Lohduttoman väsynyt vaimo

Saako vaimosi sen 10 tuntia keskeyttämätöntä unta öisin?
Omasta kokemuksesta voin kertoa että kuukausi kaupalla nukuttuani vain 4-5 tuntia yössä olo oli aina kuin toisissa maailmoissa. Rutiini hommat onnistuivat mutta muisti alkoi pätkiä ja lopuksi ei osannutkaan nukkua kuin tuon sanotun 4 tuntia. tietenkin se vaikutti negatiivisesti myös hermostoon.

Kesti kauan ennenkuin tottui kunnon yhtäjaksoiseen unirytmiin. Nyt taas elämä hymyilee.

Kerrot että useiden testien tuloksena fyysisesti pitäisi kaiken olla OK. Voisiko väsymyksen syynä olla jonkin hivenaineen tai vitamiinin puute?

Yksi vaihtoehto on että vaimosi pitää laittaa kuntoilemaan eikä vian nukkua ja lapset auttavat kotihommissa. Potkit vaimosi ylös sängystä töiden jälkeen liikkumaan niin väsynys loppuu kun kunto kasvaa niin helpottaa.

Mä kyllä veikkaisin vahvasti, että vaimosi on masentunut, jos ei unihoitokaan auta eikä fyysistä syytä löydy. Mä tunnistan tuosta itseni samanikäisenä. Väsytti ja väsytti, töiden jälkeen ja viikonloppuisin en halunnut kotoa poistua. Tein vaan pakolliset kotihommat ja nukuin muun ajan. Olo tuntui kuin nurkkaan ahdistetulta. Musta tuntui, että mun elämäni on jo ohi. Lapset isoja ja puolison kanssa välit vähän niin ja näin eli ei minkäänlaista läheisyyttä.

Lääkärillä juoksin ja fyysistä syytä ei löytynyt. Sitten työterveyslääkäri kerran kysyi, että miten sulla muuten menee? Onko harrastuksia, ystäviä, onko muuta elämää kuin työ ja perhe, onko seksuaalista haluttomuutta yms. Siitä vyyhti lähti purkautumaan. Sain lievät masennuslääkkeet ja kävin psykiatrisella sairaanhoitajalla juttelemassa. Eipä mennyt kauaa kun elämä alkoi näyttää valoisammalta.

Hei väsyneen vaimon mies!

Tilanteenne kuulostaa kieltämättä rankalta. Tiedätte kumpikin, ettei noin voimakas uupumus ole tavallista. Kerrotkin, missä kaikissa tutkimuksissa vaimo on käynyt. Mikä tilanne on nyt, mitä seuraavaksi?
Oletteko käyneet lääkärillä yhdessä?
Jotain muutosta arkeenne on löydyttävä, jotta jaksatte. Vaimosi kärsii ja sinäkin. Olette kokeilleet kaikenlaista, mutta mitä sellaista vielä voisi olla, jota ei ole kokeiltu? Onko kartoitettu vaimosi työkykyä työterveyslääkärin toimesta? Minulle tulee ensimmäisenä mieleen osittainen sairausloma. Jos vaimosi tekisi esimerkiksi vain puolikasta työpäivää, elpyisivätkö hänen voimansa kenties siihen, että iltaisin jaksaa jotain myös touhuta kotona. Sitä voisi ainakin kokeilla. Suosittelen vaimosi hakeutumista työkyvyn arviointiin työterveydessä. Mikäli taustalla kuitenkin on masennusta, sen hoitaminen on sinnikkyyttä vaativaa. Käykö vaimosi tällä hetkellä missään keskustelemassa tuntemuksistaan? Mitä hän tahtoisi jaksaa, jota nyt ei väsymyksen takia jaksa? Mitä sinä tarvitsisit? Millä muulla tavoin voidaan perheen työt järjestää kuin että sinä teet kaiken? Missä määrin lapset kantavat ikätasoisesti vastuutaan? esim. tiskivuorot voidaan hyvin jakaa, pyykin viikkaus jne.
Myös sinä tarvitset tukea jaksamiseesi. Oletko itse keskustellut asiasta ulkopuolisten kanssa? Myös seurakunnan diakoniatyöntekijältä voi varata keskusteluajan, jossa saa purkaa mieltään ja kartoittaa tilannetta.
Toivon teille jonkin uuden oven aukeamista, jolla väsymyksen aiheuttama tilanteen kiertyminen saadaan pysäytettyä

Meiju, diakoni

"Masennusdiagnoosia tietysti välillä tarjotaan, mutta vain koska mikään unihoito ei auta. Masennuksesta tuskin kuitenkaan on kyse."

Kyllä jos mitään fyysistä syytä ei löydy niin tuo masennuksen mahdollisuus kannattaisi kartoittaa kunnolla jotta se olisi oikeasti pois suljettu. Se on kuitenkin se kaikkein ilmeisin syy joka saattaa aiheuttaa jatkuvaa väsymystä. Masennus voi myös oireilla hyvin monilla eri tavoilla jolloin potilas itse tai hänen lähipiirinsäkään ei ossa välttämättä yhdistää oireita masennukseen.
Jotenkin aistin myös sanoistasi sen että vaimosi (etkä ehkä myöskään sinä) hyväksy vasymyksen syyksi muuta kuin selkeän fyysisen syyn. Vai onko näin? Olisiko niin kauheaa jos syy olisikin masennus?

Kilpirauhanenkin lienee tarkistettu ja muut veriarvot kuten sokeri yms?

Jos mitään fyysistä syytä ei löydy, niin kyllä aivan normaalia on tarkistaa myös psyykkinen puoli eli juurikin tuo masennus. Se voi juontaa juurensa vaikka varhaislapsuudesta sattuneista asioista ja on lauennut vasta nyt aikuisella iällä. Älkää nyt hemmetissä jättäkö yhtään kiveä kääntämättä kun tämä kerran häiritsee vakavasti molempien elämän laatua.

Oireet on aikalailla samanlaiset kuin veljeni vaimolla,laukkasi uni-,mielenterveystutkimuksissa kunnes eräs lääkäri kysyi että onhan varmaan kilpirauhaskokeet otettu,no eihän niitä kukaan ollu edes epäilly,ne otettiin ja kilpirauhasen vajaatoimintaa oli,sai lääkityksen ja oireet hävisi siihen.

Juu..kilpirauhaskokeet pitäisi tarkistaa aina väsymyksen kohdalla.Mysö homeinen ympäristö tekee väsymystä ja jotkut sairastuvat krooniseen väsymysoireyhtymään.

Jos kilpirauhanen on OK (tarkistettava ehdottomasti) myös vaihdevuosioireilu on mahdollinen syy. Estrogeenitasot? Korvaushoito? Lisätietoja esim. Sukellus kuumaan aaltoon-kirjassa.

Ok, kiitos asialllisista vastauksista. Mitään uutta tosin ei tullut esiin, mutta upea sillti nähdä, että ihmiset haluavat auttaa.

Ei meillä ole masennusdiagnoosia mitään vastaan, mutta masennuksesta on tullut kaatodiagnoosi, musta aukko, joka antaa selityksen, kun selityksiä ei ole. Vaimoni on syönyt vuosien aikan kymmeniä masennusmömmöjä, joista ei ole ollut mitään hyötyä, päinvastoin. Sen sijaan tehokkaat, huumeeksi luokitelltavat piristelääkkeet, ovat antaneet erinomaisen, mutta tillapäisen avun. Ongelma on, että näihin lääkkeisiin kasvaa pian toleranssi ja teho katoaa pian.

Käsittääkseni kyse on kroonisesta väsymysoireyhtymästä, joka sekään ei ole varsinainen diagnoosi, vaan yksi kaatoluokka.

Lähinnä olen alkanut miettiä elämääni omasta, itsekkäästä näkökulmastani: ollako vuodesta toiseen kauppakusi, kokki, pyykkäri, siivojaa, asiainhoitaja, renkaanvaihtaja, tankkaaja jne. jne. vai luovuttaako ihan kokonaan ja etsiä uusi, elävä elämä? Mutta ei perheen rikkominen ja toisen jättäminen pulaan ole sekään reilua.

Kroosnien väsymysoireyhtymä on todellinen dg mutta lääkärit(suurin osa) eivät siitä mitään ymmärrä. Eläkkeelle pääsee jos väittää masennusta ensisijaiseksi vaivaksi..Mieti tarkoin miten jatkossa aiot elellä. Eikö vaimo voisi tehdä osa-aikaista työtä ja hakea osa-aikasta kuntoutustukea.Menkää tai hakekaa yhdessä kuntotuskurssille.Totta että usein puolisokin voi masentua..

Työuupumus tai masennus. Olosuhteisiin tarvitaan jotain isoa muutosta. Ehkä pitkä sairasloma tai vuorotteluvapaa/virkavapaus pitemmäksi aikaa? Työpaikan vaihdos? Entä muutos päivittäiseen ajankäyttöönne? Enemmän aikaa yhdessä, uusia harrastuksia, matka...

Asia ei hoidu odottelemalla, ei myöskään neuvomalla tai pakottamalla. Joten kannattaa miettiä jotain todellista elämänmuutosta. Onko terapiaa kokeiltu, yhdessä?

Minulla oli tuossa iässä sama juttu, mutta en jaksanut käydä edes töissä. Olin 3-4 kk sairaslomalla ja nukuin n. 20 t/vrk. Tein vain ne kotityöt, joita mieheni ei osannut ja laitoin lapset nukkumaan.
Kävin tietysti lääkärissä ja psykiatrillakin kun etsittiin masennusta kun muuta ei löytynyt. Masennuslääkkeet eivät auttaneet.
Yhtenä aamuna sitten heräsin virkeämpänä ja palasin pikku hiljaa töihin ja jokseenkin normaaliin elämään.

Jos kilpirauhasarvot ovat normaalit, kysykää lääkäriltä voiko vaimollesi tehdä uniapnea tutkimuksen. Se on helppo tehdä kotona ja vie vain yhden yön ajan. Vaimosi voi aivan hyvin kärsiä yöllisistä hengityskatkoksista, jolloin syvä uni katkeaa usein ja hän ei lepää kunnolla vaikka nukkuisi pitkiäkin yöunia. Se rasittaa sydäntä ja tuo päiväväsymystä. Nukahteleeko hän päivällä? Ei lääkäritkään aina syytä löydä, ehdottakaa lääkärille jos tutkimusta ei ole vielä tehty.

Mua vaivasi aika syvä masennus, mutta ainoana oireena loputon väsymys. Nukuin jopa 18 t./vrk. Kyllä vaimos olis nyt parasta jättää työt toistaseks ja keskittyä omaan vointiinsa. Töissäkäynti saa hänet nyt voimaan entistä huonommin. Mua masis lääkitys auttoi, mut syön niitä loppuelämäni. Ps.ei ole lääkkeet lihottanu.

Mitäpä jos kokeilisitte rutiinien muuttamista, toisenlaisia tapoja hoitaa arkipäivä ja sen velvoitteet. Ja sitten vähän myös juhlaa yms. ekstraa väliin. Ainakin itse kuulun niihin, joita alkaa väsyttää ja pitkästyttää vietävästi, jos kaikki rullaa aina ja iankaikkisesti samaan tahtiin ja tapaan.

Ei kuulosta ap normaalilta tuo puolisosi tilanne. Saattaa mennä levolla ohi. Millainen suhteenne on, onko muita kuormittavia tekijöitä? Sairaudet kannattaa tutkia, onko kilpparissa jotain, sydämessä jotain ym. Millainen on fyysinen kunto? Kannattaa tutkia, vaikka nuoria olettekin vielä.

Neurologille vielä kannattaisi palata, ei niinkään psykiatrille. Jos kerran piristävät auttavat, niin ehkä kyseessä on ADD eli alivilkas keskittymishäiriö. Aivoista puuttuu tiettyjä välittäjäaineita tai niitä on liian vähän. ADD-lääkkeitä on useita, Concerta ei ole ainoa eikä nimenomaan tähän ehkä paraskaan. Olikohan potilasjärjestön nimi Suomen ADHD-yhdistys tms., siellä on lista asiaan perehtyneistä erikoislääkäreistä.
Onko hän ylipainoinen? Jos on, laihdutettava. Miten verensokerit? Kolesteroli? Ruokavalio?
Ei roskaruokaa, vaan vihanneksia, kokojyväviljaa, tai viljaton dieetti ehkä? Omegoita lisää päivittäin ja vitamiineja varmuuden vuoksi.

Olet saanut monia vastauksia, joten laitetaas yksi kokemus lisää. Vähän yli 40 vuotiaana minunkin "voimta loppui". Varsinkin talviaikaan mikään uni ei tuntunut riittävän enkä jaksanut ethdä kotonona paljon mitään. Mitä enemmän nukkui, sitä väsyneempi oli. Apu löytyi seksistä. Mieli, keho ja ajatukset virkistyi. No, olen kyllä aina pitänyt seksistä miestäni enemmän. Ehkä jotenkin lamaannuin kun seksuaaliset odotukseni osoittautuivat sellaisiksi, mihin en saanut vastakaikua. Mieheni haki sitten apua itselleen seksuaalisuuden halukkuutensa aktivoimiseksi. Se vaikutti parisuhteeseemme piristävästi ja säännöllinen seksi palautti elämäniloni ja voimani. Taas jaksaa. Eli syitä voi olla useita ja myös vähemmän ilmeisiä.

Sellainen tuli vielä tosiaan mieleen, että uniapnea kannattaisi tsekata. Voi ilmetä myös ilman merkittävää kuorsausta ja aiheuttaa jo keskivaikeana sellaista väsymystä, että tekisi mieli päivisin ryömiä pöydän alle itkemään.

Joskus kovat elämän koettelemukset vetää äärirajoille ja on nukuttava kipu pois. Menee aikanaan ohi.

Itse heräilin useita kertoja yössä yli 5 vuotta lasten sairauksien takia ja nukuin korkeintaan 2-3h pätkissä. Mieheni auttoi minua lasten kanssa ja sain nukkua usein päiväunia ja aamuisin pitkään jne., mutta väsymys vain kasvoi. Lopulta sain masennus- ja ahdistuneisuushäiriön diagnoosit, jotka aiheutti loputon väsymys. Oloni alkoi kohentua vasta kun sain nukuttua pidempiä pätkiä eli yli 5 tuntia kerralla. Nykyisin tarvitsee heräillä lasten kanssa vain n. kerran yössä, ja ne yös kun saan nukkua kerralla yli 7 tuntia, herään uskomattoman pirteänä, kuin olisin nukkunut päivän. Ja itse sain lapseni nuorena, olin 19 kun ensimmäinen syntyi, eli minulle valvomisen olisi luullut olevan vielä helppoa.

Eli jos lapsenne heräilevät vielä yöllä, olisiko sinulla mahdollisuus huolehtia heistä vaikka muutaman viikon ajan tai pari yötä viikossa?