löytäisit tämmösen naisen ja suhteen,se on ihanaa.

Tuohan olis juuri se mitä minäkin haluaisin kokeilla,mistä vaan löytyis sinun kaltainen nainen Ritvatyttö,jonka kanssa ilman sitoumuksia vois purkaa läheisyyden ja hellyyden kaipuuta vapaasti .Oletpa onnekas kun kohdallesi on tuommoinen mies sattunut,parastahan olis jos molemmilla on sama läheisyyden kaipuu ja seksi olis toisarvoisena asiana kuitenkaan sitä pois sulkematta jos siltä tuntuu.

Älä tyydy tilanteeseen.Vaimon kanssa nyt keskutelu mikä hänellä on kun ei läheisyytä kaipaa.Kerro että sinä tarvitset sitä.Ehkä saisit vaimosi houkuteltua parisuhdeterapeutille? Kerro että et voi elää tällä lailla ja muutosta pitää tulla koska et halua vieraisiin.Jos vaimo ei halua-sitten teet päätöksesi lopullisesti.

Olet vielä mies parhaassa iässä, joten älä kattele kovin kauan tommosta akanhavukkaa, eikun muija kiertoon ja vapaille markkinoille kyllä helliä naisia löytyy.

Kulukuri! Olisinhan minä täällä,48 vuotias avoliitossa pohjattoman yksinäinen läheisyyttä kaipaava ja ilman mieheni antamaa minkäänlaista huomiota,seksistä puhumattakaan.Onnistuisikohan meillä tuo mikä ritvatytöllä on onnistunut.Kiinnostaisiko?

Entäpä jos parhaillaan elät sellaisen kosketttelun ja läheisyyden puutetta kärsivän naisen kanssa?
Ikivanha veisuu. Keskusteletteko?
Onko teillä omaa ja yhteistä aikaa?
Stressitekijöitä ei ilmeisesti ole?

Meidän säännönmukainen viikkorutiinimme muuttui ratkaisevasti kun minä ensin ryhdyin keventelemään töissäkäymistä työttömyysjaksojen muodossa ja sitten jäimme molemmat kotiin samanaikaisesti 57 / 52 vuotisina.
Minkä aineellisessa menettää, sen yhteiselmän laadussa voittaa.

Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa? Ette uskalla kumppanille puhua läheisyyden puutteesta ja mitä sille voisi tehdä, onko mitään ylipäätänsä tehtävissä, eroaminen on nykyisin aika helppoa. Toisen selän takana pitää vehtailla, ei hyvää päivää! Ei hitto minkälaisia vässyköitä tossunalla eläviä! Häpeäisitte!

Ei se vaihtamalla parane. Keskustelkaa vaimosi kanssa. Ja tehkää ongelmalle jotain. Jos ei puhu niin ei pussaakkaan.