Kasteessa (pabtizo, upotus) ihminen upottaa entisen ruumiinsa veden alle ja nousee ylös sieltä Kristus-ruumiissa.
Kaste tapahtuu aina uskoon tulon jälkeen.
Apt 7; 36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
Eli kasteessa on este, siihen tulee olla valmis ja toimitukseen kelpaava.
Ei ole Jumalan mukaista kastattaa itseään, ennekuin kaste tunnusmerkistö on täyttynyt.
Kaste ei ole ripottelu, se on aina upotus, jossa epäusko jää samalla veden alle, kuten entinen suhde elämäänkin.
Näin on mahdollista saada Pyhä Henki sekä Uudestisyntyä Hänessä.
Hänet on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan ja myös herätetty hänen kanssaan. ja vaikka hän olisi tämän suunnattoman armon hylännyt epäuskossaan, ei kaste sen takia ole tullut mitättömäksi eikä sitä tarvitse uudistaa
Täällä palstalla VL;t väittää menevänsä kasteen liiton alle, aina tarvittaessa?
Raamattu ei opeta mitään vesikasteen liitosta, vaan Uudesta Liitosta jonka Jumala tekee ihmisen kanssa, joka tekee parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen.
Gal 3:14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
Luuk 22:20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
Myös Luther opetti ja kirjoitti Isoon katekismukseen upotuskasteen Raamatullisen taustan kiistämättömyyden.
Kes.
Kasteen liittoa ei ole Raamatussa, vain Uusi Liitt
26
164
Vastaukset
- etsivä-xx
Raamattu ei opeta mitään vesikasteen liitosta, vaan Uudesta Liitosta jonka Jumala tekee ihmisen kanssa, joka tekee parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen.
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
Upottamisesta.
Toki upottaminen on symbolinen, mutta miten on ehtoollisen laita. Jeesus tarjosi kokonaisen aterian yläsalissa, mutta silti uskomme sanat siitä että vain tilkassa viiniä on ääretön Jumala läsnä ja vain pienessä leivässä. Emmekö siis voi uskoa että myöskään veden määrällä ei ole merkitystä vaan sanoilla ja vedellä ja äärettömän sitoutumisesta äärelliseen.
Keitä kastettiin ja miksi:
Ap. t. 8:16
Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]
Kun filippos kastoi Samarialaisia he saivat "tehottoman" kasteen miksi?
4 Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa. [Ap. t. 11:19]
5 Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta. [Ap. t. 6:5]
6 Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki, he tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä.
14 Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen.
15 Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.
16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen. [Ap. t. 19:2]
17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. [Ap. t. 19:6]
Sama Filippos oli sitten kelvollinen kastamaan hoviherran. Ei puhuta mitään pätemättömästä kasteesta. - ihmeropaskaa
Koko elämäkö se menee lutterin kainaloa hinkatessa, eikö voisi jo päästää irti ja antaa totuuden valon tulvia päähän ja sydämeen, eikö?
Mikä merkillinen rakkaus teillä on siihen keskiaikaiseen munkkiinne ja hänen tekoihinsa ja vääristrelyihin.
ei tarvi vastata kun ette siihen kykene mutta miettiä sopii ainakin saunanlöylyissä jos ei muuten. Hienoa xx.
Kasteen yksi perustarkoitus on jättää entinen elämä taakse, veden alle Ja sitä saamme heikolla hetkellä muistella.
Siinä on mukana Jeesuksen hautaus, sekä Kirkastuminen.
Upottamisesta.
Hieman puhuttaa tuo symbolisuus. Ilmaisu on liian maallinen.
Kaste upottamalla on kongretiia, kuten Jeesuksen kaste Jordaniassa.
Veden määrästä puhuminen on johtaa asiaa merkityksettömään suuntaa, sillä kaste on aina upottaminen.
Mainitset Jeesuksen viimeisen aterian.
Saatujen tietojen mukaan siellä ei pöydät notkuneet, vaan oli vain normaali ruoka, viini ja leipä.
Ajat olivat hyvin kriittiset.
Siinä on mukana symboliikkaa, sillä opetuslapset ottivat ehtoollisen, vaikka itse Kuningas oli läsnä.
Mutta Jeesushan sanoo; 1:Kor 11;24 -kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."
Hänellä oli leipä kädessä ja näytti sitä; Tämä on minun ruumiini
Eli Jeesus ei näyttänyt omaa ruumistaan, vaan happamatonta leipää.
Sama tilanne oli veren ja viinin suhteen.
Hän antoi ohjeet, miten tulee muistella Jeesusta, kunnioittaa Häntä ja pestä oma syntivelka pois.
Kysyt tuota Apt 8;16 kysymystä ja siihen vastaus on, kuten APR;ssä yleensä tosiossa, Kastehan oli Johanneksen, jonka alla he olivat.
Keitä kastettiin ja miksi:
Ap. t. 8:16
1 Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia
2 ja kysyi heiltä: "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" "Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä", nämä vastasivat.
3 "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella."
4 Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen."
5 Tämän kuultuaan HE OTTIVAT KASTEEN HERRAN JEESUKSEN NIMEEN.
Johanneksen kastehan oli kaste uhraamisen tilalle, eli synninpäästön kaste.
Pyhä Henkihän oli juutalaisessa uskossa outo. Se tuli esille yhtenä Jumala persoonana vasta UL aikaan.
Sana ei ollut kerinnyt mennä perille.
Silloin elettiin vasta vuotta 33-34 ja 19 lukua 52 heti alussa, tammi helmikuussa.
Tieto on myös tärkeä, Jeesushan sanoi usein; ettekö te tunne kirjoituksia ja siksi 15,16 kerrotaan Hengen olevan pois silloin sieltä.
15 Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.
16 Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen.
Sitten tulivat Jeesuksen opetuslapset ja homma hoitui.
17 Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.
Sama Filippos oli sitten kelvollinen kastamaan hoviherran. Ei puhuta mitään pätemättömästä kasteesta.
Kes.Tällä palstalla tuntuu olevan hyvin valheellista ja hurmoksellista porukkaa, joiden kanssa ei voi uskonasioissa veljeillä- Etsivä-xx, yhtyy myös uudelleenkastajien kuoroon....
Otan kohdan Raamatusta, joka kertoo pyhän kasteen pelastavasta liitosta:
1:piet.3:21 "Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus"
weha: "Kaste pelastaa; Tämä on Raamatun omaa sanaa. Kaste ei poista syntiä, vaan antaa synnit anteeksi, niin ettei syntiä enää lueta (apt.22:16). Kaste on omantunnon liitto Jumalan luona. Kasteen perustus on Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus (Room.6:3,5)".Kastemuoto UT:ssa
Baptidzoo-sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista. Baptidzoo-sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista eikä mitään muuta. Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä paikkaansa. Uusi testamentti käyttää upottamisesta (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa katapontidzoo.
Uuden testamentin sanonnat “hän nousi heti vedestä” (Matt. 3:16), “astuivat veteen”, “kun he olivat nousseet vedestä” (Apt. 8:38 s.) eivät nekään sinänsä sisällä ajatusta ‘upottamisesta’. Näitä sanontoja käytetään eri syvyyksiin veteen menemisistä ja siitä nousemisista.
Kun apostolit kastoivat kuulijakuntaa, jolla ei tietysti ollut kastepukuja mukanaan (köyhillä ei ollut edes muuta vaatepartta kuin päällä oleva), oli pakko kastaa valelemalla, koska yleisön takia ei voitu esiintyä alastomanakaan. Jeesuksen kastetta esittävät varhaiskristilliset maalaukset (kuten Rooman katakombissa Pyhän Calixtuksen kastekappelissa oleva heti ensimmäisen vuosisadan jälkeen syntynyt kuva) paljastavat, että valelu on ollut alkukirkon yleisin kastetapa: kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä.
Didakhe vuosien 50–100 vaiheilta mainitsee valelukasteen. Justinus Marttyyri (110–165 jKr.) mainitsee Apologiassaan epäjumalain pappien matkivan kristillistä kastetta pirskottaessaan itsensä vedellä. Tertullianus (145–220 jKr.) mainitsee kirjassaan De Baptismo, ettei ole väliä kastetaanko ihminen meressä tai lammikossa, virrassa tai maljassa, järvessä tai ruuhessa. Cyprianus (200–258 jKr.) sanoo kirjassaan Fidukselle, ettei kenenkään tule vaivaantua pirskottelemalla tai valelemalla suoritetusta kasteesta.
Kirkkohistoria kertoo upotuskasteitakin olleen, mutta Raamatussa ei ole ohjetta, että kaste olisi toimitettava tällä tavalla. Mikäli upottamista käytettiin, se oli kirkollinen perimätapa, ei Raamatussa määrätty muoto.
On yhdentekevää, valellaanko, vihmotaanko vai upotetaanko, kunhan vain kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen puhtaalla vedellä. Valeleminen sopii hyvin kuvaamaan ‘puhdistusta synneistä’ ja ‘elävän veden virtoja’. Vihmominen eli pirskottaminen kuvaa ‘puhdistusta’ ja ‘Jumalan armon siunausta’. Upottaminen kuvaa paitsi ‘puhdistusta synneistä’ myös ‘vanhan ihmisen kuolemaa’ ja ‘uuden ihmisen syntymistä’. Alkukirkko ymmärsi, että kasteen olemus ei riipu veden määrästä vaan laadusta: sen on oltava ‘Kristuksen veren punaamaa’! Näin ollen kasteen muoto on Jumalan sanan mukaan varsin vapaa, ja tämä on myös luterilaisen kirkon kanta.Missä ilmenee kasteen liitto?
Jumala teki Israelin kanssa 6 liittoa, mutta UT;n aikaan vain yhden, Uuden liiton.
Ne löytyy, mutta missä ilmenee jae, jossa on kasteen liitto.
Etkö Weha tajua, että Pietari puhuu aikuislle ihmisille; teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton.
Voiko vauva ymmärtää tuota tekstiä ja muuttaa elämäänsä, tehdä siis parannus?
Järki hoi?
Kes.
Kaste on yksin Jumalan tekemä liitto ihmisen kanssa. Kaste on määrältään yksi ja Jumalan puolelta liittona aina voimassa, kuten Raamattu kertoo 1.Piet.3:21. " Jumala teki kasteessa hyvän omantunnonliiton". Kasteessa toimii siis Vapahtaja itse (Gal.3:27), ottaa lapset siinä syliinsä ja antaa kasteen lupauksen kautta heille omakseen Jumalan valtakunnan, kuten apostoli kertoo apt.2:38-39. Tätä ei vastustajat voi tunnustaa.
Kuulehan ystävä, kaste ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan teko ihmiselle. Ihminen on siinä saavana osapuolena ja Jumala on siinä antavana osapuolena. Kasteessa Isä tekee lapsekseen, Poika vanhurskauttaa ja Pyhä Henki uudestisynnyttää. Tämä on luterilaisen kirkon opetus.
Kaste on muistutus jokaiselle kastetulle, ovatko asiat Jumalan kanssa kunnossa. Kaste on paluukutsu sille, joka elää erossa Jumalasta: Kuulut Jumalalle - olet nyt väärässä joukossa, oikea paikkasi on Jumalan lasten joukossa. Isäsi odottaa sinua ja tie hänen luokseen on sinulle avoin. Paluumuuttajan on helpompi palata kuin sen, jolla ei ole mitään yhteyksiä sinne, minne pitäisi muuttaa. Kastetulla on yhteyksiä - hän on ollut Isän kotona.Luther säilytti kristillisen vapauden kastetavassa. Kirjassaan Kirkon
Baabelin vankeudesta hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut
hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti:
Kastaja "valelee kastettavan... kastehan on pikemminkin kuolemisen
ja ylösnousemisen vertauskuva. Tästä syystä soisin, että kastettavat
upotettaisiin kokonaan veteen sanamuodon ja tämän salaperäisen
toimituksen merkityksen mukaisesti. Se ei suinkaan ole mielestäni
välttämätöntä, mutta olisi kaunista antaa niin syvälliselle ja
täydelliselle asialle syvällinen ja täydellinen merkkikin."87) Tästä havaitsemme,
paitsi että Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olleen
yleisen, myös että kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia.
Kasteen muodolla oli palveleva merkitys.
Uudessa Testamentissa on baptidzein sanalla vanhatestamentillinen
tausta, ja sana merkitsee k a i k e n l a i s t a v e d e l l ä k o s k e t -
t ami s t a . Tämän asian kieltäminen on vähänkin kreikkaa tuntevalta
teologilta farisealaisuutta. Jos kreikkalaisesta pakanamaailmasta käsin
pyritään selvittämään baptidzein (kastaa) ja baptismos (kaste,
pesu) sanojen merkitystä ottamatta huomioon Uudessa Testamentissa
kielen sisältöön vaikuttavaa heprealaista psyykeä ja käsitemaailmaa,
syyllistytään karkeaan metodiseen virheeseen.78)
Sana baptidzein ei vielä itsestään kerro, millä tavalla kosketus
tapahtuu. Uudessa Testamentissa ei ole yhtään kohtaa, josta voitaisiin
osoittaa, että baptidzein merkitsee ainoastaan upottamista eikä
mitään muuta.
"Meren syvyyteen upottamisesta" (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta
(Matt. 14:30) Raamattu ei käytä baptidzein sanaa, vaan aivan
eri kantamuodosta johtuvaa verbiä (katapontidzein).
Käsitystä siitä, että upotuskaste olisi ollut tavanomaisin
vanhalla ja keskiajalla, on alettu tarkistaa. Myönnetään, että koko kehon
upottaminen oli useimmiten mahdotonta. Pentti Lempiäinen sanoo: "Yleisin
kastetapa onkin saattanut olla se, että kastettava seisoi vedessä ja kastaja valeli
vedellä hänen päänsä ja olkapäänsä." Kastetutkimuksen nykykuva, TA 3/1973, s.
221. Upotuskasteen kannattajat ovat suurissa vaikeuksissa ja mahdottomuuden
edessä yrittäessään osoittaa upotuskastetta ainoaksi oikeaksi kastetavaksi. Aittala
kirjassaan Joka uskoo ja kastetaan ottaa ensimmäiseksi esille kasteen muodon ja
pyrkii historiasta näyttämään upotuskasteen vanhimmaksi ja yleisimmäksi
kastetavaksi. Tällä menetelmällä hän pyrkii saamaan lapsena valelukasteella
kastetut uudestaan kasteelle. Se on todellista muotomenoa.
86 ) St. Louisin laitos VII, 948.Vaikuttaa, ette ole koskaan kastanut ketään, minä olen.
Kaste ei ole tapahtuma, jossa Isä tekee ihmisen lapsekseen, siihen on jo aikoinaan synnytty.
Mutta kasteessa (upotus) kastetaan JEESYKSEEN, eikä Isään.
Ripottelussa veroluetteloon, eli; - Tämän seurakunnan jäseneksi.
Se todella on Lut. kirkon opetus, ei Raamatun.
On myös ihmisiä jotka ovat Uudestisyntyneet ennen kastettakin, mutta on naurettavaa, että joku vauva Uudestisyntyy, oikeastakaan ei ole aikaa kun jokunen viikko.
Uudestisyntymisen jokainen muistaa sata varmasti.
On aika kornia väittää että vauva uudestisyntyy ripottelussa? NÄINHÄN KAIKKI RIPOTELLUT PÄÄSISISVÄT TAIVAASEEN, vaikka todellisuudessa se on kohtalaisen pieni joukko.
>>Kaste on muistutus jokaiselle kastetulle, ovatko asiat Jumalan kanssa kunnossa.*** ???? Jopa on vauvalla hyvä muisti.
Olen kysynyt ainakin tuhannelta, - kuka sinut kastoi (ropotteli) yksikään ei ole sitä muistanut, joku kyllä kuullut, että Hänet on ripoteltu.
Taas oikeassa kasteessa, jokainen sen muistaa, minut kastoi Hra Kurki.
>> Kastetulla on yhteyksiä - hän on ollut Isän kotona.** Väitätkö, ettei vauva ole Pyhä syntyessään, eikö Hän ole Pyhä jo viattomuuttaan, kasteella ei ole mitää Jumalallista vaikutusta, kun sille ei iste hakeuduta.
Pelleilyä Raamatun mukaa.
Miten se Woha oli, kuka vauva on Raamatussa ripoteltu?
Kes.
Vanha Biblia kääntää samoin:
1.Piet.3:21 "Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta"
weha: "Vesi/se nyt meidät pelastaa, joka tiedettiinkin. Kasteessa ei tulla synnittömäksi, vaan synnit annetaan anteeksi, niin ettei niitä enää lueta (apt.22:16). KASTE ON HYVÄN OMANTUNNON LIITTO JUMALAN LUONA, JEESUKSEN KRISTUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEN KAUTTA.
Erikoisesti Kesitas ja etsivä-xx voisivat lukea tuon viimeisen Isoilla kirjoittamani virkkeen ja lakattava höpöttämästä.On Weha turhaa tuoda noita epäonnistuneita käännöksiä.
Ne on metsässä.
Alkuteksti ei puhu liitosta mitään vaan pyyntöä HYVÄSTÄ OMASTA TUNNOSTA.
Joten panen Sinulle itsellesi sen esille.
Meistä kumpikaan ei ole puhut liitosta mitään.
Alkuteksti;
Jos myös meidän, teidän vastineena nyt kasteena ei lihan poistamista lihan, vaan hyvän oman tunnon pyyntö Jumalassa, kautta ylösnousemuksen Jeesuksen Kristuksen.
Muut käännökset;
21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, 21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, 21 Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta,
Liitto on käännetty väärin -92, Ja biblia, mutta -38 lähelle oikein.
Mutta Weha, älä syytä meitä liitosta puhuviksi, itse liittoa markkinoit.
Kes.
- yritystä
Vai niin. Oma uskoontuloni ei sitten liittynyt ollenkaan kasteisiin, vaan uskoon! Sain Pyhän Hengen tunnustaessani Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja minulle juistettiin synnit anteeksi.
Kasteeni on luterilainen kastemaljasta kastelu. En ole tarvinnut toista kastejuhlaa, yksi usko, yksi kaste.
Kastetuille on opetettava uskon asiat. Itse kävin pyhäkoulua ja myöhemmin rippikoulun. Silloin en uskoon tullut, vaan pari vuosikymmentä myöhemmin. Se taas tapahtui Vapaaseurakunnan kotikokoontumisessa.
Itse en ymmärtänyt olevani uskossa, ennenkuin ystäväni kertoi sen. Huomio liittyi muuttuneeseen toimintaani. Eli Pyhä Henki teki työtään minussa ilman omia ponnisteluja. Sanan nälkä tuli ja luin paljon hengellistä kirjallisuutta, Raamattua erityisesti. Sitä luen edelleen. Lempiaiheeni on radion kuuntelu Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen luentojen parissa iltaisin.
Edelleen olen ev.lut. kirkon jäsen, vaikkakin harkitsen jo irtaantumista kirkon oppien maallistumisen takia.
Jumala on rikas antaja jokaiselle, joka haluaa olla Hänelle kuuliainen. Uskoon tulemisessakaan ei ole vain yhtä kaavaa. Uskovien laumakin on erilaisia ihmisiä täynnä. Vain yksi, Jeesus, on sama meille. Meitä on siis muitakin, kuin vl-väki. Olemme yhtä. Juuri samoin puhuvat helluntailaiset opillisesti, kuin sinä nyt etsivä-xx. Raamatussa uudessa liitossa, kaikki ihmiset saavat armon kasteen kautta. Näin kasteesta opettaa esim. näistä kohdista uskonpuhdistajamme:
(Tiit.3:5; Kol.2:12; Joh.3:5-6).
Aivan hyvä esimerkki on myös apt.19:1-6, jossa tosin ei nimiä mainita, saavat nämä lahkoontuneet Johanneksen opetuslapset Pyhän Hengen kasteessa, johon kuuluu siis myös kätten päälle pano. Juuri heidän kasteeseen Paavali vetoaa, kun eivät olleet kuulleet Pyhästä Hengestä mitään ja onko edes olemassakaan.
1 Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2 Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
3 Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.>>>Juuri samoin puhuvat helluntailaiset opillisesti, kuin sinä nyt etsivä-xx. Raamatussa uudessa liitossa, kaikki ihmiset saavat armon kasteen kautta. Näin kasteesta opettaa esim. näistä kohdista uskonpuhdistajamme:***
Vai armo kasteen kautta?
Meille kristityille se tulee Jeesuksen sovitutyön kautta ja johdosta, joka otetaan vastaan Uskolla Häneen ja se vahvistetaan hyvän omantunnon saamiesksi Jumalan kanssa, kasteella.
Kes.- etsivä-xx
Weha minä yritin saada lainaukseksi alkuun sen kesiin lauseen hyvän oman tunnon liitosta. Minun kasteteologiani on vanhoillislestadiolainen ja sen sinä tunnet.
Sinunkaan kanssasi en ole siis yhtä mieltä. vaikka vauvakasteen (kastetaan uskovainen) ja hyvän omantunnon liiton tunnustankin.
Mennään siihen sinun väitteseesi vedestä uudestisyntymisen osalta, puhut kasteesta.
Minä ajattelen uudestisyntymisen parannuksena. Vedellä on toinenkin merkitys kuin sanomasi. Tässä on tekstiä vedestä mutta kyse ei ole kasteesta.
1. Johanneksen kirje 5
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
Joh. 19:34
vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
Johannes 4
13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
14 mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
Joh. 7:38
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
- usvaapiisaa
Siinä sitä on Raamattua kunhan nyt jotain vielä ymmärtäisit siitä.
toistaisesti ei ole sellaisest ahavaintoa. - saaollaselvää
EI olis kovin paha asia laittaa viestinsä niin että lukija ymmärtää mikä vastaus kuuluu kellekkin ja mikä on vastaus mihinkiin.
nyt ei oikein näytä siltä. Jeesus on pelastuksen hankkija ja kaste sen kaiken tuon hyvän välittäjä.
LIITTO VAI PYYTÄMISTÄ, 1 Piet. 3:21
Vanhassa käännöksessä on kyseinen kohta: kaste on "hyvän
omantunnon liitto Jumalan tykönä". Näin myös Luther. Nykyisessä
(1938) käännöksessä sanotaan: kaste on "hyvän omantunnon pyytämistä
Jumalalta". Kyseinen vaikeutta tuottava sana on eperooteema,
joka Uudessa Testamentissa esiintyy vain tässä. Sanalla on kreikassa
useita merkityksiä: 1) liitto (tämä merkitys sanalla on ollut jo ennen
Uuden Testamentin kirjojen syntyä vanhoissa papyruksissa), 2) kysymys
ja 3) vetoaminen. Merkittävää on, että Luther käänsi sen liitoksi.
Tämä voidaan ymmärtää siten, että sanan merkitys oli kulkenut
suullisesti opetuksessa polvesta toiseen. Lisäksi on huomattava, että
usein Uuden Testamentin sanoilla (esim. Logos) on oma Vanhasta
Testamentista saatu käsitesisältönsä ja on suorastaan väärin antaa
sellaisille sanoille hellenistisen kulttuurin tuntema tavanomainen
merkitys. Liitto vastaa tässä hyvin Raamatun muuta kielenkäyttöä.
Kasteessa Jumala tekee kanssamme iankaikkisen liiton ja lahjoittaa
meille hyvän omantunnon antamalla syntimme anteeksi ja puhdistaa
siten sydämemme. Koska kaste on liitto, siitä on meille hyötyä jatkuvasti.
Pietari ei kirjoita näitä sanoja kasteoppilaille, vaan kastetuille
kristityille, että he osaisivat käyttää kerran saamaansa kastetta oikein. Mitä vielä Jumalan armoliittoon tulee, niin on huomattava, ettei
se ole Jumalan ja ihmisen keskenään tekemä sopimus, jossa molemmat
osapuolet ovat päättäneet liiton ehdoista, vaan se on Jumalan
yksin, mutta silti ihmisen iankaikkiseksi parhaaksi tekemä liitto. Se
perustuu Jumalan rakkauteen Kristuksessa meitä langenneita kohtaan
ja hänen uskollisuuteensa.(Lapsikaste on Raamatullinen)>>Jeesus on pelastuksen hankkija ja kaste sen kaiken tuon hyvän välittäjä.** Jeesus ei tarvitse välittäjää, eikä Hankkijaa, Hän itse kaikkia, Herra ja Kaikkivaltias.
>>>LIITTO VAI PYYTÄMISTÄ, 1 Piet. 3:21** Liitto on Liitto, jota UT;ssa on vain yksi ja se on Liitto Jeesuksessa.
Etkö osaa lukea, panin alkutekstin, joka on lähinnä -38 käännöstä ja siinä ei kirjoiteta mitään Liitosta, ainoastaan hyvästä omasta tunnosta ja on erikoista, JOS HYVÄ OMATUNTO PELASTAA, AINOASTAAN?
>> (1938) käännöksessä sanotaan: kaste on "hyvän omantunnon pyytämistä** Vastasin Sinulle jo eilen, lue sieltä.
Älä kopioi minua, olit eilen eri mielellä.
Panen sen vielä kerran, ja kuuluu näin; Jos myös meidän, teidän vastineena nyt kasteena ei lihan poistamista lihan, vaan hyvän oman tunnon pyyntö Jumalassa, kautta ylösnousemuksen Jeesuksen Kristuksen.
Turha sitä on Liitoksi väittää. Eihän sitä väitä -38 käännöskään.
Sitten otat aisaan kuulumattoman Logos sanan? Miksi, mikset ota vaikka Murmask?
Itse vanhemmat ry..ssät kääntää sen ”murmann, murmanni”.
Sekin on vierasperäinen sana.
Kristillisyydessä Logos on vain yksi merkitys, Jeesus Kristus, aktiivisena pelastajana.
Lue alkutekstiä vaikka Joh 1 luku.
Jos se on sinulle retoriikkaa, olet väärällä palstalla.
>>Kasteessa Jumala tekee kanssamme iankaikkisen liiton ja lahjoittaa meille hyvän omantunnon antamalla syntimme anteeksi ja puhdistaa** Missä se liitto sana esiintyy, ja missä se että se tulisi ripottelussa, joka ei ole kaste.
>>Pietari ei kirjoita näitä sanoja kasteoppilaille, vaan kastetuille** Miten niin? Hän ei erittele lukijakuntaa, vaan vahvistaa sen, kuinka tärkeä on kaste uskoon tulleelle.
Lopeta lässytys tuosta liitosta, sitä ei UT tunne.
Toisaalta, Sinähän kopioit, jolloin virheitä tupaa tulemaan. Jonkun on vain yritettävä pitää tuota EvLut kirkon harhaa elossa.
Kes.
Thurén 1. Pietarin kirjeen kommentaarissaan kirjoittaa:
--
vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Ilmausta alla syneideseos agathes eperotema eis theon on aikojen kuluessa tulkittu vaikka kuinka monin tavoin. Esimerkkejä uudemmista käännöksistä: Luther-B: "... wir bitten Gott um ein gutes Gewissen"; B-2000: "att man med gott uppsåt vänder sig till Gud". Etymologian perusteella eperotema merkitsee 'kysymys' (ei siis 'pyyntö'). Mutta papyrustekstien engl. sanakirjat kääntävät sen 'contract', siis 'kontrahti, välipuhe, sitoumus'. Se vastaa roomalaisen oikeuden käsitettä stipulatio, missä vahvempi osapuoli, esim. velan antaja, kysyy esim. lainan tarvitsijalta: "Suostutko tähän?" ja toinen vastaa myöntävästi sanomalla: "Suostun." Sellaisessa "kontrahdissa" köyhä saa jotakin ja suostuu rikkaamman antajan määräämiin ehtoihin. "Hyvän omantunnon välipuheessa" armosta rikas Jumala antaa syntivelalliselle hyvän omantunnon ja kastettava lupaa elää Jumalan tahdon mukaisesti. Toki kastettava luopuu syntisestä elämästään, mutta eperotema ei ole varsinaisesti syntisen kysymys, pyyntö eikä vetoomus vaan Jumalan tarjous ja syntisen suostumus. Kasteessa Jumala lahjoittaa avuttomalle syntiselle hyvän omantunnon, jonka tämä lupaa koettaa säilyttää. Määre eis theon "Jumalaan päin" ilmaisee, että sitoumus annetaan hänelle, joka yksin voi lahjoittaa hyvän omantunnon. Koineekreikan kielenkäyttöön perustuva käännös 'liitto' oli – kumma kyllä – jo Lutherin omassa käännöksessä ja meillä VKR:ssa!
eperotema ei ole tasaveroisten osapuolien liittosopimus, eivätkä sellaisia olleet myöskään VT:n "liitot" (hepr. berit; esim. Jahven liitot Nooan, patriarkkojen, Daavidin ja koko kansan kanssa). Aloite tulee aina Jumalalta, joka lupaa antaa jotakin suurta. Isät ovat suostuneet liittoon uskomalla Jumalan lupaukset ja sitoutumalla noudattamaan liiton ehtoja. LXX ja UT käyttävät raamatullisesta "liitosta" tavallisesti sanaa diatheke 'säädös', mutta Silvanus valitsee tässä termin eperotema. Koska vanhurskas Kristus on kärsinyt kuoleman syntisten sijaisena, syntisille tarjotaan tällaista liittoa: Jumala lupaa antaa synnit anteeksi ja hyvän omantunnon – kastettava ottaa anteeksiannon uskolla vastaan ja tahtoo elää Jumalan omana.
--
Novum sanakirja:
1728. eperotema (n.)
'kysymys', pyyntö, osoitus, vastaus, liitto tms. (eperotao 1727)
Tätä sanaa on käytetty myöhemmän ajan klassisessa kreikassa lakikielessä, ja se ilmaisee silloin juridisen päätöksen tai lausunnon pyytämsitä. Sanalla tarkoitettiin myöhemmin kysymystä tai vaatimusta, joka sisälsi myös toivomuksen. Sen merkitys voi olla myös innokas etsiminen, tärkeä toivomus tai jonkin kaipaaminen. se ilmaisee myös vaatimusta tai vetoomusta.
Ut:ssa substantiivi eperotema esiintyy ainoastaan 1. Piet. 3:21:ssa kohdassa, jossa apostoli opettaa kasteesta. Hän sanoo kasteen olevan "hyvän omantunnon pyytämistä (eperotema) Jumalalta". sana voi kuvata vetoomusta tai rukousta Jumalalle, joko hyvästä hyvästä omastatunnosta tulevaa rukousta tai hyvän omantunnon pyytämistä. Usko ja kääntymys, joka on kasteen edellytyksenä antaa ihmiselle hyvän omantunnon.
--
Tuossa on esitetty baptistisen kasteopin mukainen tulkinta 1. Piet. 3:21 kohdasta, että usko olisikin tässä kohdassa se, jonka kautta hyvä omatunto saadaan, mikä minun mielestäni on puutteellinen tulkinta, mutta sanan etymologian tuokin esittää oikein.
Thurén 1. Pietarin kirjeen kommentaarissaan kirjoittaa:
--
vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Ilmausta alla syneideseos agathes eperotema eis theon on aikojen kuluessa tulkittu vaikka kuinka monin tavoin. Esimerkkejä uudemmista käännöksistä: Luther-B: "... wir bitten Gott um ein gutes Gewissen"; B-2000: "att man med gott uppsåt vänder sig till Gud". Etymologian perusteella eperotema merkitsee 'kysymys' (ei siis 'pyyntö'). Mutta papyrustekstien engl. sanakirjat kääntävät sen 'contract', siis 'kontrahti, välipuhe, sitoumus'. Se vastaa roomalaisen oikeuden käsitettä stipulatio, missä vahvempi osapuoli, esim. velan antaja, kysyy esim. lainan tarvitsijalta: "Suostutko tähän?" ja toinen vastaa myöntävästi sanomalla: "Suostun." Sellaisessa "kontrahdissa" köyhä saa jotakin ja suostuu rikkaamman antajan määräämiin ehtoihin. "Hyvän omantunnon välipuheessa" armosta rikas Jumala antaa syntivelalliselle hyvän omantunnon ja kastettava lupaa elää Jumalan tahdon mukaisesti. Toki kastettava luopuu syntisestä elämästään, mutta eperotema ei ole varsinaisesti syntisen kysymys, pyyntö eikä vetoomus vaan Jumalan tarjous ja syntisen suostumus. Kasteessa Jumala lahjoittaa avuttomalle syntiselle hyvän omantunnon, jonka tämä lupaa koettaa säilyttää. Määre eis theon "Jumalaan päin" ilmaisee, että sitoumus annetaan hänelle, joka yksin voi lahjoittaa hyvän omantunnon. Koineekreikan kielenkäyttöön perustuva käännös 'liitto' oli – kumma kyllä – jo Lutherin omassa käännöksessä ja meillä VKR:ssa!
eperotema ei ole tasaveroisten osapuolien liittosopimus, eivätkä sellaisia olleet myöskäTuossa on esitetty baptistisen kasteopin mukainen tulkinta 1. Piet. 3:21 kohdasta, että usko olisikin tässä kohdassa se, jonka kautta hyvä omatunto saadaan, mikä minun mielestäni on puutteellinen tulkinta, mutta sanan etymologian tuokin esittää oikein.
- mikämissämilloin
weha on hyvä ja tutkii vaan sitä keittiössä seisovaa mytolokiaa ja jättää vaikeammat asiat niistä jotain tajuaville.
- aila62
Olen etsivä-xx.n kanssa samaa mieltä tästä: "Minä ajattelen uudestisyntymisen parannuksena. Vedellä on toinenkin merkitys kuin sanomasi. "
Mutta vauvakastaan (kastetaan uskovainen), niin sen kanssa en ole samaa mieltä, sillä kuinka vauvalle voidaan sanoa: "Ottakoon kukin teistä kaste Jeesuksen Kristuksen nimessä"Hyvin mielenkiintoista.
Parannus on ihmisen oman tahdon mukainen teko, - jättää entinen elämä ja lähteä seuraamaan Jeesusta.
Tässä on Isäkin apuna ( Joh 6;44), mutta uskon ratkaisu on tehtävä, lapsen ”uskon” jälkeen, eli kun erottaa oikean väärästä.
Yksi asia on selvä, ei Uudestisyntyminen ole parannus. Ei missään tapauksessa.
Koko Uudestisyntyminen oli ”pannassa” SRK;n toimista -70 luvulta aina Pudasjärven suviseuroihin asti.
Siellä se otettiin esille, yhteensä kaksi kertaa, eri saarnoissa, se oli todellista maallista uudelleen syntymistä, joka on eri, mitä Uudestisyntyminen.
Yksi asia, miksi ne eivät voi olla samoja, ja miksi US. tulee myöhemmin.
Parannus, eli kääntyminen Jeesuksen opetuslapseksi tuo jo Pyhän Hengen läheisyyden.
Ennen sitä Hänen Voitelua ei voi olla.
Kun ihminen on julkisesti tunnustanut Jeesuksen Herraksi ( Matt 10;33.34) ja jopa hakeutunut kasteelle, Jeesuksen ohjeen mukaan ( Matt 28;19).
Sen jälkeen Henki auttaa Uudestisyntymiseen, ihanaan tilaan.
>Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni ( on ensin tehtävä parannus, alettava seuraamaan Jeesusta): kastakaa (sitten ottaa kaste) heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ( Tämä kuuluu alkutekstissä, Kastakaa heitä nimeeni, Isän Pojan ja PH;n nimeen)
Hyvällä tiellä olet.
Kes.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Theermannilla kulkee!
Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän1137350- 485410
Esivaihdevuodet, menopaussi
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa573019Tänään taas tuli pari-kolme juttua
Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän72503Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101538Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j1951382Olen jälleen pahoillani
Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell931099Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle
Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai3161028Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?
Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?231980Oot vaan niin hellä
Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä30906